Plantagen lopettaa kritisoidun torjunta-aine Roundupin myynnin kaikissa Pohjoismaissa

Plantagen on päättänyt tämän kevätsesongin aikana lopettaa kiistanalaisen, glyfosaattia sisältävän Roundup-rikkakasvimyrkyn myynnin myös Norjassa ja Suomessa. Päätös tukee Plantagenin pitkän aikavälin kestävän kehityksen suunnitelmaa ja sitä, että yritys haluaa toiminnallaan auttaa pölyttäviä hyönteisiä ja tukea keinoja, jotka parantavat niiden selviytymismahdollisuuksia.

Plantagen on lopettanut torjunta-aine Roundupin myynnin Ruotsin markkinoilla jo vuonna 2015, ja tästä kevätsesongista alkaen tuotteen myynti loppuu myös Suomessa ja Norjassa. Tuotetta ei siis enää ole saatavilla mistään Plantagenin pohjoismaisista myymälöistä.

Roundup sisältää kiistanalaista glyfosaattia, jonka on todistettu vaikuttavan mehiläisten suoliston bakteerikantaan. Glyfosaatti muun muassa altistaa mehiläisiä taudille, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Glyfosaattia sisältävät tuotteet eivät kuitenkaan ole yleisesti kiellettyjä, ja useilla muilla pohjoismaisilla jälleenmyyjilllä on niitä valikoimissaan.

”Kestävä kehitys ja ympäristön suojelu ovat Plantagenille tärkeitä. Olemmekin poistaneet valikoimistamme kaikki tuotteet, jotka sisältävät glyfosaattia, koska haluamme suojella mehiläisiä sekä niiden merkitystä ympäristölle ja luonnolle”, sanoo Plantagenin yhteiskuntavastuujohtaja Malin Bjurvald.

Plantagen haluaa suojella ihmisiä ja ympäristöä, ja se pelaa varman päälle poistamalla tuotteen valikoimistaan. Plantagen on jatkossa päättänyt myydä vain sellaisia torjunta-aineita, jotka sisältävät luonnostaan luonnossa esiintyviä ainesosia ja jotka myös hajoavat luonnossa.

Pihan monivuotiset kasvit hidastavat ilmastonmuutosta

Kivikkoiseen rinteeseenkin saadaan vihreyttä pengerrysten ja köynnösten avulla. (Timo Taulavuori)

Kun Pohjolan kevät koittaa, havaitaan tämä maailmanlaajuisesti hiilidioksidipitoisuuden laskuna. Monivuotiset kasvit ryhtyvät keväisiin töihin sitomalla hiilidioksidia ja tuottamalla happea ilmakehään. Jokainen kotipuutarhuri voi omilla kestävillä kasvivalinnoillaan hidastaa ilmastonmuutosta.

Rehevä piha on helppo ekoteko ja siihen kannattaa valita ensisijaisesti monivuotisia kasveja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Ne yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia koko kasvukauden ajan.  Hiili sitoutuu monivuotisten kasvien maanpäällisiin ja -alaisiin osiin vuosiksi, mikä myös parantaa maan kasvukuntoa sen humuspitoisuutta lisäämällä. Kuutiossa puuainesta voi olla sitoutuneena 0,9 tonnia hiilidioksidia.

Kerroksellisuus toimii

Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Jokainen kasvikerros tuo pihaan omanlaista näyttävää vihreyttä. Eri kasvityypit sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta -havupuut jopa myöhään syksyllä ja ensimmäiset kukkivat perennat jo varhain keväällä. Myös pienillä pihoilla on mahdollista hyödyntää seiniä ja kattopintoja viherryttämisessä. Monet monivuotiset ruohovartiset kasvit ja pensaat sopivat pieneenkin pihaan – jopa ruukuissa tai viljelylaatikoissa kasvatettaviksi.

Useimmiten pitkäikäiset kasvit ovat helppohoitoisia juurruttuaan kunnolla. Ne selviävät ilman suuria hoitotoimenpiteitä niin kuumina kuin sateisinakin kesinä. Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko katteina tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Piha kannattaa pitää kasvukuntoisena myös niin, että sitä uudistetaan säännöllisesti. Nuoret ja hyvässä kasvukunnossa olevat puut ja pensaat ovat tehokkaita hiilinieluja.

Vihreää katoille ja seinille

Katto- ja seinävihreys toimii lisäksi energian käyttöä hillitsevänä ratkaisuna. Kasvillisuus viilentää kesällä ja vähentää talvella rakennusten lämmitystarvetta. Kesän kuumuutta vastaan kasvillisuudella on omat keinonsa. Haihduttaessaan vettä kasvillisuus laskee ilman lämpötilaa ja tuo lisäksi varjoja pihamaille.

Monivuotinen kasvillisuus rikastuttaa koko lähiekosysteemiä tarjoamalla pieneliöille, hyönteisille, matelijoille, linnuille ja nisäkkäille ruokaa ja elintilaa. Pihaan kannattaa myös valita hyötykasveja: marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sato on lähi- ja superruokaa parhaimmillaan.

Tärkeintä pihan viherryttämisessä on kuitenkin asumisviihtyisyyden kohentaminen, jota kasvillisuus tuo asukkaille. Luonnon kiertokulun seuraaminen ja kasvun ihmeen kokeminen ovat yhä tärkeämpiä ympäristöissä, joissa rakennetaan ja asutaan tiiviisti.

Ennätysmäärä puutarhoja avaa porttinsa 7. 7.

Kasvitieteelliset puutarhat löytyvät Puutarhamatkailukohteista. Kuva Ruissalon kasvitietteellisestä puutarhasta. (Timo Taulavuori)

Innostus puutarhaharrastamiseen kasvaa koko ajan, mikä näkyy myös kiinnostuksena avata oma puutarha yleisölle. Jo kahdeksannen kerran järjestettävään tapahtumaan on ilmoittautunut yli 650 puutarhakohdetta. Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään sunnuntaina 7. 7. 2019 klo 12 – 17.

Puutarhakohteisiin voi tutustua jo ennakkoon www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla, missä puutarhoja esitellään kuvin ja lisätiedoin. Sivujen kohdasta Selaile puutarhoja voi valita joko Puutarhamatkailukohde- tai Osallistuu teemapäivään-vaihtoehdon. Merkinnät löytyvät myös puutarhan omilta sivuilta.

Mukana myös puutarhamatkailukohteita

Avoimetpuutarhat.fi toimii mainiona hakukoneena esimerkiksi kesälomamatkalaisille. Tänä vuonna mukana on ennätysmäärä 125 puutarhamatkailukohdetta. Ne ovat auki myös muulloin kuin teemapäivänä -osassa voi vierailla erikseen sovitusti ja toisiin aukioloaikojen puitteissa. Tutustumiskohteita on kasvitieteellisisä puutarhoista arboretumeihin.

Tapahtuman teemana on Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen. Parasta antia ovat puutarhat, joissa näkyy omistajien persoonallinen käden jälki ja puutarhaharrastamisen ilo! Puutarha on aina omistajiensa peili, josta heijastuu heidän kiinnostuksensa kohteet. Yksi on intohimoinen pioniharrastaja, toinen hyötykasviviljelijä ja kolmas on luonut puutarhastaan luonnonmukaisen kukkivan keitaan.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppanina ovat lisäksi Biolan Oy ja Fiskars Oyj sekä Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan.

www.avoimetpuutarhat.fi

www.oppnatradgardar.fi

Intagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ensimmäistä avointa vuosikymmentään

Kumpulan kasvitieteellisen puutarha avautui yleisölle kesäkuussa 2009, mutta onko kymmenen vuotta lyhyt vai pitkä aikaa puutarhassa? Vuosikymmenessä alati kehittyvä ulkoilmalaboratorio ja uhanalaisten lajien turvakeidas on laajentunut uusilla osioilla ja Kumpulassa kasvillisuus kukoistaa entistä upeammin. Tule mukaan juhlimaan 11.–15.6.2019.

–  Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman.

Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennus- ja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen.

Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta.

Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras).

Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja.

Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla

Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman.

Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja.

Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

Kasvitieteelliset puutarhat Facebookissa
LUOMUS
LUOMUS Twitterissä
Luonnontieteellinen museo Facebookissa

Suomen suosituin kesäkukka on pelargoni

Suomalaiset ovat äänestäneet pelargonin suosituimmaksi kesäkukaksi. Tieto käy ilmi Plantagenin keväällä 2019 teettämästä kyselytutkimuksesta.

IRO Researchin Plantagenin toimeksiannosta teettämässä kyselyssä 27 prosenttia vastaajista valitsi pelargonin mieluisimmaksi parveke- ja puutarhakukaksi. Pelargonin suosio korostui etenkin naisten ja yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Kahden suosituimman joukossa se oli jokaisessa ikäryhmässä.

Plantagenin päähortonomi Johan Orren mukaan valinta on erinomainen, sillä pelargoni sopii niin parvekkeelle kuin pihallekin ja se on kestävä kukkien läpi koko kesän.

– Olemme vastanneet pelargonin vahvaan kysyntään muun muassa tuomalla kauppoihin Calliope-pelargonilajikkeen, joka on helppohoitoinen ja kestävä uutuuslajike, joka kukkii voimakkaissa väreissä alkukesästä syksyn ensimmäisiin halloihin asti. Calliope-pelargonin värivaihtoehtoja ovat punainen, roosa, oranssi, liila ja valkoinen sekä kaksivärinen valkopunainen, kertoo Orre.

Suomen toiseksi suosituin kesäkukka oli petunia, jonka vailtsi ykkösvaihtoehdokseen joka viides (20 %) vastaajista.

Suomalaisten viisi suosituinta kesäkukkaa:

1. pelargoni (27 %)
2. petunia (20 %)
3. tähtisilmä (11 %)
4. tupsulaventeli (10 %)
5. marketta (7 %)

Tutkimustulos perustuu IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 aikavälillä 12.–22.4.2019.

Tarhakurtturuusuja saa kasvattaa

Kuva: Kekkilä

Nyt kesäkuun alusta voimaan astunut kielto myydä kurtturuusua on herättänyt paljon hämmennystä. Sinänsä kielto kaupata ja kasvattaa tätä haitallista vieraslajia on ymmärrettävä, mutta nyt on tiedostettava se, että kielto koskee vain ja pelkästään kurtturuusua, Rosa rugosaa ja sen valkokukkaista alba-muotoa. Sen sijaan tarhakurtturuusujen kasvatus ja kauppa on sallittua.

Ruusunjalostajat ovat käyttäneet risteytyksissään kurtturuusua tuomaan pensasruusuihin kestävyyttä ja terveyttä. Nämä risteymät eivät ole haitallisia vieraslajeja, koska niiden lisääntymiskyky ja leviäminen ovat selvästi alkuperäistä luonnonlajia heikompia.

– Kurtturuusun myyntikielto on aiheuttanut runsaasti hämmennystä taimimyymälöissä asioivien kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien voi olla vaikea erottaa kurtturuusua ja tarhakurtturuusua. On sääli, jos ei osata erottaa hienoja, käyttökelpoisia ja täysin luvallisia pensasruusuja haitalliseksi luokitellusta kurtturuususta, toiminnanjohtaja Jyri Uimonen Taimistoviljelijät ry:stä toteaa.

Tarhakurtturuusut tunnistaa parhaiten myyntipisteissä taimien nimilapuista. Niissä lukee selvästi tarhakurtturuusu ja tieteellisen Rosa-sukunimen perässä Rugosa-Ryhmä ja sen jälkeen on kirjoitettu lajikenimi yksinkertaisten lainausmerkkien sisään, esimerkiksi Rosa Rugosa-Ryhmä ’Katri Vala’. Helpoin muistisääntö on se, että kasvin nimen perässä on lajikenimi. Silloin taimi ei ole kielletty kurtturuusu.

​Puutarhatrendit 2019: Joka toinen suomalainen haluaa kasvattaa omat syötävät kasvit

Plantagenin keväällä 2019 teettämästä kyselystä käy ilmi, että joka toinen suomalainen on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut kasvattamaan syötäväksi kelpaavia kasveja. Kasvien valinnassa tärkeimmäksi tekijäksi nousi helppohoitoisuus.

Suomalaiset kasvattavat tai haluaisivat kasvattaa syötäväksi kelpaavia kasveja. IRO Researchin Plantagenin toimeksiannosta teettämässä kyselyssä puolet suomalaisista on kiinnostunut kasvattamaan syötäviä kasveja kuten vihanneksia, marjoja ja yrttejä.

Tärkeimmiksi syiksi, miksi on kiinnostunut kasvattamaan syötäviä kasveja, 62 prosenttia mainitsi, että tuntuu terveelliseltä syödä mitä on itse kasvattanut ja 58 prosenttia, että kasvattaminen on haastavaa ja hauskaa. Lähes puolet (49 %) valitsi monivalinnassa myös ympäristöystävällisyyden.

– Kasvien kasvattaminen ruoaksi on trendi kaikkialla Pohjoismaissa etenkin nuoremman väestön keskuudessa ja kaupungeissa. Ylipäätään kasvien viljely on nousussa nimenomaan kaupungeissa ja ihmiset ovat jatkuvasti kiinnostuneempia siitä, millaisia kasviksia käyttävät esimerkiksi ruoanlaitossa, Plantagenin päähortonomi Johan Orre kertoo.

Syötävien kasvien kasvattamisen lisäksi kyselytutkimuksessa korostui helppohoitoisuus. Yli neljännes eli 26 prosenttia vastanneista mainitsi tärkeimpänä kriteerinä kasvien helppohoitoisuuden ja sen, ettei niitä tarvitse kastella kovin usein. Ulkonäkö ja sopivuus kotiin oli toiseksi tärkein kriteeri (23 %) ja muut vaihtoehdot, kuten esimerkiksi hinta-laatusuhde sekä paikallisuus, saivat kukin alle kymmenen prosentin osuuden.

Tutkimustulokset perustuvat IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 aikavälillä 12.–22.4.2019.