Poikkeuskevät toi poikkeuksellisen paljon harrastajia puutarhaan

Nurmikonleikkuu ei ole kesän suosituin hyötyliikuntalaji

Poikkeuksellinen kevät muutti suomalaisten arkea ja vapaa-ajanviettoa. Omassa pihassa ja parvekkeilla puuhaillaan nyt huomattavasti enemmän. Biolanin tekemän tuoreen kuluttajakyselyn vastaajista 56 prosenttia kertoo, että puutarhaharrastukseen käytetty aika on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Puutarhanhoito on monelle rakas harrastus ja vastaajista vain pari prosenttia vääntäytyy hommiin pakkopullatunnelmissa. Biolan toteutti kyselyn huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Tänä keväänä puutarhanhoidon suosio on noussut huimasti. Biolanin kuluttajakyselyssä useampi kuin joka toinen ilmoittaa, että oma kiinnostus puutarhanhoitoon on lisääntynyt verrattuna edellisiin keväisiin. Kaikkein suurinta puutarhainnostuksen nousu on nuorten, 30-vuotiaiden tai sitä nuorempien, ikäryhmässä. Heistä peräti kolme neljästä kertoo kiinnostuksen puutarhaharrastukseen lisääntyneen edellisiin keväisiin verrattuna.

− Nuorten kiinnostus puutarhanhoitoon on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden, mutta nyt tuntuu, että se on suorastaan räjähtänyt! Koska nyt puutarhoissa, palstoilla ja parvekkeilla puuhailee aivan uusia harrastajia, myös neuvonnan ja kasvatusvinkkien tarve on kasvanut, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Myös puutarhanhoitoon käytetty aika on lisääntynyt: kaikista vastaajista 56 prosenttia kertoo käyttäneensä puutarhanhoitoon tänä keväänä enemmän aikaa kuin aikaisempina vuosina. Nuorista jopa 60 prosenttia on käyttänyt puutarhaharrastukseen enemmän aikaa kuin ennen.

Puutarhassa myllätään omaksi iloksi – ei naapureiden takia

Puutarhanhoito on monipuolinen harrastus ja syitä hoitaa puutarhaa on useita. Tärkeimmäksi motivaatioksi nousee kauneus ja viihtyisyys, jota hoidettu piha tai parveke antaa, kuten myös ilo, jota puutarhanhoidosta saa. Kyselyn vastaajat kertovat, että puutarhapuuhailua tehdään ensisijaisesti omaksi iloksi. Vain 10 prosenttia vastaajista miettii lähiympäristön yhtenäisyyttä tai naapuruston mielipiteitä. Alle pari prosenttia vastaajista toteaa puutarhahommien olevan pakkopullaa.  

– Yhdeksän kymmenestä kyselyn vastaajista pitää tärkeänä sitä, että puutarhanhoito tarjoaa myös hyötyliikuntaa ja pitää virkeänä. Tämä korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kokee, että puutarhassa oleilu rauhoittaa mieltä, mikä osaltaan saattaa selittää puutarhanhoidon lisääntymistä viime aikoina. Tänä keväänä vastauksissa nousee korkealle myös oman sadon arvostus. Vastaajista 86 prosenttia haluaa kasvattaa kasveja, joista saa omaa satoa, Kerttula kuvailee harrastuksen hyötyjä.

− On ymmärrettävää, että itsekasvatettu ja puhdas ruoka kiinnostaa aivan uudella tavalla. Kyselymme mukaan säästö ruokalaskussa ei ole se motivoiva tekijä kasvattamiseen, vaan ruoan alkuperä ja turvallisuus korostuvat nyt, Biolanin Riikka Kerttula toteaa.

Melkein kaikilla on nurmikko – eikä sen leikkuu tai kastelu ole kivaa

Parvekkeilla, kotipuutarhoissa ja mökeillä kasvatetaan eniten kesäkukkia. Kesäkukat ovatkin kiitollisia kasvatettavia, koska ne kukkivat taukoamatta koko kesän, kun vaan muistetaan riittävä lannoitus ja säännöllinen kastelu. Toiseksi suosituin kasviryhmä on perennat, eli monivuotiset kukat, jotka tuottavat iloa vuodesta toiseen. Kestävimmät perennat voivat talvehtia myös parvekkeella suuressa ruukussa. Kolmanneksi suosikkilistalla yltää nurmikko, jota löytyy 84 prosentilta pientalopihoja.

− On hieman yllättävää, että nurmikkoa löytyy edelleen lähes kaikilta omakotipihoilta, koska samaisen kyselyn mukaan kaikkien epämieluisimpien puutarhapuuhien top neljään mahtuu kaksi nurmikonhoitotoimenpidettä: nurmikon kastelu ja nurmikon leikkaus. Onneksi hyvin perustettu nurmikko ei juuri kastelua kaipaa ja leikkaamisenkin voi ulkoistaa robottiruohonleikkurille. Myös kunttapihat ja kukkivat nurmet ovat lisänneet suosiotaan perinteisen leikattavan nurmikon rinnalla. Mutta lasten leikkeihin ja pihapeleihin hyvin hoidettu nurmikko on kyllä erinomainen valinta, pohtii Riikka Kerttula.

− Jos pääosa pihoilla nyt kasvatettavista kasveista on koristekasveja, niin suunta on selvästi muuttumassa. Ne kasvit, joista haaveillaan, ovat syötäviä. Ja hyötykasvien kasvatus onnistuu myös pikkupihassa ja parvekkeella, jatkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Ne kasvit, joista haaveillaan, kasvattavat omavaraisuutta. Juurekset, tomaatti ja muut vihannekset, mansikka ja salaatti ovat kasveja, joita haluttaisiin kasvattaa.

Kotipuutarhojen suosikkikasvit

Mitä kasvatetaan Mistä haaveillaan Mistä nuoret haaveilevat
  1. Kesäkukat
  2. Perennat
  3. Nurmikko
  4. Marjapensaat
  5. Koristepensaat
  1. Juurekset
  2. Tomaatti
  3. Muut vihannekset
  4. Mansikka
  5. Salaatti
 

  1. Juurekset
  2. Mansikka
  3. Salaatti
  4. Muut vihannekset
  5. Tomaatti

Biolan toteutti kuluttajakyselyn puutarhanhoidosta huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Seuraa tomaatin elämää – tomaattilive on avattu!

Kauppapuutarhaliitto on avannut tomaattiliven, jossa pääsee reaaliajassa seuraamaan tomaatin kasvua ja kehittymistä kasvihuoneessa. Liveä kuvaama kamera on sijoitettu eteläsuomalaisen kauppapuutarhan kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta katsojat saavat hyvän kokonaiskuvan tomaatin kasvuympäristöstä. 

– Kotimaisten vihannesten viljely kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan. Haluamme tomaattiliven välityksellä näyttää, kuinka kotimainen tomaatit kasvavat. Harvaa tietää, että aika kukinnasta poimintaan kestää lähes kaksi kuukautta, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Livessä nähdään pyöreän klassikkotomaatin kasvua. Klassikkotomaatti on Suomen yleisimmin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina. 

Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden. 

– Suomi on väkilukuunsa ja sijaintiinsa nähden tomaatin suurmaa. Näin laajaa omaa ympärivuotista tomaattituotantoa ei ole muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää esimerkiksi ruokaturvamme näkökulmasta, Jalkanen muistuttaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on tippunut 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki oli vuonna 2017 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonevihannesten osuus yhden henkilön hiilijalanjäljestä on noin 0,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 prosenttia.

Tomaattiliveä pääset seuraamaan Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilta. 

Puutarhakauppaa ihan pihalla – 200 S-ryhmän myymälään tulossa puutarhan pop up -myymälä

Kuva: Nina Kaverinen

Huhtikuusta alkaen noin 200 S-ryhmän myymälään on tulossa joko 25 tai 50 neliömetrin kokoinen puutarhan pop up -myymälä. Mukana on S-marketteja ja Saleja sekä kuusi Prismaa ja yhdeksän ABC:tä eri puolilla Suomea.

Kaikkein laajimpien Kodin Terrojen ja Prismojen Kesäpihojen lisäksi S-ryhmän myymälöihin nyt saatavat puutarhan pienet pop up -myymälät sijoitetaan pääasiassa myymälöiden parkkipaikoille.

– Ostaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Samalla, kun käy ruokakaupassa voi ostaa myös kesäkukat, mullat, lannoitteet ja vaikkapa oksasakset. Multasäkit voi lastata parkkipaikalla kätevästi suoraan autoon, ja kaikki ostokset maksetaan kerralla kaupan kassalla, esittelee valikoimapäällikkö Memmu Palander SOK:lta.

Valikoimassa perustuotteita

Pop up -myymälöiden valikoimassa tulee olemaan puutarhakaupan perustuotteita. Painotus on kesäkukissa. Isommista pop up -myymälöistä löytyy myös havuja ja maanpinnan katteita. Lisäksi myynnissä on multaa, lannoitteita, kompostikuivikkeita ja puutarhan työkaluja muun muassa.

– Valikoiman Rainbow-tuotteet ovat Suomessa valmistettuja Avainlippu-tuotteita. Lisäksi 15-kiloinen Puutarhan Kevät -lannoite on vain S-ryhmän pop up -myymälöiden valikoimassa, Memmu Palander kertoo. 

Pop up -puutarhamyymälän aukioloajat ovat samat kuin myymälällä.

S-ryhmän puutarhan pop up -myymälät

-Yhteensä 199:ssä S-ryhmän myymälässä.

-Aukioloajat samat kuin myymälöillä.

-Valikoimissa puutarhan perustuotteita.

-Avaukset huhtikuun puolivälistä alkaen, ensin Etelä-Suomessa ja myöhemmin Pohjois-Suomessa.

Ohjeita ja vinkkejä puutarhaan löytyy muun muassa Yhteishyvä.fi:stä hakusanalla kasviopas tai linkistä https://www.kodinterra.fi/fi/terra/ohjeet/kasvioppaat-123

Luonnonkukkien päivää vietetään kotipihoilla ja lähiluonnossa 14. kesäkuuta

Luonnonkukkien päivä järjestetään koronaepidemian takia tänä vuonna hajautetusti suomalaisten kotipihoilla. Perinteiset opastetut kasviretket on peruttu. Sen sijasta Luonnonkukkien päivän järjestäjät rohkaisevat luonnonystäviä pihakasvien tarkkailuun sunnuntaina 14. kesäkuuta 2020. Tapahtuma on kaikille avoin, ja siihen voi osallistua yksin tai yhdessä oman perheen kesken.

Pohjoismaiden suurimman kasvitapahtuman suomalaiset järjestäjät toivovat, että ihmiset nauttivat luonnonkukkien ja -kasvien kauneudesta sekä rohkaisevat kaikkia opettelemaan ja tunnistamaan oman pihan ja lähiluonnon kasveja. Kotipihalla retkeily onnistuu paremmin myös vanhuksille ja muille riskiryhmille, joiden on turvallista olla eristyksissä tai muuten liikkua maastossa ihmisjoukkoja välttäen. Luonnonkukkien päivällä halutaan levittää hyvää mieltä ja jaksamista järjestämällä mukava hetki luonnon parissa. Oma piha ja ympäristö voivat yllättää tarkemmalla katselulla.

Luonnonkukkien päivän koordinaattori Marja Haatanen aikoo retkeillä yhdessä lasten kanssa omalla pihallaan Turun Kastussa.

”Hallitusti hoitamaton vanha pihapiiri tarjoaa tarkkailtavaa kevään silmänilo sinivuokosta keskikesällä runsaana kukkivaan päivänkakkaraan ja yöperhosia houkuttelevaan nuokkukohokkiin. Hoidettua nurmikkoa ei ole juuri lainkaan”, Haatanen kertoo.

Luonnonkukkien päivän tarkoituksena on nauttia suomalaisesta lähiluonnosta, alkukesän kukkaloistosta sekä huomata, kuinka monipuolisia ja runsaslajisia kotien ja kesämökkien pihat ovatkaan. Kannustamme myös jakamaan kukkakuvia ja kokemuksia sosiaalisessa mediassa. Jaa omat kukka- ja kasvihavaintosi aihetunnisteilla #luonnonkukkienpäivä #oleluonnonvoima #luonnonsuojelu.

Luonnonkukkien päivän teemalaji vuonna 2020 on kaikille tuttu ja osin tuntematon pihlaja. Kiehtovan teemalajin esittelyn ja muita materiaaleja löydät osoitteesta www.sll.fi/luonnonkukat 

Luonnonkukkien päivän toteuttavat yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen biologian seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica rf, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.

Luonnonkukkien päivän kunniaksi Luonnonsuojeluliiton jäseneksi liittyvä voi valita liittymislahjaksi Kasveja Suomen luonnossa ja puutarhoissa -taskukirjan, josta saa lisää iloa kasvien tarkkailuun. Kasvikirjan voi valita liittymislahjaksi kun liittyy jäseneksi verkkosivuillamme 12.–14.6.2020. Tervetuloa Suomen vaikuttavimman ympäristöjärjestön jäseneksi! https://www.sll.fi/liity

Suomalaiset ostavat kukkia koronasta huolimatta

Vallitseva poikkeustilanne ei ole vähentänyt suomalaisten kevätkukkien ostamista. Yli puolet suomalaisista aikoo hankkia kevätkukkia saman verran tai enemmän kuin viime vuonna. Innokkaimpia kukkien ostajia ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka asuvat alle 50 000 hengen kaupungeissa tai maaseudulla. Koronaepidemia ei näytä vaikuttavan alkavaan ryhmäkasvien sesonkiin ainakaan kysynnän kautta.

– Kukat tuovat iloa arkeen. Ihmisillä on nyt myös aikaa hoitaa puutarhaa, jonka takia uskomme kukkamyynnin pysyvän ainakin edellisvuoden tasolla, kommentoi Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Tiedot kevätkukkien ostoaikomuksista perustuvat IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto.

Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, jonka takia vertailuaineistoa ei ole.

EU:n komissio kielsi tiaklopridin käytön kasvinsuojeluaineena

 

EU:n komissio on päättänyt kieltää tuhoeläinten torjunnassa käytetyn tiaklopridin. Valmisteet Biscaya OD 240, Calypso SC 480 ja Maatilan Tiaklopi sisältävät tehoaineenaan tiaklopridia. Niiden käyttö on sallittua 3.2.2021 saakka ja myynti 20.6.2020 saakka.

Suomessa kasvinsuojeluainerekisterissä on kolme tiaklopridia sisältävää valmistetta Biscaya OD 240, Calypso SC 480 ja Maatilan Tiaklopi. Ne on hyväksytty käytettäväksi rapsikuoriaisen torjuntaan rypsiltä ja rapsilta, kirvojen torjuntaan perunalta, omenakääriäisen, -sahiaisen ja kirvojen torjuntaan hedelmäpuilta ja mansikalta sekä useiden tuhohyönteisten torjuntaan monilta vihanneksilta, juureksilta ja marjoilta kasvihuoneessa ja avomaalla.

EU:n komission täytäntöönpanoasetus tiaklopridin hyväksymättä jättämisestä on annettu 13.1.2020. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt asetuksen mukaiset päätökset tiaklopridia tehoaineenaan sisältävien Biscaya OD 240 , Calypso SC 480  ja Maatilan Tiaklopi -valmisteiden poistamisesta kasvinsuojeluainerekisteristä. Valmisteiden myynti on sallittua 20.6.2020 saakka ja käyttö 3.2.2021 saakka, jolloin valmisteet poistetaan kasvinsuojeluainerekisteristä.

Syyt hyväksymättä jättämiseen

Kaikkien kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksyttävyys arvioidaan EU:ssa tietyin väliajoin. Tiaklopridi on hyväksytty tehoaineeksi ensimmäisen kerran EU:ssa vuonna 2005. Sen uudelleenarviointi on saatu nyt valmiiksi eikä se tullut enää hyväksytyksi uudelleen.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) yhteenvedon mukaan tiaklopridin aineenvaihduntatuotteet ovat riski pohjavesien saastumiselle, ja riskinarviointia ei ollut mahdollista saattaa päätökseen vesieliö- ja mehiläisvaikutusten osalta. Lisäksi tiaklopridi on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi.

Plantagen lanseeraa maatuvat muovittomat istutusruukut

Plantagen on tuonut myymälöihinsä ympäristöystävällisiä muovittomia istutusruukkuja, jotka ovat täysin biohajoavia. Kasvin voi istuttaa ruukussa suoraan maahan, sillä sen juuret kasvavat ruukun läpi. Plantagenin tämän vuoden valikoimassa on useita erilaisia kasveja, jotka myydään uusissa ruukuissa.

Plantagenin uudet istutusruukut ovat biohajoavia, sillä ne on valmistettu uusiutuvista ja täysin luonnollisista materiaaleista. Ruukku on ympäristöystävällinen vaihtoehto kasveille, joita kasvatetaan usein muoviruukuissa. Ruukku koostuu pääasiassa turpeesta ja puumassasta, mutta se sisältää myös kalkkia ja vettä. Ruukut ovat täysin lannoitteettomia.

”Meille Plantagenissa on tärkeää kehittää toimintaamme jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi ja vähentää muovijätettä. Jo olemassa olevan muoviruukkujen palautusjärjestelmämme lisäksi tuomme markkinoille tuotteita luonnonmukaisissa, biohajoavissa ruukuissa, jotka voidaan istuttaa suoraan maaperään. Se vähentää sekä muovin määrää että säästää aikaa istutettaessa”, Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg sanoo.

Sen sijaan, että ruukku poistettaisiin kasvin juurien ympäriltä ja heitettäisiin muovijätteeksi ennen istutusta, uusi biohajoava ruukku istutetaan yhdessä kasvin tai kukan kanssa suoraan maaperään, jossa juuret kasvavat ruukun läpi ja sitten ruukku hajoaa luonnollisesti.

”Muovin vähentämisen lisäksi ruukuilla on myös positiivinen vaikutus kasveihin, sillä bioruukkujen ansiosta kasvin juuret eivät vahingoitu kasvia istutettaessa. Usein kasvien juuristo heikkenee niin, että kasvu pysähtyy, kun muoviruukku poistetaan. Hajoavissa ruukuissa juuristoa ei kuitenkaan vahingoiteta, mikä johtaa terveellisempiin kasveihin”, Inberg sanoo.

Eri kasveja löytyy Plantagenista seuraavina ajanjaksoina:

vko 5-14 pistokkaat (mm. pelargoni, verenpisara, tähtisilmä, eukalyptus, isokirjopeippi)
vko 13-15 orvokit
vko 12-22 vihannekset
vko 18-25 tähtisilmä
vko 18-25 marketta
vko 18-25 muurikello
vko 18-25 daalia

Suomalaisten suosivat yhä enemmän omatoimista hyötyviljelyä niin parvekkeella kuin puutarhassa – vuonna 2020 myös leikkokukkien kasvattaminen on nousussa

Tulppaanit tuovat suomalaisille kevään

Plantagenin trenditutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset pitävät tärkeänä, että kasvien kasvattamisella on jokin tarkoitus. Kasvien ei odoteta olevan pelkästään kauniita, vaan niistä tulisi myös saada hyötyä, kuten raaka-aineita ruoanlaittoon. Tänä vuonna pihojen suunnittelussa otetaan myös entistä vahvemmin huomioon ns. ”cutting gardens” -trendi eli omien leikkokukkien kasvattaminen.

Suomalaisten kiinnostus hyötykasvien viljelyyn on korkea, sillä joka toinen suomalainen on kiinnostunut kasvattamaan kasveja – naisista osuus on jopa 60 prosenttia. Kaikkein kiinnostuneimpia olivat lapsiperheet.

Plantagenin tuoreen trenditutkimuksen mukaan kasvien ei enää odoteta olevan pelkästään kauniita, vaan niistä tulisi myös saada jotain lisäarvoa tai hyötyä, mistä hyvänä esimerkkinä on yrittien ja muiden syötävien kasvien kasvattaminen parvekkeella, terassilla tai puutarhassa.

Leikkokukat halutaan nyt omasta puutarhasta

Plantagenin trenditutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuluttajat haluavat kasvattaa leikkokukkia omassa puutarhassa. Jopa 38 prosenttia vastaajista, joilla on käytettävissään puutarha, parveke tai terassi, antaa usein tai joskus itse kasvattamia kukkia tai kasveja lahjana. Kukkia halutaan myös poimia omaan kotiin maljakkoon.

– Kiinnostus niin kutsuttuja ”cutting gardens” -viljelmiä kohtaan kasvaa. Toisin sanoen halutaan poimia kukkia puutarhasta joko sisään kotiin tai lahjaksi muille. Se on monien romanttinen haave, ja puutarhoihin suunnitellaan yhä enemmän kauniita erivärisiä kukkapenkkejä, kertoo Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg.

Yhdessä kasvattaminen houkuttaa

Suomalaisten keskuudessa pienet viljelypalstat ja siirtolapuutarhat ovat suosittuja, sillä 12 prosentilla vastaajista on sellainen ja joka neljäs vastaajista unelmoi semmoisesta.

Kasvattamista ja hyötyviljelyä harrastetaan myös yhdessä. Kuudella prosentilla vastaajista on yhteispalsta, jossa he voivat viljellä kasveja jonkun muun, usein naapurien tai ystävien, kanssa. Yhteisomistuksessa oleva viljelyalue on kuitenkin yllättävän monen toiveena, sillä joka viides vastaajista haluaisi sellaisen.

– Yhdessä kasvattaminen ja viljeleminen voi kaupungeissa olla sosiaalisesti erittäin tärkeää. Annamme marjoja naapureille ja kutsumme kylään syömään puutarhan antimia. Yhdessä tekemistä ja yhdessä nauttimista arvostetaan paljon, Inberg sanoo.

Tulppaani ja narsissi tuovat kevättunnelmaa

Plantagen tutki lisäksi, mitkä istutettavat kukat tuovat suomalaisten mielestä eniten keväistä tunnelmaa. Tulppaani ja narsissi olivat valinnassa ylivoimaisesti suosituimmat, sillä 31 prosenttia vastaajista valitsi tulppaanin ja 29 prosenttia narsissin. Kolmanneksi ja neljänneksi suosituimmat olivat krookus ja orvokki 13 prosentin osuudella. Luonnonkukista kevääseen yhdistetään ennen kaikkea leskenlehti ja vuokot.

Tulokset perustuvat Plantagenin joulukuussa 2019 tekemään kuluttajatutkimukseen, johon osallistui kansallisesti edustava otos suomalaisia eli 1 005 vastaajaa. Tämän lisäksi Plantagen haastatteli useita kasvien, trendien ja sisustamisen asiantuntijoita Pohjoismaissa.

Kekkilän trendiraportti 2020: Meaningful Green Life

Mitkä ovat merkittävimmät megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat puutarhaharrastuksen? Mitkä asiat tekevät puutarhanhoidosta merkityksellistä? Miten puutarhaharrastus on muuttumassa? 

Kekkilän Trendiraportissa tarkastellaan puutarhaharrastusta globaalien megatrendien kautta. Haluamme kantaa vastuuta ja vaikuttaa ratkaisujen löytämiseen. Ihmiset ovat halukkaita tekemään kestäviä valintoja arjessaan, ja se näkyy niin luontopohjaisten harrastusten suosion kasvuna kuin kasvispainotteisen ruokavalion nopeassa omaksumisessa.

Trendiraporttia laatiessamme olemme käyttäneet eri tutkimuksiamme, tuoreimpina Kekkilä parveke- ja kompostoritutkimukset (2019) ja markki­nointitutkimukset. Olemme myös hyödyntäneet teettämäämme Milleniaalit puutarhassa -tutkimusta (Pentagon Insight, kevät 2018) ja analysoineet paljon muita tutkimuksia puutarhanhoidosta, yhteisöllisyydestä sekä eri sukupolvien käyttäytymisestä ja kulutustottumuksista.

Puutarhasta iloa ja merkitystä elämään

Yksi meistä parantaa maailmaa istuttamalla enemmän puita sitomaan hiilidioksidia, toinen kasvattaa itselleen ja perheelleen salaattia ja yrttejä. Innokas kotipuutarhuri luo kauniita, rentouttavia vihreitä ympäristöjä itselleen ja rakkailleen. Perehtynyt kasviharrastaja taas kerää harvinaisia lajikkeita tuleville sukupolville. Riippumatta siitä, mikä on puutarhanhoidon syy, nautimme siitä kukin omalla tavallamme – se luo merkityksen tunteen hektisessä ja jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa.

Tavat harrastaa puutarhanhoitoa muuttuvat. Ikääntyneet tai kiireiset ihmiset muuttavat isoista taloista huoneistoihin ja paritaloihin, joissa puutarhalle on tilaa vain rajallisesti: parvekkeilla, pienillä takapihoilla ja terasseilla. Puutarhan muuttuessa pienemmäksi tarpeet muuttuvat. Yksi muutos on yhteisöllisyyden lisääntyminen; koska yksilöillä on vähemmän omaa tilaa, hyödynnetään kasvien kasvattamiseen enemmän yhteisiä paikkoja kuten taloyhtiöiden piha-alueita ja kattopuutarhoita. Myös digitalisaatio ja yhä stressaavampi arki koskettaa kaikkia, koululaisista vanhuksiin. Jokapäiväinen stressi saa yhä useammat ihmiset etsimään vetäytymispaikkaa omalta parvekkeelta tai viheralueilta.

Vuoden 2020 trendinä luonnon monimuotoisuus kaupungissa

Ilmastokriisi ja biodiversiteetin köyhtyminen on vakava uhka. YK:n mukaan 40% pölyttäjistä – etenkin mehiläisistä ja perhosista – uhkaa maailmanlaajuinen sukupuutto. Moni on jo huomannut, että voimme auttaa pölyttäjiä luomalla isoja ja pieniä niittyjä niin puutarhaan, patiolle kuin parvekkeelle. Kaupungit puistoineen, kasveineen ja laajoine niittyalueineen ovat itse asiassa tunnettua monipuolisempi ympäristö monille hyönteisille, linnuille ja muille lajeille.

Puutarhan tai piha-alueen ei tarvitse olla täydellisen siisti ja hallittu. Suosimalla luonnonlajeja ja jättämällä kuihtuneita kasvinosia maatumaan tuetaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan suojapaikkoja eläimille, parannetaan maata – ja helpotetaan myös puutarhurin omaa työtä. Raporttiin on koottu vinkkilistoja, mitä jokainen voi omassa ympäristössään helposti tehdä ja miten luontopiha toteutetaan.

Luonnonmukaisuuden trendiä tukee myös maineikkaan Chelsea Flower Shown vuoden 2019 teema ”Paluu luontoon”. Yrttejä ja luonnonkukkia yhdistellään perinteisiin puutar­hakasveihin ja erilaisia muotoja ja värejä yhdistelemällä saadaan aikaan kauniita, luonnollisia kokonaisuuksia.

Lataa koko raportti käyttöösi

Kekkilän Trendiraportti kattaa useita eri teemoja:

1. Puutarhasta iloa ja merkitystä elämään

2. Pienen tilan vihreät keitaat

3. Vanha tuttu pelargoni

4. Syötävää ja kaunista helposti

5. Kasvimaiden paluu kaupunkiin

6. Viherkasvit lemmikkeinä

7. Kutsu luonto kaupunkiin

8. Chelsea Flower Shown trendit

9. Elämän puut

10. Puutarhaharrastajat jakautuvat

Lataa koko raportti käyttöösi täältä: https://www.kekkila.fi/trendiraportti/

Vältä joulukukkien lakastuminen – Joulukuusi tai takka voi olla kohtalokas kukille

Kukat juhlistavat joulukodin. Osaa kukista voi joulun jälkeen kasvattaa viherkasveina ja osan voi istuttaa keväällä puutarhaan. Kun osaa välttää muutamat vaaranpaikat, joulukukkien hoito on helppoa ja niistä on iloa pitkäksi aikaa.

Kukkien kuljetus kaupasta kotiin on kriittistä joulukukkien menestymiselle. Yhä enemmän kukkia myydään marketeissa, joissa kukkien pakkaaminen jää ostajan vastuulle. Kiusaus on suuri kiikuttaa kasvi muiden ostosten lomassa pakkaamatta autoon.

− Joulutähti ja joulukaktus ovat kaikkein herkimmät kylmälle ja vedolle. Niitä ei koskaan saa kuljettaa pakkaamatta eikä niitä saa pakattunakaan jättää autoon. Joulukaktus tiputtaa nuppunsa ja joulutähti nuupahtaa helposti kylmässä. Joulukukista hyasintti, sypressi ja tulppaani sietävät parhaiten kylmää, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Älä laita joulukukkia takan viereen

Sipulikukat, kuten hyasintti, ritarinkukka ja tulppaani, viihtyvät ja kukkivat pidempään viileässä. Samoin atsalea, jouluruusu ja syklaami viihtyvät viileässä. Näitä kasveja ei kannata laittaa lähelle takkaa, lämpöpumppua tai patteria. Lämpimässä kukinta on ohi nopeasti ja sipulikukat myös kasvattavat suhteettoman pitkän varren ja kaatuvat helposti.

− Lämmön lisäksi myös liika kastelu aiheuttaa sipulikukkien varren venymistä. Mutta ei hätää, jos ritarinkukka tai hyasintti venähtää liikaa, ne voi katkaista maljakkoon jatkamaan kukintaansa.  Täysin auennut hyasintti voidaan pakkasella siirtää myös ulos ja se jäätyy kauniiksi. Hyasinteista saa kauniin kimpun vaikka haudalle, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Joulukuusi lakastuttaa kukat

Harvalle tulee mieleen, että joulukuusi voi olla syynä joulunajan kukkien nopeaan nuupahtamiseen. Joulukuusi erittää huoneilmaan etyleeniä, joka saa monet kukat vanhenemaan nopeasti ja jopa nuput putoamaan.

− Etyleeni on normaali kasvin hengityksessä muodostuva kaasu, joka saa hedelmät kypsymään. Valitettavasti se nopeuttaa myös kukkien vanhenemista. Siksi kaikki kukkivat kukat kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi joulukuusesta ja hedelmistä. Erityisesti joulukaktus ja orkideat pudottavat herkästi nuppunsa etyleenin vaikutuksesta, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Mitä huonommin joulukuusi voi sitä enemmän se erittää etyleeniä huoneilmaan. Siksi on tärkeää huolehtia joulukuusen hyvinvoinnista.

Joulukukkavinkit

Pidä multa tasaisen kosteana

 

Kastele niukasti

 

Jatka kasvatusta huonekasvina Istuta puutarhaan
atsalea

jouluruusu

joulutähti

syklaami

hyasintti

mehiruusuke

ritarinkukka

tulilatva

joulukaktus

mehiruusuke

muratti

orkidea

atsalea

hyasintti

jouluruusu

kielo

Vinkit suosituimpien joulukukan hoitoon

Atsalea viihtyy parhaiten viileässä ja siksi se sopiikin hyvin samoihin asetelmiin joulun sipulikukkien kanssa. Atsalean multa ei saa milloinkaan kuivua täysin. Kastelun voi tehdä upottamalla ruukun pari kertaa viikossa veteen muutamaksi minuutiksi. Ruukkuatsalean lehtiä kannattaa sumuttaa päivittäin. Jos atsalea säilyy elinvoimaisena kevääseen, sen voi istuttaa puutarhaan jatkamaan kasvuaan.

Hyasintti on yksi suosituimmista joulukukistamme. Liika kastelu venyttää kukkavartta, mutta hyasintin voi leikata maljakkoon. Hyasinttia voi käyttää myös ulkona koristeluun – pakkasella aukinaiset kukinnot jäätyvät kauniisti. Hyasintin tuoksu saattaa aiheuttaa herkille allergiaoireita.

Joulukaktus on ihana, piikitön väripilkku joulun istutuksiin. Joulukaktus voi kuitenkin pudottaa nupunsa, jos se kuljetetaan liian kylmässä tai sijoitetaan kotona liian lähelle joulukuusta. Kukinnan ajan joulukaktusta kastellaan säännöllisesti, mutta pintamullan annetaan kuitenkin kuivahtaa välillä. Joulukaktus viihtyy huonekasvina ja on suhteellisen helppo kukittaa uudelleen seuraavina vuosina.

Joulutähti on herkkä vedolle ja kylmälle, joten se pitää pakata kuljetusten ajaksi huolellisesti. Joulutähti sijoitetaan huoneessa valoisaan ja vedottomaan paikkaan. Joulutähteä kastellaan huoneenlämpöisellä vedellä usein, mutta pieninä annoksina, niin ettei multa pääse koskaan täysin kuivumaan. Joulutähden värittyneet ylälehdet säilyvät jopa kuukausia ja sen jälkeenkin joulutähteä voidaan kasvattaa viherkasvina.

Jouluruusu viihtyy parhaiten viileässä, mutta kukkii pitkään myös huoneenlämmössä. Kukinta voi jatkua jopa kuukauden. Jouluruusu tykkää tasaisesta kosteudesta ja kastelu onkin helpompaa, jos kasvi vaihdetaan kotona hieman isompaan astiaan. Jos jouluksi hankittu taimi on tarkoitus siirtää puutarhaan, se viedään kukinnan jälkeen viileään kellariin tai varastoon. Jos maa on sula, jouluruusun voi istuttaa suoraan ulos.

Ritarinkukka viihtyy valoisassa, mutta ei ole arka vedolle tai lämpötilanavaihteluille. Kastelu saa olla hyvin niukkaa, koska liika kastelu venyttää kukkavartta. Pitkän kukkavarren voi tukea kepillä tai sen voi leikata maljakkoon. Kuminauhan kietominen leikatun varren tyveen estää onttoa vartta kihartumasta.

Tulppaanit voivat koristaa joulukotia joko leikkokukkina tai istutustulppaaneina jouluasetelmissa. Leikkotulppaanien varsiin leikataan uudet imupinnat terävällä veitsellä ennen maljakkoon laittamista. Maljakkoon laitetaan kylmää vettä 5–10 cm. Vesi vaihdetaan muutaman päivän välein ja samalla voidaan leikata varsiin uudet imupinnat.