”Mäihä” voitti Imatran Ukonniemen toimintapuiston ideakilpailun

Maisemasuunnittelun opiskelijat Sanni Virjula ja Johanna Kuurila Hämeen ammattikorkeakoulusta voittivat Imatran kaupungin ja Lappset Group Oy:n järjestämän ideakilpailun ehdotuksellaan “Mäihä”. Voittajatyö palkittiin 3 000 euron tunnustuksella.

Imatran kaupunki ja Lappset Group Oy järjestivät yhteistyössä aluesuunnittelun ideakilpailun viime vuonna kohteena Ukonniemen taimitarhan alue. Palkintolautakunta valitsi voittajaksi Hämeen ammattikorkeakoulun kahden opiskelijan tiimin ehdotuksen ”Mäihä”. Yleisöäänestyksen voittajaksi selvisi ehdotus ”imatraLAINE”. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden varjoraadin valinta oli ”Voimala”. Kaikki palkitut kilpailutyöt olivat Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemiä ehdotuksia. Tulokset julkistettiin 12. helmikuuta 2020 Jyväskylässä pidetyillä Viherpäivillä.

Ideakilpailulla haettiin ehdotuksia Ukonniemen toimintapuiston kehittämiseen

Palkintoraadin mukaan voittajatyössä oli huomioitu monipuolisten toimintojen ja avoimeksi jäävien alueiden sijoittelu erinomaisesti. Maaston muotoilu, reitit ja kasvillisuuden valinnat olivat taiten suunniteltuja. Ideakilpailun voittanut työ nimeltään ”Mäihä” oli opiskelijoiden Sanni Virjulan ja Johanna Kuurilan laatima ehdotus, ja se palkittiin 3 000 eurolla.

Toiseksi sijoittunut ”Kipinä” palkittiin 1 800 euron tunnustuksella, ja se oli Sanna Agrillanderin, Eila Hannulan, Päivi Kokkolan ja Tiina Paalasmaan käsialaa. Palkintoraadin mielestä kilpailutyö oli tasaisesti suunniteltu ja monipuolisin toiminnoin varusteltu ehdotus, jossa oli huomioitu entisen taimitarhan historiaa puuston muodossa.

Kolmanneksi sijoittui kaksi ehdotusta: Riikka Lipsasen ”Virtaus” sekä Leea Purasen, Tanja Vaalivirran ja Miia Vehkaperän ”imatraLAINE”, joka sai kunniamaininnan ja voitti myös yleisöäänestyksen. Kolmanneksi sijoittuneet ehdotukset palkittiin molemmat 900 euron tunnustuksella. Imatran kaupungin nettisivuilla olleella yleisöäänestyssivustolla vieraili yli 1 200 kävijää, ja ääniä jätettiin 450. Yleisöäänestyksen voittaja sai 700 euron suuruisen tunnustuksen.

Liikuntatieteellisen opiskelijoiden varjoraati valitsi ”Voimalan”

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen alan opiskelijoiden varjoraati valitsi mielestään parhaaksi ehdotukseksi ”Voimalan”, joka oli opiskelijoiden Ella Kaakkolan ja Maria Ingströmin tekemä. Varjoraati painotti valinnassaan eri-ikäisille suunniteltuja monipuolisia liikunta-alueita sekä eri osa-alueiden haastavuutta ja yhteensopivuutta. Varjoraadin voittanut työ palkittiin 700 eurolla.

Maisema-arkkitehtuurin ja maisemasuunnittelun opiskelijoille suunnattuun kilpailuun jätettiin yhteensä 16 ehdotusta, joista esiraati valitsi kahdeksan palkintolautakunnalle esiteltäviksi. Voittajat valittiin suljetulla lippuäänestyksellä 15. tammikuuta pidetyssä palkintolautakunnan kokouksessa.

– Saimme paljon hyviä kilpailutöitä. Olemme siitä iloisia ja jopa yllättyneitä. Nyt katsomme, miten näitä suunnitelmia voimme hyödyntää pala kerrallaan. Voimme poimia parhaita paloja useista kilpailutöistä toteutukseen, Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen toteaa.

Lappset Group Oy on järjestänyt yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa aluesuunnittelun ideakilpailuja 44 vuoden ajan.

Ideakilpailu on osa Lappsetin yhteiskuntavastuullista toimintaa sekä asiakas- ja korkeakouluyhteistyötä.

Kaupunkien kasvilajistoa on monipuolistettava

Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä ulkomaiset luennoitsijat muistuttivat kaupunkien kasvilajiston monipuolisuuden tärkeydestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kasvituholaisten määrä tulee kasvamaan ja siitä syystä yksipuoliset kasvi-istutukset ovat vaarassa tuhoutua. Viherpäiville kokoontuu lähes 1500 ammattilaista kahdeksi päiväksi 12.-13.2. Jyväskylän Paviljonkiin.

– Kun puulajien määrä kaupungeissa on rajallinen, tautien ja tuholaisten kaltaiset häiriöt voivat olla vahingollisia kaupunkien ekosysteemipalveluille. Jatkossa kasvilajistoa on monipuolistettava kasvituholaisriskien sietokyvyn lisäämiseksi, tutkija Henrik Sjöman Ruotsin maatalousyliopistosta muistuttaa.

Ruotsissa on käynnissä tutkimuksia, joissa etsitään uusia lajeja kaupunkiympäristöön, erityisesti uusia puulajeja. Uusia lupaavia lajeja on löytynyt tutkimusmatkoilla Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Romaniassa, Azerbaidzanissa ja Georgiassa. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota puiden kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluja ja puiden kykyyn kasvaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä.

Istutussuunnittelu on välttämätöntä

Kasvien istutussuunnittelun ja kaupunkien viheralueiden hoidon professori Nigel Dunnett Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta kertoo villin luonnon inspiroivan häntä. Luonto herättää voimakkaita tunnereaktioita. Hän seuraa luonnon kiertokulkuja ja kasvien kasvuvoimaa.

– Kasvien istutussuunnittelu tulee mieltää taiteen kehykseen, usein istutussuunnittelu nähdään vain toiminnallisena ratkaisuna – tapana täyttää tyhjä tila. Istutussuunnittelu tulee nostaa samalla tasolle muiden taiteen lajien kanssa, Dunnett vaatii.

– Haluan avata uusia mahdollisuuksia luovalle ekologiselle suunnittelulle keskellä moderneja kaupunkeja.  Lähtökohtana, että jos haluamme puuttua kaupunkien laajenemiseen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, täytyy tuoda luonto, maaperä, kasvillisuus takaisin kaupunkeihin, Nigel Dunnatt jatkaa.

– Siksi etenkin kattoihin, seiniin, asfalttiin, pysäköintialueisiin, katuihin, yrityspuistoihin ja kaupalliseen kehitykseen pitää keskittyä.

Suomessa lajistoa on alettu laajentaa

Helsingissä katualueille on istutettu soveltuvia kaupunkipuulajeja kahteen ”katupuuarboretumiin”, Vartiokylän Vartioharjuntielle ja Laajasalon Reiherintielle. Vartioharjuntielle on istutettu 12 ja Reiherintielle 26 puulajia tai -lajiketta. Molemmissa kohteissa on lajeja, joita ei ole aiemmin kokeiltu.

–  Mustilan arboretumin kanssa on käynnistetty yhteistoimintahanke, jossa on istutettu noin 2000 tainta 25 näyttävästä puu- ja pensaslajista, joista Mustilassa on hyväksi havaitut lisäyslähteet, suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungilta kertoo.

– Dynaamisten perennaistutusten aalto on aiheuttanut kasvisuunnitteluun periaatteellisen muutoksen: kasvilajeja voidaan istuttaa runsaasti ja kerroksellisesti ja niin, että kasvilajeilla on erilaisia rooleja, Tegel jatkaa.

– Kasvitietämyksen kartuttaminen on nyt tärkeää ja siksi uusia kokeiluistutuksia seurataan ja niistä tehdään raportteja. Mukaan tarvitaan suomalaiset taimistot kasvattamaan tulevaisuuden taimia.

Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen Mustilan Arboretumista kertoo, että arboretumilla on 120 vuoden kokemukset eri puulajeista. Suuri osa vanhoista kasviaarteista on yhä kuitenkin jäänyt vain kasvikokoelmien ja asiaan vihkiytyneiden kasviharrastajien iloksi.

–  Kaikkien tulisi tiedostaa, että istutettavien taimien teknisen laadun lisäksi huomiota tulee kiinnittää taimien sisäiseen laatuun – kasvien perimään, joka ohjaa sen kasvua, rakennetta, terveyttä ja menestymistä koko kasvin elinajan, Reinikainen painottaa.

Lisätiedot

 

www.viherpaivat.fi

Tee huonekasvien määräaikaishuolto helmikuussa

Alokasia, juurakkovehka

Pilvinen ja sateinen talvi on koetellut huonekasveja. Vähäinen luonnonvalon määrä on aiheuttanut normaalia enemmän lehtien ruskettumista. Keväthuollolla ehostetaan huonekasvit uuteen kukoistukseen. Nyt on aika vaihtaa multa ja aloittaa lannoitus.

Huonekasvien kasvu alkaa kevättalvella, kun luonnonvalon määrä lisääntyy. Viimeistään helmi-maaliskuussa koko Suomessa on riittävästi valoa uuteen kasvuun. Sitä ennen kasvit tarvitsevat keväthuollon.

‒ Huonekasvien keväthuolto aloitetaan leikkaamalla talven aikana ruskettuneet lehdet pois. Talven pölyt huuhdotaan pois viemällä kasvi suihkuun. Puhtaat lehdet pyydystävät kaiken saatavilla olevan auringonvalon ja yhteyttävät tehokkaammin, muistuttaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Älä lintsaa mullanvaihdossa

Ruukun jääminen liian pieneksi on vain yksi syy vaihtaa multa. Vielä tärkeämpää on huolehtia mullan rakenteesta ja oikeasta ravinnepitoisuudesta.

‒ Ruukussa multa maatuu vähitellen ja samalla se tiivistyy. Tiivistyneessä mullassa kasvin juuret eivät saa ilmaa ja ne voivat tukehtua. Lisäksi kasteluvedestä ja lannoitteista multaan kerääntyy vähitellen haitallisia määriä kalkkia ja suoloja. Kun mullan suolapitoisuus nousee, kasvi ei enää saa riittävästi vettä ja alkaa nuutua, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Jokavuotinen mullanvaihto takaa, että kasvin juuret säilyvät elinvoimaisina. Mullanvaihto rasittaa kasvia vähiten, kun se tehdään heti kevättalvella uuden kasvun alkaessa.

Lannoittamalla vältät näivettymisen

Huonekasvit käyttävät ruukussa olevan mullan ravinteet nopeasti loppuun. Ilman säännöllistä lannoitusta kasvit kärsivät ravinteiden puutteesta ja alkavat vähitellen näivettyä.

‒ Aloittelevat viherkasviharrastajat laiminlyövät lannoituksen liian usein. Jos kasvilla ei ole käytössä ravinteita, kasvu pysähtyy ja alkaa henkiinjäämistaistelu. Huonekasvien lannoituksen voi hoitaa kasteluveteen lisättävillä ravinnenesteellä tai ruukun multaan kerran kuukaudessa lisättävillä ravinnepuikoilla. Laiskalle lannoittajalle suosittelen ravinnepuikkoja, koska niiden lannoitusvaikutus on pitkä, sanoo Biolanin Riikka Kerttula.

Huonekasviravinteiden annosteluohjeet kannattaa lukea aina pakkauksesta ja noudattaa niitä. Lannoitusta jatketaan helmikuulta aina lokakuun loppuun asti.  

Tämän kevään suosikkikasvit – näillä hoitovinkeillä onnistut

Alokasia, juurakkovehka

Kun kevätaurinko alkaa porottaa, siirrä alokasia pois eteläikkunalta. Se viihtyy paremmin ikkunalla, johon paistaa vain aamu- tai ilta-aurinko. Pidä multa tasaisen kosteana, mutta älä jätä vettä seisomaan aluslautaselle. Alokasia viihtyy tavallisessa kukkamullassa. Jos olet laiska kastelija, istuta alokasia kasvusammaleeseen, joka varastoi hyvin vettä. Aloita lannoitus nyt ja jatka sitä aina lokakuun loppuun asti.   

Kultaköynnös

Kultaköynnös on helppohoitoinen huonekasvi, joka viihtyy valossa, mutta myös hieman sisemmällä huoneessa. Lajikkeet, joilla on limenväriset tai valkokirjavat lehdet, tarvitsevat valoisamman kasvupaikan kuin vihreälehtiset yksilöt. Kultaköynnös kasvaa kauniisti amppelissa tai sen voi ohjata kasvamaan tukea vasten ylöspäin. Kultaköynnös viihtyy tavallisessa kukkamullassa, mutta tee ruukun pohjalle salaojitus kevytsorasta, jotta ylimääräinen kasteluvesi valuu pois ruukusta.

Peikonlehti

Peikonlehti kaipaa säännöllistä kastelua. Koska multa ei saa koskaan päästä täysin kuivaksi, vaihda mullaksi hyvin kosteutta pidättävä kasvusammal. Peikonlehti viihtyy itä- ja länsi-ikkunalla ja hajavalossa myös sisemmällä huoneessa. Pidä suuret lehdet puhtaana pölystä vuoden ympäri. Koska peikonlehti kasvaa nopeasti, se tarvitsee säännöllistä lannoitusta helmikuun alusta lokakuun loppuun.

Perhosorkidea

Kastele perhosorkidea kerran viikossa upottamalla ruukku huoneenlämpöiseen veteen noin 15 minuutiksi. Lannoita orkideaa lisäämällä kasteluveteen orkidearavinnetta. Kukinnan jälkeen vaihda tarvittaessa uusi kasvualusta. Perhosorkideaa ei saa istuttaa multaan, vaan se tarvitsee ruukkuun männynkaarnaa, hieman biohiiltä sekä kuitupitoista turvetta tai rahkasammalta. Kasvualusta vaihdetaan vähintään kolmen vuoden välein.

Rahapuu

Rahapuun voi tappaa liikakastelulla. Mehevät lehdet varastoivat vettä, ja kasvi kestääkin mullan kuivumisen kastelujen välillä. Ahkeran kastelijan kannattaa istuttaa rahapuu kaktusmultaan, joka kuivuu tavallista multaa nopeammin kastelun jälkeen. Rahapuu kasvaa hitaasti ja siksi sille riittää mullanvaihto parin vuoden välein. Rahapuu viihtyy perinteisessä saviruukussa.

Silkkimaija

Upealehtinen silkkimaija on viihtyessään nopeakasvuinen viherkasvi, joka tarvitsee vuosittaisen mullanvaihdon. Silkkimaija vaatii säännöllistä kastelua. Kun istutat sen altakasteluruukkuun tai laitat tavalliseen ruukkuun ilmavaa, mutta kosteutta pidättävää kasvusammalta, pääset kastelussa helpommalla. Pidä isot lehdet puhtaana pölystä suihkuttelemalla kasvia säännöllisesti. Aloita lannoitus nyt ja jatka sitä aina lokakuun loppuun asti.

Plantagen lanseeraa maatuvat muovittomat istutusruukut

Plantagen on tuonut myymälöihinsä ympäristöystävällisiä muovittomia istutusruukkuja, jotka ovat täysin biohajoavia. Kasvin voi istuttaa ruukussa suoraan maahan, sillä sen juuret kasvavat ruukun läpi. Plantagenin tämän vuoden valikoimassa on useita erilaisia kasveja, jotka myydään uusissa ruukuissa.

Plantagenin uudet istutusruukut ovat biohajoavia, sillä ne on valmistettu uusiutuvista ja täysin luonnollisista materiaaleista. Ruukku on ympäristöystävällinen vaihtoehto kasveille, joita kasvatetaan usein muoviruukuissa. Ruukku koostuu pääasiassa turpeesta ja puumassasta, mutta se sisältää myös kalkkia ja vettä. Ruukut ovat täysin lannoitteettomia.

”Meille Plantagenissa on tärkeää kehittää toimintaamme jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi ja vähentää muovijätettä. Jo olemassa olevan muoviruukkujen palautusjärjestelmämme lisäksi tuomme markkinoille tuotteita luonnonmukaisissa, biohajoavissa ruukuissa, jotka voidaan istuttaa suoraan maaperään. Se vähentää sekä muovin määrää että säästää aikaa istutettaessa”, Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg sanoo.

Sen sijaan, että ruukku poistettaisiin kasvin juurien ympäriltä ja heitettäisiin muovijätteeksi ennen istutusta, uusi biohajoava ruukku istutetaan yhdessä kasvin tai kukan kanssa suoraan maaperään, jossa juuret kasvavat ruukun läpi ja sitten ruukku hajoaa luonnollisesti.

”Muovin vähentämisen lisäksi ruukuilla on myös positiivinen vaikutus kasveihin, sillä bioruukkujen ansiosta kasvin juuret eivät vahingoitu kasvia istutettaessa. Usein kasvien juuristo heikkenee niin, että kasvu pysähtyy, kun muoviruukku poistetaan. Hajoavissa ruukuissa juuristoa ei kuitenkaan vahingoiteta, mikä johtaa terveellisempiin kasveihin”, Inberg sanoo.

Eri kasveja löytyy Plantagenista seuraavina ajanjaksoina:

vko 5-14 pistokkaat (mm. pelargoni, verenpisara, tähtisilmä, eukalyptus, isokirjopeippi)
vko 13-15 orvokit
vko 12-22 vihannekset
vko 18-25 tähtisilmä
vko 18-25 marketta
vko 18-25 muurikello
vko 18-25 daalia

:KATSO VIDEO: Orkidea on täydellinen kasvi ystävänpäiväksi – Näin sen saa kukoistamaan

Talvi on orkidean kulta-aikaa! Se on eksoottinen, monivuotinen kasvi, josta on olemassa lähes 25 000 eri lajiketta. Orkidean pystysuora varsi ja sen nippumaisesti kasvavat kukinnot erottavat sen muista kasveista helposti. Monet luulevat, että orkidea on vaativa ja vaikeasti hoidettava kasvi, mutta se on vain myytti. Tosiasiassa se on tavattoman helppohoitoinen kukka ja erinomainen lahja kasveista pitävälle ystävälle tai puolisolle.

Orkideoita kasvaa luonnossa Aasiassa ja Australiassa. Siellä orkideat kasvavat puihin tarrautuneina, jolloin ne voivat hyödyntää puista valuvaa sadevettä. Suomessa yleisin orkidealaji on perhosorkidea (phalaenopsis). Sitä löytyy monissa eri väreissä, ja se on helppo saada kukoistamaan kotona.

Sijoittaminen

Orkidea rakastaa valoa, mutta se ei viihdy suorassa auringonvalossa. Se menestyy parhaiten noin 18–25 asteen lämpötilassa eli huoneenlämpö on sille otollinen.

Multa

Orkideat tulee istuttaa erityiseen kasvualustaan, joka koostuu rakenteeltaan erilaisista kaarnan palasista. Orkidean juuret viihtyvät parhaiten tämän alustan tarjoamassa, huokoisen materiaalin muodostamassa kasvuympäristössä.

Kastelu

Kun juuret näyttävät harmaalta ja orkidea tuntuu kevyeltä, on kastelun aika. Kasteluväli on yleensä 5–12 päivää. Kukka tarvitsee vähemmän kastelua lepoaikana ja enemmän kasvukaudella.

1. Laita kukka ämpäriin, jossa on huoneenlämpöistä vettä, ja pidä sitä siellä, kunnes kasvualusta on täysin kastunut.

2. Nosta orkidea ylös ja anna ylimääräisen veden valua pois.

3. Ennen kuin asetat kukan takaisin ruukkuun, täytä ruukku koristekivillä ja sen jälkeen vedellä aina kivien reunaan asti. Kosteus ulottuu näin korkealle, mistä orkideat pitävät.

Ravinteet

Kukinnan aikana orkidealle annetaan ravinnetta kerran kuukaudessa kastelun yhteydessä. Orkideoille on oma erityinen ravinteensa, jota on saatavilla sekä nesteenä että puikkoina. Noudata pakkauksessa olevia ohjeita äläkä ylitä annosmäärää.

Orkidea tarvitsee säännöllistä kastelua, mutta sen seisottaminen vedessä liian pitkään ei ole sille hyväksi. Seuraavaksi viisi muuta vinkkiä, jotka auttavat orkideaasi menestymään – ja toivottavasti kukkimaan uudelleen.

1. Uudelleenistuttaminen
Orkidea tulee siirtää, jos se kasvaa ulos ruukusta tai kasvualustan maaperä on menettänyt ilmavuutensa.

2. Orkidean leikkaaminen
Jotta orkideasi jatkaisi kukkimistaan, leikkaa sen kuihtuneet ja kuivuneet varret. Varsi on valmis leikattavaksi, kun se on väriltään ruskea. Ilmajuuret keräävät vettä ja antavat kasville energiaa, joten älä leikkaa niitä tai muita vihreitä juuria.

3. Sijainnin vaihtaminen
Onko orkideasi lehtiin ilmestynyt pieniä mustia pisteitä? Silloin orkideasi saa liikaa aurinkoa. Siirrä kukka toisen ikkunan eteen tai sijoita se liialta auringonvalolta suojaavan verhon taakse.

4. Lisäkosteutus
Pidä lähistöllä suihkepulloa, jotta voit antaa kasvin lehdille lisäkosteutta kuivassa sisäilmassa. Älä suihkuta vettä suoraan kukkiin, sillä ne ovat herkkiä kosteudelle.

5. Oikea maaperä ja lannoittaminen
Jotta kukkasi menestyisi parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitset sen hoitoon oikeanlaista orkideamultaa sekä ravinteita.