Puutarhatuotteilla, viheralueilla ja puutarhoilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja ilmastotuhojen ehkäisemisessä. Ilmaston lämpeneminen on vakava uhka luonnolle ja myös meille ihmisille. Muun muassa ruoantuotanto vaikeutuu monilla maapallon alueilla joko kuumuuden, vedenpuutteen tai muiden ilmaston ääri-ilmiöiden vuoksi. Toisaalta Suomessa ilmaston lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia lisätä ammattimaista puutarhatuotantoa ja harrastustoimintaa.

Ilmastonmuutoksen eteneminen jatkuu. Alan tutkijoiden mukaan ilmasto lämpenee huolestuttavasti, vaikka saisimme vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä nykyisestä tasosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo selvästi yli pitkäaikaisen tason. Maapallon lämpötilan ennustetaan nousevan parilla asteella, vaikka CO2-päästöt saataisiin kuriin. Lähes ainut keino sitoa ilman hiilidioksidi-pitoisuutta, on lisätä kasvikunnan biomassaa, joka yhteyttäessään poistaa ilman hiilidioksidia. Samalla kasvit sitovat vettä ja viilentävät ilmastoa.

Viherrytetään ja syödään kasviksia

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tärkein keino on viherryttäminen. Jokainen kasvava kasvi sitoo elinaikanaan aktiivisesti ilman hiilidioksidia muuttaen sitä biomassaksi. Tämä biomassa sitoutuu joko kasvualustaan humuksena tai se voidaan hyödyntää esimerkiksi ravintona tai tuotannon ja rakentamisen raaka-aineina.

Lisäämällä ruokavalioon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ja korvaamalla näillä eläinperäisiä raaka-aineita voi jokainen meistä hidastaa ilmastonmuutosta. Suosituksena on syödä päivittäin vähintään 800 grammaa monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä.

Meillä Suomessakin on mahdollisuuksia lisätä vihertuotantoa.  Hyötykasvien viljelyalaa voidaan lisätä ja ympäristöjämme voidaan viherryttää lisää esimerkiksi edistämällä viherkatto- ja seinäpintoja. Samalla kun ne puhdistavat ilmaa, ne myös sitovat lisääntyvien sateiden tuomaa kosteutta, ilmansaasteita ja vähentävät hulevesiongelmia. Pidentyvä kasvukausi ja ilman aikaisempaa korkeampi hiilidioksidipitoisuus lisäävät kaikkien viheralueiden kykyä sitoa hiilidioksidia myös meillä Suomessa.

Eteläisen Puolan olot?

Suomen ilmaston on ennustettu lämpenevän 1 – 2 asteella lähimpien kymmenien vuoden aikana, jolloin ilmastomme vastaisi eteläisen Puolan oloja. Tämä pidentää kasvukautta erityisesti syksyllä ja tekee talvistamme leudompia, jolloin myös uusien viljelykasvien menestyminen on mahdollista. Toisaalta ilmastonmuutos tuo haasteita puutarhayrittämiseen ja -harrastamiseen, sillä säätilojen ääri-ilmiöt tuovat kaikkialla maailmassa riskejä elintarviketuotantoon.

Ongelmilta ei vältytä

Puutarhatuotannon suurimmat ongelmat ovat kevään ja alkukesän hallat ja viileys, jotka haittaavat monien kasvien kasvuun lähtöä ja esimerkiksi pölyttävien hyönteisten aktiivisuutta. Kasvukauden pidentämistä voi varmentaa puutarhoissa kausihuoneilla ja erilaisilla katteilla, jotka suojaavat kasvukauden ääri-ilmiöiltä kylmyydeltä, tuulilta ja rankkasateilta.

Toinen suuri ongelma ovat runsaat sateet erityisesti kasvukauden jälkeen talvella. Kun maassa ei ole kasvillisuutta ja haihdutusta, huuhtovat sateet maaperän ravinteita ja humusta vesistöihin rehevöittäen niitä ja köyhdyttäen viljelymaata. Tärkeää on pitää maa kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja välttää maan syysmuokkauksia.

Kaupunkirakentamisessa pitäisi puolestaan välttää vettä imemättömiä laajoja ja katettuja pintoja. Niin sanottu kova rakentaminen ilman viheralueita lisää rankkasateiden haittoja. Viheralueet hidastavat aina sateiden haittoja, koska kosteus pidättäytyy niissä pitkään.  Suojaistutukset erityisesti rannoilla ehkäisevät veden, ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista vesistöihin.

Lähiruoka ja satokausiajattelu kunniaan

Tavallinen kuluttaja ja kotipuutarhuri voivat ehkäistä ilmastonmuutosta lisäämällä reilusti kasviksia ruokavalioonsa sekä edistämällä kaupunkiympäristöjen ja omien puutarhojensa viherryttämistä. Kasvukautta voidaan pidentää ja varmistaa puutarhoissa suojakattein ja pitämällä huolta viljelymaan kunnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Myös suosimalla lähialueiden ruuantuotantoa sekä satokauden tuotteita, voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja vähentää esimerkiksi kuljetusten aiheuttamia ilmastopäästöjä.