Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ensimmäistä avointa vuosikymmentään

Kumpulan kasvitieteellisen puutarha avautui yleisölle kesäkuussa 2009, mutta onko kymmenen vuotta lyhyt vai pitkä aikaa puutarhassa? Vuosikymmenessä alati kehittyvä ulkoilmalaboratorio ja uhanalaisten lajien turvakeidas on laajentunut uusilla osioilla ja Kumpulassa kasvillisuus kukoistaa entistä upeammin. Tule mukaan juhlimaan 11.–15.6.2019.

–  Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman.

Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennus- ja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen.

Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta.

Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras).

Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja.

Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla

Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman.

Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja.

Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

Kasvitieteelliset puutarhat Facebookissa
LUOMUS
LUOMUS Twitterissä
Luonnontieteellinen museo Facebookissa