Syyspuutarhan jätteet hyötykäyttöön

Omenapuista on paljon hyötyä ja iloa pihapiirissä, mutta satoisina vuosina ne tuottavat myös paljon jätettä, joka on kuitenkin hyödynnettävissä.

Syksyinen puutarha tuottaa satoa mutta myös puutarhajätettä. Puutarhakasvien tuottama jäte on arvokasta ja se kannattaa hyödyntää hyvin. Parhaimmillaan kotipuutarhassa ollaan omavaraisia ravinteiden suhteen, kun bioraaka-aineiden ravinteet kierrätetään tehokkaasti omassa puutarhassa.  Maan humuskerroksen lisääminen ja sen hoito parantavat myös maan rakennetta ja kasvukuntoa.

Tänä vuonna esimerkiksi omenia ja muita hedelmiä on kypsynyt runsaasti. Osa näistä jää korjaamatta ja osa putoaa kypsyessään maahan. Mitä tehdä tälle sadolle? Lähtökohtana on käyttää se ihmisten ja eläinten ruuaksi. Sitä kannattaa säilöä hilloamalla, kuivaamalla, mehustamalla ja pakastamalla.

Pilaantuneet kasvikset tai muuten ylimääräinen sato kompostoidaan joko pihamaalla tai viedään lähimmän jäteaseman biojätteisiin, jos kotikompostointiin ei ole mahdollisuutta. Siellä näistä jätteistä syntyy joko uusiutuvaa bioenergiaa tai ne kompostoidaan hyötykäyttöön.

Mihin sairaat kasvinosat?

Yleinen kysymys on, voiko esimerkiksi muumiotautisia omenoita kompostoida. Suositus on toimittaa sairastuneet kasvinosat sekajätteiden mukana pois omalta tontilta, mutta esimerkiksi muumio-omenat voi huoletta kompostoida laittamalla omenien päälle reilusti maata tai ruohosilppua. Muumiotauti leviää itiöiden ja pistävien hyönteisten välityksellä, joten ongelmalta ei voida täysin välttyä kotipuutarhoissa. Suositeltavaa on kuitenkin kerätä sairastuneet omenat pois ja hävittää ne saman tien.

Sen sijaan esimerkiksi möhöjuuren vaivaamat kaalikasvit tai muuten kasvituholaisten vioittamat kasvit eivät kuulu kompostiin, kerrotaan Puutarhaliitosta. Samoin kitketyt haitalliset vieraslajit pitää hävittää polttamalla tai sekajätteen mukana, sillä niiden siemenet saattavat itää kompostoinnin jälkeenikin.

Leikkuujätteet hakkeeksi

Syksyllä on pensaiden ja puiden leikkausaikaa. Leikkuujätteen paras sijoitustapa on silputa se oksaleikkurilla maanpeitteeksi ja -parannusaineeksi. Suurimmat oksat voidaan polttaa. Niiden tuhka sirotellaan puutarhan lannoitteeksi. Näin ravinteet jäävät kiertoon omalla pihalla ja hyödyntävät tulevaa kasvukautta. Oksahake toimii myös mainiona katteena istutuksissa, jolloin se vähentää pintamaan kuivumista. Lisäksi rikkakasvien on vaikeampaa kasvaa sen läpi. Pikkuhiljaa katteen ravinteet vapautuvat myös maahan. Myös puolivalmis komposti sopii mainiosti maan katteeksi.

Nurmikon leikkuujäte ja putoavat lehdet ovat myös arvokasta maanparannusainesta. Parhaiten niistä pääsee eroon silppuamalla ne nurmikon sekaan ruohonleikkurilla. Tärkeää silloin on se, että myös syysnurmea leikataan riittävän usein, jolloin silppu ei ole liian suurta, ja se ei jää kasvua haittaavaksi kuoreksi nurmen päälle. Pieni silppu puolestaan päätyy sellaisenaan maan hyödyllisten mikrobien ja nurmen ravinnoksi. Nurmi leikataan mieluiten poutasäällä, jolloin kuiva silppu ei paakkuunnu koneeseen.

Toimiva kompostori paras vaihtoehto

Puutarhan kompostiin kannattaa laittaa kaikki muu jäte sadonkorjuujäännöksistä pikkuoksiin. Komposti rakennetaan ilmavaksi, jolloin se ei saa olla yli metriä halkaisijaltaan. Kompostia käännetään syksyllä, jotta sen alimmat osat saavat myös ilmaa. Puutarhajätteelle kelpaa kehikko, mutta ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan suljettu astia.

Kasvijätteen ohella kompostiin lisätään karkeampaa ainesta esim. puuhaketta tai pikkuoksia, jotta ilmavuus säilyy kevääseen asti. Osa kompostoijista käyttää kaupallisia aktivaattoreita nopeuttamaan kasvijätteen hajoamista, mutta myös oman pihan puutarhamullan lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.

Kuivana syksynä kompostia kastellaan, jotta se pysyy toiminnassa. Liian tiiviissä ja hapettomassa tilassa kasvit mätänevät ja komposti tuottaa haitallista kasvihuonekaasua, metaania. Ilmavassa ja sopivan kosteassa kompostissa kasvijätteet muuttuvat mullaksi ja ovat hyödynnettävissä noin vuoden kuluttua maanparannukseen. Edellisten vuosien kypsä komposti toimii jo sellaisenaan maanparannusaineena. Maa kannattaa kalkita vasta keväällä, sillä usein kompostin lisääminen happamoittaa maata.

Hyönteiset edistävät puutarhan monimuotoisuutta

Kuva: Kimalaiset ovat tunnettuja hyötyhyönteisiä, jotka varmistavat satoa ja kasvien siementuotantoa. (Timo Taulavuori)

Hyönteiset ovat tärkeä osa puutarhan elinvoimaisuutta. Niitä elää maan pinnalla, sen alla ja ilmassa. Kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla on hyönteisiä. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjua, toimivat pölyttäjinä ja orgaanisen aineksen hajottajina sekä kasvinsyöjähyönteisten saalistajina. Lisäksi hyönteiset ovat oleellinen osa puutarhan biologista tuholaistorjuntaa.

Hyönteisten tehtävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat oleellinen osa luonnon ravintoketjua ja varmistavat muun muassa kasvien siementuotannon ja marjojen ja hedelmien pölyttymisen, toteaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Kun tuhotaan liian aktiivisesti tuhohyönteisiä, menetetään usein myös puutarhan kannalta hyödyllistä elämää. Tämä on jo aiheuttanut monien pölyttäjien ja hyönteissyöjälintukantojen romahtamista. Jos torjuntaa tehdään, pitää silloin noudattaa tarkasti ohjeita ja torjua vain todelliseen tarpeeseen. Pienet lehtivioitukset esimerkiksi koristekasveissa kuuluvat normaaliin puutarhaan.

Kasvien kasvun kannalta haitallisia lajeja on huomattavasti vähäisempi määrä kuin hyödyllisiä. Havainnoimalla haitallisia toukkia ja kirvoja niitä voidaan poistaa käsin tai torjua vain paikallisesti. Esimerkiksi värikkäät liljakukot tai herukan äkämäsilmut on helppo kerätä pois ja hävittää esimerkiksi polttamalla, kertoo Taulavuori.

Hyönteisten määrä vähenee

– Hyönteisten vähenemisen vaikutuksista muihin lajeihin on jo nähtävissä. Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Kun intomielisesti tuhotaan kirvat, niin samalla on puutarhan leppäpirkkopopulaatio pienentynyt. Paikallisesti jokainen voi huomata oman puutarhansa eliölajiston muutokset, mikäli tarkkailee ja tuntee lajiston, kertoo biologi Leena Luoto. Esimerkiksi muurahaisten hyödyllisyyttä puutarhoissa kasvien hyvinvoinnin kannalta ei ole huomattu.

Harmillista on, että ihan tuiki tavallisiakaan puutarhan hyönteislajeja ei tunneta edes lajiryhmänä saatikka lajeina ja moniin hyönteisiin suhtaudutaan heti joko vihamielisesti tai inhoten. Monet mieltävät pölyttäjiksikin vain kesymehiläiset ja kimalaiset, mutta esimerkiksi marjasadon turvaamisessa tärkeitä ovat myös villimehiläiset ja kukkakärpäset.

 – Valitettavasti tietämys luonnon monimuotoisuudesta on hyvin ohutta, luonnossa liikkumisessa lajintuntemuksen arvostus on vähentynyt, samoin puutarhoissa. Se on johtanut siihen, että luonnon omista lainalaisuuksista, luonnon normaaleista ilmiöistä ja lajien keskinäisistä riippuvuuksista tiedetään yhä vähemmän, Luoto huomauttaa.

Suositut hyönteishotellit

Hyönteishotellit ovat hyvä keino parantaa hyönteisten elinoloja, mutta ihmisten pitäisi tietää myös, millaisia hyönteisiä sinne asettuu. Puutarhaan on hyvä myös jättää kantoja, kiviä ja mättäitä, jotka kaikki toimivat luonnon omina pesäpaikkoina hyönteisille.

– Jos erakkoampiaiset ja villimehiläiset eivät ole tuttuja, niin monesti ne häädetään puutarhasta häiritsemästä. Hyönteishotellin sijoittelulla voi vaikuttaa, millaisia lajeja sen suojissa asustaa. Seinälle ripustettu hyönteishotelli palvelee eri lajeja kuin lähellä maan rajaa oleva. Jos puutarhassa on nilviäisongelma, niin kiitäjäisten ja muiden kovakuoriaispetojen suosiminen vähentää nilviäisten määrää. Kiitäjäiset ja muut maan rajassa talvehtivat hyönteiset suosivat maan pinnalla olevaa hyönteishotellia.

Haitalliset ja tarkkailtavat hyönteislajit löytyvät osoitteesta http://www.otokkatieto.fi/etusivu. Nyt lajeja on noin 880, mutta Luoto ennustaa vuoden loppuun mennessä haitallisia ja tarkkailtavia lajeja olevan jo yli 1000.

Luonnonkukkien päivä 17.6 vie luonnonystävät suomalaiseen metsään

Kuva tämän vuoden teemalajista, metsätähdestä. Kuvaaja: Riku Lumiaro

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 17.6.

Yhteensä opastettuja kasviretkiä järjestetään 76 eri puolilla Suomea. Lisäksi muina päivinä järjestetään kuusi retkeä. Retket ovat maksuttomia ja ne kestävät yleensä kahdesta kolmeen tuntia, vapaaehtoisen oppaan vetämänä.

Teemapäivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Suomessa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 2003. Päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Luonnonkukkien päivällä on vuosittain vaihtuva teemalaji. Vuoden 2018 teemalaji on metsätähti.

”Metsätähti on metsissä kasvavista kukista yksinkertaisuudessaan tyylikkäimpiä. Sen valkoiset tähtikukat tuovat hauskasti tuiketta muutoin tummasävyiseen metsänpohjaan”, kertoo turkulainen biologi Jussi Lampinen.

Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen biologian seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica rf, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.

Luonnonkukkien päivänä 17.6 (ja muina päivinä) Suomessa järjestettävät retket: www.sll.fi/luonnonkukat

Luonnonkukkien päivä sosiaalisessa mediassa: Twitter: #luonnonkukat, Facebook: facebook.com/luonnonkukkienpaiva

Luonnonkukkien päivän retkillä jaetaan alla olevasta osoitteesta löytyvää materiaalia:http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/luonnonkukkien-alasivut/retkimateriaali

Väitös: Puutarhaharrastus oli 1700-luvulla tärkeä tekijä kaupunkien modernisaatiossa

Puutarhaharrastus oli tärkeä tekijä kaupunki-identiteetin syntymisessä ja kaupunkien modernisaatiossa Perämeren rannikolla 1700-luvulla. Vilkkaiden kauppasuhteiden ansiosta puutarhoihin saatiin uusia ideoita maan rajojen ulkopuolelta. Uudet virtaukset näkyivät myös hautajaiskoristeluissa perinteisten tapojen rinnalla.

Väitöskirjassa tutkittiin kasvien käyttötapoja ja ympäristön muokkaamista Perämeren itärannikolla erityisesti 1600-luvulta 1800-luvulle. Tutkimuskohteina olivat kotitaloudet ja hautaukset.

Kotitalouksissa keskeisiä olivat puutarhaviljely ja ruokatalouteen liittyvät kasvit. Kaupunkipuutarha, joka oli ollut tunnusomaista kaupungeissa jo keskiajalla, jalostui 1700- ja 1800-lukujen aikana esteettisemmäksi, puistomaiseksi, kaupungin tunnusomaiseksi osaksi myös Torniossa.

Ideat saavuttivat pohjoisen suhteellisen nopeasti vilkkaiden kauppasuhteiden ansiosta. Vieraita tuontikasveja, lääkkeitä tai ruokia korvattiin kuitenkin kotoisilla kasveilla ja paikalliset perinteet pitivät pintansa.

Torniossa materiaalien saatavuus määritteli omistamista, eikä oman etnisen tai luokkaidentiteetin julkituominen ollut pienessä yhteisössä niin tärkeää.

1700-luvun puutarhaharrastus oli kaupungistumisen osana modernisaation keskeinen piirre ja tärkeä kaupunki-identiteetin ilmentämisessä, samoin kuin tietynlaisen ruokakulttuurin omaksuminen.

Myös hautakasvien käyttötapoja määritteli saatavuus ja tutut käytännöt. Hautaamisessa eri tavat ja perinteet sekoittuivat keskenään ja merkitysten alkuperä hämärtyi. Paikallisten kasvien rinnalle tuli uusia kasveja ja keinotekoisia koristeita 1700-luvun aikana. 1800-luvulla hautaamisen yhteyteen tulivat sisäkukat ja yhä enemmän alkuperältään vieraat lajit.

Joidenkin hautakasvien kohdalla on nähtävissä pitkiä perinteitä, jotka rikkovat kulttuurirajoja sekä maantieteellisessä, ajallisessa että uskonnollisessa ympäristössä. Tällaisia ovat esimerkiksi havujen ja tuohen käyttö.

Kasvien valinnassa, sekä arjessa että juhlassa, alkoi korostua yksilökeskeisyys ja monipuolisuus, joita vahvisti varallisuus. Kuusi, koivu, kataja ja vadelma pysyivät pitkään pohjoisen väen elämässä ja kuolemassa niin lääkkeinä, koristeina, ruokana, mausteina ja hajuina kuin rakenteina ja symboleinakin.

Filosofian maisteri Annemari Tranberg väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 25.5.2018. Arkeologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Changes in the environment and human relationship on the Bothnian Bay coast in early modern times – macrofossil research on the use of plants in a changing world (Ympäristön ja ihmisen suhteen muuttuminen Perämeren rannikolla varhaismodernina aikana: Makrofossiilitutkimus kasvien käytöstä muuttuvassa maailmassa). Vastaväittäjinä toimivat dosentti Juhani Kostet Museovirastosta ja dosentti Georg Haggrén Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Timo Ylimaunu. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Keckmaninsalissa (HU106) klo 12.00.

Viisi vinkkiä vihreälle parvekkeelle

Upeat ruukkudaaliat sopivat myös puolivarjoisan parvekkeen ruukkuistutuksiin.

Nyt on paras aika laittaa parvekkeet kesäkuntoon. Näiden Puutarhaliiton vinkkien avulla pääset nauttimaan kukoistavasta parvekkeesta myöhäiseen syksyyn asti:

  1. Siivoa parveke ja hanki istutuksia varten tilavia kunnollisia ruukkuja. Parvekelaatikoissakin on hyvä olla altakastelu- tai sorapohja, joka varastoi kasveille vettä. Pienissä ruukuissa ostetut taimet jaksavat kukkia pitempään, kun ne istutetaan uudelleen reilunkokoiseen astiaan.
  2. Käytä kesäkukille multaa, jossa on hitaasti liukenevia lannoitteita ja kastelukiteitä. Niitä voi myös lisätä olemassa olevaan multaan. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä ja kastele ruukut aina kunnolla. Useimmiten pari kastelukertaa riittää viikossa. Muista avata lasitukset lämpimiä jaksoina, jotta kasvit ei paahdu liian kuumassa.
  3. Valitse kasvit parvekkeen valoisuuden mukaan. Pohjois- ja itäparvekkeella menestyvät ahkeraliisat, orvokit, verenpisarat, hortensiat, begoniat, monet koristeelliset perennat ja heinät. Myös havut sopivat parvekkeille. Paahteisille etelä- ja länsiparvekkeille valitaan auringossa viihtyviä kasveja kuten pelargoneja, tähtisilmiä, neilikoita, mehikasveja ja siniviuhkoja. Yhdistele hyötykasveja kuten yrttejä ja vaikka chilejä koristekasvisekoituksiin. Monet niistä nauttivat auringosta. Parvekkeen varjoisalle puolelle voi siirtää myös huonekasveja kesähoitoon.
  4. Parvekkeen kaikki pinnat kannattaa ottaa käyttöön. Kattorakenteisiin voi yleensä kiinnittää amppeleita. Seinät valloitetaan köynnöksillä, joiden avulla saadaan myös sopivaa näkösuojaa ulkoreunoille. Korkeissa ruukuissa tai kukkapylväissä olevat kasvit jättävät lattiaa vapaaksi, mutta tuovat rehevän vaikutelman parvekkeelle. Erilaisten tukien ja kukkatelineiden avulla kasvit saadaan kasvamaan ylöspäin, jolloin tilaa vapautuu muulle toiminnalle.
  5. Luo parvekkeelle oma pesä, jossa hengähdät hetken joka päivä nauttien kesän kulusta ja vehreydestä. Jo vartin hetki omassa puutarhakeitassa laskee stressitasoa, verenpainetta ja saa kehon hyrräämään mielihyvästä.

Kotipuutarhan Versoo houkuttaa jälleen!

Versoo-puutarhatapahtuma Brunon konepajalla Vallilassa. Kuva Puutarhaliitto ry

Kotipuutarha Versoo -tapahtuma jakaa puutarhatietoutta kaupunkilaiselle

Kaupunkilaisten oma puutarhatapahtuma Kotipuutarha Versoo järjestetään lauantaina 12.5.2018 klo 10–15 Konepajan Brunossa Helsingin Vallilassa. VR:n historiallisessa veturihallissa pidettävä tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Bruno täyttyy kojuista, joissa on parhaaseen istutusaikaan myynnissä kotimaisten tuottajien kasvattamia yrttejä, kesäkukkia, perennoja, siemeniä, ruukkuja ja tarvikkeita. Paikalta saa hyviä vinkkejä, miten viljely onnistuu pihoilla, parvekkeilla ja ikkunalaudoilla. Kotipuutarha Versoo on myös loistava paikka hankkia äitienpäivälahjaksi vaikkapa vanhan ajan pelargoni, kassillinen kesäkukkia tai yrttien ja vihannesten luomutaimia. Myynnissä on myös trendikkäitä huonekasveja.

Uutena ohjelmanumerona on ammattilaisten ja taitavien harrastajien järjestämät tietoiskut. Ohjelmalavalla kuullaan muun muassa, miten onnistuu kiipeilevien papujen kasvatus ja kuinka parvekkeelta saa runsaan tomaattisadon. Tarjolla on tietoa luontoyhteyden vaikutuksesta terveyteen ja kaupunkimehiläisten ja muiden pölyttäjien merkityksestä kaupunkiluonnolle. Mukana ohjelmaa tuottamassa ovat muun muassa Maatiainen ry ja Iho-, allergia- ja astmaliitto.

Kotipuutarha Versoo kerää yhteen kaupunkikulttuurin synnyttämiä pienyrityksiä ja puutarhaharrastusta edistäviä yhdistyksiä, joita edustavat esimerkiksi Hyötykasviyhdistys, Uudenmaan Martat, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ja Phoenix ry. Yritysten ja yhdistysten kojuilla järjestetään pienimuotoisia työpajoja. Stadin tarhaajien pisteessä pääsee esimerkiksi nikkaroimaan oman hyönteishotellin. Konepajan Brunon kahvilapalvelut ja baari ovat markkinavieraiden käytössä.

–Luomuruokatrendin ja lisääntyvän ympäristötietoisuuden ansiosta puutarhainnostus on kasvussa erityisesti 20–35-vuotiaiden kaupunkilaisten keskuudessa. Kaupunkioloissa parvekkeilla, kerrostalojen pihoilla ja ikkunalaudoilla pystyy kasvattamaan lähes kaikkia samoja kasveja kuin perinteisessä puutarhassa, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo.

Markkinoiden kävijämäärän odotetaan kaksinkertaistuvan tänä vuonna. Viime vuonna tapahtumaan osallistui noin tuhat henkilöä.

Tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry ja Kotipuutarha-lehti. Yhteistyössä ovat mukana Kekkilä sekä Puhtaasti Kotimainen ja Kauniisti Kotimainen -kampanjat.

www.kotipuutarha.fi/versoo

www.facebook.com/events/230671817478391/

Vuoden Avoin puutarha 2017 –tunnustus Lintukodon puutarhalle

Rantasalmella, Tuusmäen maaseutukylässä sijaitseva Lintukodon puutarha sai tänään Vuoden Avoin Puutarha 2017 tunnustuspalkinnon Kevätmessuilla Messukeskuksessa Helsingissä. Tunnustus luovutettiin nyt kuudetta kertaa heinäkuussa 2017 järjestetyn Avoimet Puutarhat –tapahtuman pohjalta.

Raati oli valinnassaan yksimielinen, sillä Miia ja Jere Malisen puutarha täytti tunnustuksen saajalle asetetut perusteet ja keräsi päivän aikana noin 300 kävijää. Tärkeä peruste tunnustuksen saajan valinnalle oli Malisen perheen aktiivisuus ja pitkäjänteisyys tapahtuman onnistumisessa. Perheen yhteisvoimin ylläpidetty puutarha on yllätyksellinen ja sen kasvillisuus on monimuotoinen. Rakenteiden kierrätysmateriaalit tuovat pihaan eloisuutta ja rentoa tunnelmaa. Raati kohdisti tällä kertaa huomion maatilan pihapiiriin luotuihin kotipuutarhoihin.

Lintukodon puutarha on perustettu parikymmentä vuotta sitten ja sen istutuksia on laajennettu vähitellen. Puutarhassa on runsaasti erilaisia perennoja maanpeittäjistä korkeisiin lajeihin. Kukkivat köynnökset, suuri köynnöshortensia ja erilaiset kärhöt sekä piippuköynnös ja villiviini rikastuttavat näkymiä. Myös pensaskerroksella on tärkeä merkitys Lintukodon puutarhan kerroksellisuudessa.

Puutarha sijaitsee peltomaisemassa, johon on säilytetty näköyhteys aitaamisesta huolimatta. Hoidettua aluetta on yhteensä noin 5000 m2.

Vuoden Avoin Puutarha -tunnustuksella halutaan nostaa esille teemapäivään osallistuneita elämyksellisiä puutarhoja. Tunnustuksellaan Puutarhaliitto haluaa tukea suomalaista puutarhakulttuuria ja puutarhaharrastusta sekä edistää puutarhamatkailua. Tunnustuksen saaja valitaan vuosittain valtakunnallisen Avoimet Puutarhat -teemapäivään osallistuneiden kesken.

Portit auki jälleen heinäkuussa

Avoimet puutarhat tapahtuma järjestetään seuraavan kerran sunnuntaina 1.7.2018. Teemana on tällä kertaa: Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen. Tapahtumaan voi jo ilmoittautua vierailukohteeksi verkossa osoitteessa www.avoimetpuutarhat.fi.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundetin kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt osallistuvat tapahtuman rahoittamiseen.

Kylvä huhtikuussa samettikukat: Samettikukat karkottavat tuholaisia

Samettikukka kuuluu keittiötarhan ja kasvimaan vakiosortteihin. Tutustu sen lajeihin.

5 syytä kasvattaa samettikukkia

  1. Samettikukat ovat helppoja ja takuuvarmoja. Kylvä siemenet laatikkoon tai potteihin huhtikuussa.
  2. Kirpeältä tuoksuva kasvusto harhauttaa hyönteisiä. Laji on oiva kaveri esimerkiksi tomaatille, salaatille, basilikalle ja kaalille.
  3. Juuristo torjuu haitallisia, maassa eläviä ankeroisia.
  4. Sammarit sopivat kaikkialle. Sopiva lajike löytyy niin kasvimaan laitaan, ruukkuun kuin penkin reunuskasviksikin. Korkeus vaihtelee paristakymmenestä sentistä pariin metriin.
  5. Kukkia ja lehtiä voi käyttää lajista riippuen teehen, mausteeksi, salaattiin ja kasvivärjäykseen. Oransseilla ja keltaisilla kukilla saat lankoihin kauniin kirkkaankeltaisen värin.

Korkeita ja komeita & matalia ja topakoita

Messukeskuksessa kukkii jo

Kevätmessut, Suomen suurin puutarha-alan sekä vapaa-ajan ja pientaloasumisen tapahtuma, käynnistyy Messukeskuksessa torstaina. Kevätmessuilta löytyy tuhansien neliöiden mökkikylä, taianomainen kymmenien tuhansien kukkien ideapuutarha, pihakalusteet, puutarhatyökalut, grillit, kukkasipulit, siemenet ja juurakot sekä parhaat vinkit pihan ja puutarhan suunnitteluun ja rakentamiseen. Kevätmessut järjestetään Messukeskuksessa, Helsingissä 12.–15.4.2018.

Torstaina kesä on saapunut Messukeskukseen, ja hallit 6 ja 7 pursuavat kukkaloistoa, viherkeitaita ja erilaisia, rakennettuja piha-alueita. Messujen sadunomainen ideapuutarha on upea, viherrakennettu tulkinta sadusta ”Liisa Ihmemaassa”. Se tuo tarinan Liisan, Irvikissan, kanin ja hatuntekijän Messukeskukseen ja tarjoaa kävijälle hullut teekutsut, peilisalin ja sadun ruusupuutarhan. Värejä ja sadusta poimittuja koristeita on runsaasti, kukkasipuleita kymmeniä tuhansia ja ruusujakin satoja. Väri-ilottelua täydentävät kuusimetsät, kuntta, vesialtaat, suihkulähteet, cottage garden ja erilaiset ruokapuutarhat. Kaikissa tuotteissa ja kasveissa on suosittu kotimaisia vaihtoehtoja ja ne on helppo toteuttaa omaankin puutarhaan.

Toista kertaa messujen halleihin on rakennettu myös mökkipiha, josta löytyvät vesialtaat, sauna, laituri, kulkusilta ja rantavaja. Kaikki kootaan valmiista tuotteista tai elementeistä ja ne ovat toteutettavissa kotimökillekin. Satumetsässä voi käydä poimimassa ideoita kierrätystavarasta rakennetuista turvetuolista, kylpyrinteestä, lepokatoksesta ja nuotiopiiristä.

Mökkikylä valtaa hallit

Messukeskukseen nousee tänäkin vuonna muutaman tuhannen neliön suuruinen mökkikylä, jossa on mahdollisuus tutustua eri valmistajien piharakennuksiin ja hakea vinkkejä pienten tilojen sisustamiseen. Suurimmista hirsitalorakentajista ovat mukana muun muassa: Siklatalot, Salvos, Mammuttikoti, Honkarakenne, Kastelli, Herrala, Sievitalo, Finnlamelli ja Kannustalo. Tonttitarjontaansa ovat esittelemässä muun muassa: Mikkeli, Juva, Hirvensalmi, Kouvola, Virrat, Inkoo, Mäntyharju, Kangasniemi, Pertunmaa, Puumala, Tuusula ja Hyvinkää.

Parvekkeilla ja pihoilla kukkii

Vinkkejä oman pihan ja puutarhan tai parvekkeen freesaukseen on runsaasti. Ohjelmalavalla pihasuunnittelija Tanja Nieminen kertoo suomalaisten mökkiunelmista ja maisemasuunnittelija Eva Wuite paljastaa trendikkäiden ja helppohoitoisten istutusten salat. Tämän vuoden pihatrendejä valottaa piha-arkkitehti Heidi Hannus ja Kotipuutarha-lehden päätoimittaja Maija Stenmanjakaa parhaat vinkit istutuksista piharuukkuihin ja parvekelaatikoihin, messuilla onkin seitsemän erilaista teema- ja malliparveketta.

Lauantaina 14.4. järjestetään kansainväliset Helsingin avoimet kukkasidontakilpailut. Kisaan osallistuu 22 kilpailijaa Suomesta, Virosta, Venäjältä, Saksasta, Puolasta, Irlannista ja Tanskasta. Sidontakilpailua pääsee seuraamaan Messukeskuksen Lasigalleriassa klo 10.15–14.30 ja tulokset julkistetaan sunnuntaina 15.4. Muina messupäivinä voi Lasigalleriassa ihastella kukkasidontanäytöksiä, joissa sidotut kimput huutokaupataan esitysten jälkeen. Lisätietoja kilpailusta ja sidontanäytösten aikatauluista: https://kevatmessut.messukeskus.com/kukkakimppu/

Raksanurkassa koeajoa ja testausta

Hallin 3 Raksanurkassa on mahdollista koeajaa pihalla käytettäviä pienkuormaajia sekä testata erilaisia työkaluja käytännössä. Vinkkejä ja opastusta saa Ari Lahdelta ja Kirsi Laamaselta. Oma kodin puolelle on koottu ensimmäistä kertaa Rakentajan ja Remontoija polut, joita seuraamalla pääsee tutustumaan aiheen tuotteisiin ja palveluihin helposti ja näppärästi.

Kevätmessujen ohjelma löytyy https://kevatmessut.messukeskus.com/messuilla/.

Viiden messun kokonaisuus Kevätmessut eli Kevätpuutarha, Oma Koti, OmaMökki, Sisusta sekä Lähiruoka & Luomu järjestetään 12.–15.4.2018 Messukeskuksessa. Messut avoinna to–la klo 10–18 ja su klo 10–17. Liput verkkokaupasta tai ovelta. www.kevatmessut.fi | #kevätmessut2018 |#lähiruokaluomu2018 |

Metsäpuutarha toteutetaan luonnon ehdoilla

Suomi on metsäinen maa ja metsän luonto on meille tuttua. Puutarha ja metsä mielletään erilaisiksi ympäristöiksi. Hyvin suunnittelemalla metsän luonnollisuuden ja puutarhan näyttävyyden voi yhdistää metsäpuutarhaksi. Metsäpuutarhasta syntyy aktiivinen tila, joka lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hoidettu piha tai yksipuolinen metsä. Etenemällä kolmessa vaiheessa tutkimisen, raivaamisen ja monipuolistamisen kautta, pääset parhaiten toimivaan lopputulokseen.

Ensin tutkitaan

Lähtökohtana on olemassa oleva kasvillisuus ja maaperä. Maan kosteus, kasvillisuus ja alueen mikroilmasto antavat viitteitä siitä, mitä kasveja kannattaa istuttaa. Menestyvätkö alueella eteläiset kasvit kuten jalopuut vai onko metsä kuivaa kangasta, jossa on vähän multavaa maata ja kosteutta. Pihan läheisyydessä voi olla jopa soistuva metsä, josta saa mielenkiintoisen osan puutarhaan.

Metsäpuutarhan suunnittelussa jalostetaan olemassa olevaa metsätyyppiä puutarhamaisemmaksi. Hoidettua puutarhaa muutetaan metsäisemmäksi ja luonnontilaista metsää toimivaksi piha-alueeksi. Hyvän suunnitelman avulla puutarha muuttuu liukuvasti luonnontilaiseksi metsäksi. Metsäpuutarhaan tutustuessa voi suunnitella paikkoja lasten leikkeihin, oleskeluun ja hiljentymiseen luonnon keskellä.

Sekametsä sopii kohteeksi

Suomalainen sekametsä sopii erittäin hyvin jalostettavaksi metsäpuutarhaksi. Metsä on usein tukossa ja vesakoitunut, jolloin harventaminen on tämän toisen, raivaamisvaiheen ensimmäinen työ. Tämän jälkeen valitaan säilytettävät puut. Usein reilu karsiminen on välttämätöntä, jotta maapohjaan saadaan valoa ja liikkumatilaa. Luontaiset polut ja kulkuväylät kannattaa säilyttää. Kosteilla alueilla niitä voi korottaa ja vahvistaa soran tai pitkospuiden avulla.

Puiden karsimisen jälkeen tarkastellaan näkymiä. Halutaanko jotain peittää tai paljastaa. Näkymät muodostavat metsäpuutarhan sielun. Avarat näkymät vesitöihin tai pelloille ovat arvokkaita. Kivet, purot, muurahaispesät ja kannot huomioidaan metsäpuutarhaa rikastuttavina tekijöinä.

Kolmannessa vaiheessa monipuolistetaan

Kolmannessa vaiheessa pohditaan, mitä halutaan lisätä. Suomalaisen metsän aluskasvillisuudessa on vähän kukkivia pensaita, puissa kiipeileviä köynnöksiä tai esimerkiksi keväisin kukkivia sipulikasveja. Näitä katseenvangitsijoita kannattaa istuttaa kulkuväylille tai lähelle metsän raja-alueita, jota ne näkyvät hyvin.

Luonnollisista metsän aluskasveista kuten varvuista, heinistä, sammalista ja jäkälistä kehittyy yleensä upeita kokonaisuuksia, kun niille raivataan kasvutilaa. Uusia, paikalla kasvavaan lajistoon sopivia kasveja istutetaan harkitusti ja maata parannetaan sen verran, että kasvit saadaan juurtumaan metsässä, jossa humuskerros on usein ohut ja ravinteita on niukasti. Happamaa suosiville alppiruusuille, havuille ja köynnöshortensioille riittää havuturpeen lisäys, mutta monet muut kasvit tarvitsevat noin 40 cm kalkittua puutarhamultaa viihtyäkseen kunnolla. Juurimaton avulla erityyppiset kasvustot voi pitää toisistaan erillään.

Metsäpuutarhaan kannattaa valita kestäviä ja luonnollisia kasvikantoja, jotka viihtyvät muun kasvillisuuden joukossa. Pitkälle jalostetut ja isokukkaiset kasvit istutetaan mieluummin puutarhan puolelle. Metsäpuutarhassa istutuspaikat naamioidaan niin, että kasvit näyttävät kasvavan luonnollisesti niille sopivilla paikoilla. Siellä on hyvä välttää suoria linjoja ja kukkapenkkimäisiä istutuksia. Istutusalueet voi kattaa luonnonmateriaaleilla: kävyillä, hakkeella tai vaikkapa sammalella, jolloin rikkakasvien torjunta on helpompaa.

Lopulta nautitaan

Metsäpuutarha on aina keskeneräinen, mutta se ei haittaa nautintoa. Päinvastoin puutarha muuttuu orgaanisesti koko ajan. Sinne syntyy uutta kasvua ja osa kasveista katoaa aikanaan. Puutarhurin tehtävänä on pitää kulkuväylät ja näkymät avoimina ja tuoda ajoittain uusia kasveja alueelle. Hyvä puutarhuri pitää huolta monipuolisesta eläimistöstä. Hän tuo linnuille pesäpönttöjä, rakentaa hyönteisille hotelleja ja seuraa ympäri vuoden muuttuvia maisemia ja kasvien kehitystä. Metsäpuutarhaa hoitaessa jokainen meistä hoitaa myös omaa hyvinvointiaan ja rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta.