Valtakunnallinen huonekasviviikko syyskuussa 16. – 22. 9.

Viherkasvit ovat osa kotoilua, jolloin niiden avulla tehdään kotipesästä viihtyisää. Kuva Emma Pikkupirtti-Usano

Viikolla 38 vietetään ensimmäistä valtakunnallista huonekasviviikkoa

Vihertääkö sinun peukalosi?

Huonekasvien harrastamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisten elämää. Kiinnostus on kasvanut erityisesti nuorten aikuisten parissa. Huonekasviseura ry ja Puutarhaliitto ry järjestävät ensimmäisen valtakunnallisen Huonekasviviikon 16. -22.9.2019. Järjestäjien arvioiden mukaan ainakin joka toisessa suomalaisessa kodissa on useita huonekasveja, ja kiinnostus kasvaa edelleen.  

Huonekasviharrastus innostaa monista syistä. Huonekasvit parantavat asuntojen sisäilmaa, ja lisäksi kasvit tekevät asumisesta viihtyisämpää kuin kokonaan elottomassa huoneympäristössä. Myös toimistoja ja työpaikkoja on ryhdytty viherryttämään esimerkiksi sisäilmaa puhdistavien viherseinien avulla. Kasvit tuovat omistajilleen myös sopivasti konkreettista tekemistä ja haastetta arkeen. Esimerkiksi monelle ikäihmiselle kasvien hoitaminen ja niiden kasvun seuraaminen tuovat sopivaa arkirutiinia ja elämäniloa.

Kotoillaan kasvien seurassa

Kasvien hankkiminen ja hoitaminen on osa laajempaa ilmiötä -kotoilua. Ihmiset haluat luoda ympärilleen viihtyisän ympäristön, jossa on myös mielekästä tekemistä, kuvailee Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Maailmalla erityisesti nuoret miehet ovat kasvattaneet kiinnostustaan viherkasveihin, minkä voi huomata sosiaalisesta mediasta. Osa harrastaa huonekasveja laaja-alaisesti ja osa kiinnostuu keräämään vain tietyn tyyppisiä kasveja kuten hyötykasveja, mehikasveja tai luomaan kotiin pienen viidakon.

Kesä jatkuu syksyllä sisätiloissa

Valtaosa meistä valitsee huonekasvinsa varmoista ja helppohoitoisista lajeista, mutta yhä useampi harrastaja kokeilee vaativia kasveja ja on valmis panostamaan harrastukseensa myös taloudellisesti. Tyypillisimmillään syksyllä varaudutaan pimeään vuodenaikaan hankkimalla valoja ja minikasvatushuoneita. Uusin led-valotekniikka mahdollistaa kasvien kasvun myös kokonaan ilman luonnonvaloa. Samalla tällainen valaistus kuluttaa vähän energiaa ja tuo valoa syksyyn. Innokkaimmat harrastajat luovat kasvien avulla pieniä vihermaailmoja sisätiloihin ja kesä voi jatkua syksylläkin sisätiloissa.

Uusia tuttavuuksia huonekasviviikolla

Viikolla on luvassa erilaisia tapahtumia: kasvitreffejä, kursseja, Kukka&Mukula -sadonkorjuutapahtumaa, avoimia ovia kasviharrastajien kotiviidakoihin sekä kumppanuusliikkeiden tarjouksia, kertoo Paula Heino-Linnahalme Huonekasviseurasta. Teemaviikon avulla halutaan tuoda harrastajia lähemmäksi toisiaan ja oppimaan uutta, hän jatkaa. Nyt kodit saavat vihertää, sillä huonekasvit ovat trendikkäämpiä kuin koskaan! Löytyipä kotoasi viidakko tai juuri ”se ainokainen vihreä aarre”, niin nyt on loistava tilaisuus lähteä liikkeelle ja tavata muita huonekasveihin hurahtaneita.

Vihertääkö sinun peukalosi?
Pysy kuulolla, lisää tietoa löytyy
www.huonekasviseura.fi
Facebook Huonekasviseura ry

Huuhkajien kotinurmi uudistetaan juuri ennen huipputärkeitä EM-karsintaotteluja – avuksi historiallinen ratkaisu

Hollantilaisen nurmen paino ja suomalaiset lannoitteet mahdollistavat turvallisen pelaamisen 

Tampereella Ratinan stadionilla järjestettiin elokuussa Rammsteinin konsertti ja Blockfest-musiikkifestivaali. Syyskuun alussa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa siellä kaksi hyvin tärkeää ottelua. Yhtälö on hankala, sillä Rammsteinin käyttämät alumiinilevyt tappoivat stadionin kentän ruohon. Koska aikataulu on tiukka, nurmivainaa korvataan Hollannista tuotavalla siirtonurmella. Suomesta ei löydy riittävän painavia siirtonurmirullia. Juurtumista nopeutetaan suomalaiskehitteisillä lannoitteilla. Nurmen uusimisen hoitaa suomalainen Biolan Groupiin kuuluva Novarbo.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa syyskuun alussa kaksi keskeisen tärkeää ottelua Tampereella Ratinan stadionilla. Vastustajiksi matkustavat Kreikka ja Italia. Ottelut ovat osa Euroopan mestaruuskisoihin johtavia karsintoja. Otteluihin tuo oman twistinsä Ratinan nurmi, joka on uusittava täydellisesti ennen mittelöitä.

Uusiminen juontuu saksalaisen rockjättiläisen Rammsteinin elokuisesta konsertista, jossa käytetyt alumiinilevyt tappoivat stadionin kentän ruohon. Rammstein esiintyi Ratinassa 9. ja 10. elokuuta. Sen jälkeen stadionilla kaikui Blockfest-musiikkifestivaali 16.–17.8.  Jalkapalloilijoiden vuoro ottaa kenttä haltuun on 5.9. ja 8.9. Nurmen uusimisen hoitaa suomalainen Biolan Groupiin kuuluva Novarbo. Ratinan uusi nurmi tuodaan Hollannista.

– Kyse on jalkapalloilijoiden turvallisuudesta. Nurmeen kohdistuu pelaajien juoksussa, hypyissä ja käännöksissä iso paine, ja jos alusta liikkuu jalkojen alla, loukkaantumisriski on välitön. Olennaista ovat siirtonurmen paino ja juurtumisaika. Suomalainen nurmi tarvitsisi kuukauden juurtumisajan ennen kuin se olisi jämerä pelialusta. Se johtuu siitä, että suurimmatkin Suomesta saatavat siirtonurmirullat ovat niin kevyitä, että ne ovat jämeriä vasta juurruttuaan kunnolla. Täällä painavimmat rullat painavat noin 800 kiloa. Hollannista saamme noin 2000 kiloa painavia rullia. Painonsa ansiosta nurmi pysyy pelaajien alla paikallaan, vaikka ei ehtisikään täydellisesti juurtua, Novarbon nurmikonsultti Mika Nurminen kertoo.

Hollantilainen siirtonurmi ei siis juurru nopeammin kuin suomalainenkaan, mutta saatavilla olevien siirtonurmirullien paino tekee ratkaisevan eroavaisuuden. Suomesta saatavien siirtonurmirullien maksimileveys on 120 senttiä ja paksuus 25–30 milliä. Hollannista Ratinaan saadaan 240 senttiä leveää ja 35 milliä paksua nurmirullaa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään tällainen nurmen pikavaihdos ja tänne tuodaan tuollaista nurmea. Nyt tarve on selkeä. Suomesta ei löydy vastaavia nurmirullia, koska sellaisille ei ole täällä oikein menekkiä, Nurminen sanoo.

Rammstein kieltäytyi nurmentappajalevyistä luopumisesta

Syyskuun alun karsintaottelut ovat miesten jalkapallomaajoukkueelle eli Huuhkajille äärimmäisen tärkeitä, koska ryhmä on aloittanut karsinnat loistavasti ja pedannut itselleen hyvän mahdollisuuden päästä lopputurnaukseen. Se olisi Suomelle ensimmäinen kerta miesten jalkapallon arvokisoissa.

Tampereen kaupunki pyysi Rammsteinia luopumaan alumiinilevyistään, mutta bändi kieltäytyi. Kyse oli ennen kaikkea Rammsteinin logistiikasta ja lavan rakentamisesta. Sen kiertuesirkus karautti Tampereelle yhteensä 80 rekalla. Levyt olivat nurmen päällä 8–9 päivää. Ne peittivät noin kaksi kolmasosaa Ratinan nurmikentästä.

– Alumiinilevyt tukahduttivat ruohon. Kuolleella ruoholla pelaaminen vertautuisi suunnilleen hiekkakenttään. Ilman yllätystakaiskuja uskallan luvata, että jalkapallofanit voivat uuden nurmen asennuksen ansiosta nukkua yönsä rauhassa, Nurminen toteaa.

Suomalainen lannoitekeksintö nopeuttaa nurmen juurtumista

Vaikka käytettävissä oleva aika ei välttämättä riitä uuden siirtonurmen täydelliseen juurtumiseen, jalkapallo-otteluissa ei tarvitse pelätä nurmituppojen lentelyä.

– Ratinan uutta nurmea lannoitetaan Novarbo Green -tuotesarjalla, joka on kehitetty nimenomaan juurtumisen nopeuttamiseksi. Juurtuminen ei välttämättä ehdi täydelliseksi, mutta Suomessa kehitetyn lannoitteen ansiosta se ehtii varmasti hyvälle mallille. Nurmituppojen lentelyn – jollaista toisinaan jalkapalloareenoilla nähdään – estämisessä olennaista on myös hollantilaisen nurmimaton paksuus, Nurminen kertoo.

Samaa ruoholajiketta ja sen asennusryhmää on käytetty monilla Euroopan huippujalkapallokentillä; esimerkiksi Jari Litmasen entisen seuran Amsterdamin Ajaxin kotistadionilla.

Varmista ensi kevään väriloisto puutarhassa jo nyt – Vinkit sipulikasvien syysistutukseen

Aikaisin keväällä kukkivat sipulikasvit, kuten tulppaanit, sini- ja pääsiäisliljat, narsissit sekä lumikellot kannattaa istuttaa kukkapenkkiin jo hyvissä ajoin syksyllä. Tällöin värikkäästä kukkaloistosta pääsee nauttimaan heti alkukeväästä.

Alkukevään väriloisto puutarhassa on taattu, kun kukkapenkkiin istuttaa syksyllä erilaisia sipulikasveja, kuten tulppaaneja, krookuksia, sinililjoja, lumikelloja ja helmihyasintteja. Kevään tullen useimmat näistä sipulikasveista kukkivat kauniisti jo ennen monia perennoja ja pensaita. Istuttamalla monia eri lajeja ja lajikkeita sipulikukkien kukinta-aikaa voi venyttää maaliskuusta heinäkuulle.

Sipulikasvien istutus

Sipulit saapuvat Plantagenin myymälöihin elokuun puolivälistä alkaen. Keväällä kukkivien sipulikasvien paras istutusaika on lajikkeesta riippuen syys–lokakuussa – joidenkin lajikkeiden kohdalla jopa vielä myöhempään. Sipulit kannattaa istuttaa maahan mahdollisimman nopeasti, sillä ne eivät saa päästä missään vaiheessa kuivumaan. Sipulikasvit menestyvät parhaiten kosteassa maaperässä, mutta liian märkää kasvualustaa ne eivät siedä.

– Mitä pienempi sipuli, sitä aikaisemmin se on suositeltavaa istuttaa maahan. Isoista sipulikukista narsissit voi istuttaa maahan hieman myöhemmin kuin pienet sipulikukat. Tulppaaneja sen sijaan voi istuttaa aina roudan tuloon saakka. Pikkusipulit istutetaan lajista riippuen noin 5 senttimetrin syvyyteen ja kukkasipulit 2–3 kertaa sipulin korkeuden verran mullan alle, kertoo Plantagenin päähortonomi Johan Orre.

Istutustyötä kannattaa myös suunnitella etukäteen. Istutuksessa on hyvä ottaa huomioon muun muassa mihin ajankohtaan kasvien kukinta ajoittuu sekä sipulikasvien korkeus. Sipulikasvit voi istuttaa kukkapenkkiin esimerkiksi perennojen sekaan, jolloin myöhemmin kukkivat perennat suojaavat niiden lehtiä, pensaiden juureen tai nurmikolle. Kun pienempiä sipulikasveja istuttaa suuremmiksi ryhmiksi, herättävät ne pitkän talven jälkeen koko puutarhan eloon puhjetessaan kukkaan. Kun sipulit on istutettu maahan, ne tulee kastella kunnolla, jos maaperä ei ole sateen jäljiltä jo märkä.

Sipulikasvien hoito

Kun sipulikasvien kukinta-aika on ohi, alkavat ne valmistautua ensi kevään kukintaan varastoimalla sipuliin ravintoaineita. Siksi on tärkeää antaa varren ja lehtien kuivua rauhassa, jotta sipuli ehtii hyödyntää niissä olevat ravintoaineet. Sipulikasvien kuivuneet kukat ja siemenkodat voi kuitenkin huoletta leikata pois, sillä ne vain kuluttavat paljon ravintoa.

Sipulikasvin lehtien kuivuminen on merkki siitä, että se on siirtynyt odottamaan seuraavan kevään kasvukautta. Jos kukkapenkissään ei halua katsella kuivuneita lehtiä, voi lehdet yrittää sitoa yhteen, jolloin ne jäävät piiloon muiden kasvien alle. Sipulit voi väliaikaisesti myös kaivaa ylös maasta ja istuttaa esimerkiksi pienempiin ruukkuihin. Kun lehdet ovat kuivuneet kokonaan, ne leikataan pois ja sipuli istutetaan takaisin maahan.

Sipulit kannattaa kerran keväässä lannoittaa esimerkiksi luujauholla tai sipulikasveille tarkoitetulla lannoitteella, jotta ne kestäisivät entistä paremmin.

Kolme vinkkiä kukkasipulien istutukseen

  1. Istuta kukkasipulit sopivaan maaperään ja käytä istutuksessa apuna sipulikoreja sekä sipulirautaa. Kori pitää sipulin paikallaan ja rauta nostaa sipulia oikealle tasolle sekä helpottaa kulkuasi täydessä kukkapenkissä.
  2. Jos haluat suojella kasvejasi jäniksien, peurojen ja jyrsijöiden aiheuttamilta tuhoilta, istuta kukkapenkkiisi myös sellaisia kasveja, joista eläimet eivät pidä. Hyviä vaihtoehtoja ovat muun muassa narsissit, sipulilaukka ja ruskolilja.
  3. Voit kasvattaa syyssipuleita myös ruukussa parvekkeella. Aseta sipulit ruukkuihin, joiden pohjassa on reikiä, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois. Kun ilmat kylmenevät, suojaa istutuksesi kylmyyttä vastaan esimerkiksi sanomalehdillä.

Hulevedet talteen kotipuutarhoissa

Yksinkertaisimmillaan hulevedet ohjataan tynnyreihin, joista vesi kulkeutuu kasvien käyttöön automaattisen kastelujärjestelmän avulla silloin, kun ruukkujen multa kuivuu. (Timo Taulavuori)

Heinäkuun sateet tuovat usein kaivattua kosteutta puutarhaan. Kuitenkin vettä tulee ajoittain yli tarpeen ja sen imeyttäminen tontin alueella ei aina ole helppoa. Erityisesti kovat kasvittomat pinnat sitovat huonosti vettä ja saattavat aiheuttaa paikallisia tulvia asuinalueilla. Kasvipeitteisyyden ja kätevien hulevesiratkaisujen avulla vesi voidaan varastoida ja ohjata oman pihan tarpeisiin.

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta pinnoilta, katetuilta piha-alueilta ja rakennusten katoilta, valuvaa luonnon vettä. Hulevesi voi tulla sateena tai olla lumien sulamisvettä. Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä tämä vesi omalla tontillaan niin, että sitä ei pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille. Viime vuosina on huomattu, että hulevesiongelmat ovat lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimmän rakentamisen myötä.

Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä oman pihan kasvien kastelussa. Vanha hyvin toimiva ratkaisu on kerätä sadevettä joko maan alaisiin tai päällisiin varastoihin ja käyttää sitä myöhemmin kuivina jaksoina pihan kasteluun, opastaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hyvien kokemusten kannustamana hän suosittelee, että sadevettä voi ohjata kasvien käyttöön esimerkiksi automaattisten kotipihaan tarkoitettujen kastelujärjestelmien avulla.

Vesi on arvokas resurssi

Kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa ja myös edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi. Maan alle voi tehdä isojakin vesisäilöjä, joista vettä pumpataan tai imeytetään kasvien käyttöön. Myös imeytyskentät, avo- tai salaojat toimivat hyvinä puskureina silloin, kun vettä sataa reilusti.

Moni haaveilee oman pihan vesiaiheesta. Hulevedet saa hyvin ohjattua pihan omaan kosteikkoon, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja. Imeytysalueen voi tehdä voi tehdä karkeista maa-aineksista ja koristella näyttävien kivien avulla. Pohja voi olla läpäisevä, jolloin se toimii luonnollisena puskurina. Toinen vaihtoehto on tehdä oma vesiaihe, jossa pohja on pääosin läpäisemätön ja vesi vaihtuu altaassa sateiden myötä. Ylivuotava vesi imeytetään pikkuhiljaa reunojen kautta ympäröivään maahan ja kasvien käyttöön.

Kasvit tehokkaita hidastajia ja haihduttajia

Kolmas tapa vähentää hulevesiongelmia on lisätä kasvillisuutta piha-alueella. Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilman, että vesi päätyy hulevedeksi. Täysikasvuinen lehtipuu voi haihduttaa jopa yli sata litraa vettä vuorokaudessa.

Kovien pihakatteiden sijasta kannattaa käyttää vettä imeviä pintoja ja suosia esimerkiksi hulevesikiveytyksiä ajoteillä ja pihoilla asfaltin sijasta. Myös nurmet, hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut tai laajat terassimaiset alueet.

Kattopuutarhat ja muun köynnökset ovat tehokkaita veden virtauksien hidastajia. Sadevesi viipyy kasvipeitteisillä alueilla pitempään matkalla maahan kuin paljailla kattopinnoilla. Nankkakin sadekuuro ei aiheuta nopeita tulvia maan ja kasvien hidastaessa veden kulkua. Kasvit lisäksi viilentävät erityisesti helteellä pihoja ja taloa samalla, kun ne haihduttavat ja kosteuttavat kuivaa ilmaa.

Pihan monivuotiset kasvit hidastavat ilmastonmuutosta

Kivikkoiseen rinteeseenkin saadaan vihreyttä pengerrysten ja köynnösten avulla. (Timo Taulavuori)

Kun Pohjolan kevät koittaa, havaitaan tämä maailmanlaajuisesti hiilidioksidipitoisuuden laskuna. Monivuotiset kasvit ryhtyvät keväisiin töihin sitomalla hiilidioksidia ja tuottamalla happea ilmakehään. Jokainen kotipuutarhuri voi omilla kestävillä kasvivalinnoillaan hidastaa ilmastonmuutosta.

Rehevä piha on helppo ekoteko ja siihen kannattaa valita ensisijaisesti monivuotisia kasveja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Ne yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia koko kasvukauden ajan.  Hiili sitoutuu monivuotisten kasvien maanpäällisiin ja -alaisiin osiin vuosiksi, mikä myös parantaa maan kasvukuntoa sen humuspitoisuutta lisäämällä. Kuutiossa puuainesta voi olla sitoutuneena 0,9 tonnia hiilidioksidia.

Kerroksellisuus toimii

Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Jokainen kasvikerros tuo pihaan omanlaista näyttävää vihreyttä. Eri kasvityypit sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta -havupuut jopa myöhään syksyllä ja ensimmäiset kukkivat perennat jo varhain keväällä. Myös pienillä pihoilla on mahdollista hyödyntää seiniä ja kattopintoja viherryttämisessä. Monet monivuotiset ruohovartiset kasvit ja pensaat sopivat pieneenkin pihaan – jopa ruukuissa tai viljelylaatikoissa kasvatettaviksi.

Useimmiten pitkäikäiset kasvit ovat helppohoitoisia juurruttuaan kunnolla. Ne selviävät ilman suuria hoitotoimenpiteitä niin kuumina kuin sateisinakin kesinä. Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko katteina tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Piha kannattaa pitää kasvukuntoisena myös niin, että sitä uudistetaan säännöllisesti. Nuoret ja hyvässä kasvukunnossa olevat puut ja pensaat ovat tehokkaita hiilinieluja.

Vihreää katoille ja seinille

Katto- ja seinävihreys toimii lisäksi energian käyttöä hillitsevänä ratkaisuna. Kasvillisuus viilentää kesällä ja vähentää talvella rakennusten lämmitystarvetta. Kesän kuumuutta vastaan kasvillisuudella on omat keinonsa. Haihduttaessaan vettä kasvillisuus laskee ilman lämpötilaa ja tuo lisäksi varjoja pihamaille.

Monivuotinen kasvillisuus rikastuttaa koko lähiekosysteemiä tarjoamalla pieneliöille, hyönteisille, matelijoille, linnuille ja nisäkkäille ruokaa ja elintilaa. Pihaan kannattaa myös valita hyötykasveja: marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sato on lähi- ja superruokaa parhaimmillaan.

Tärkeintä pihan viherryttämisessä on kuitenkin asumisviihtyisyyden kohentaminen, jota kasvillisuus tuo asukkaille. Luonnon kiertokulun seuraaminen ja kasvun ihmeen kokeminen ovat yhä tärkeämpiä ympäristöissä, joissa rakennetaan ja asutaan tiiviisti.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ensimmäistä avointa vuosikymmentään

Kumpulan kasvitieteellisen puutarha avautui yleisölle kesäkuussa 2009, mutta onko kymmenen vuotta lyhyt vai pitkä aikaa puutarhassa? Vuosikymmenessä alati kehittyvä ulkoilmalaboratorio ja uhanalaisten lajien turvakeidas on laajentunut uusilla osioilla ja Kumpulassa kasvillisuus kukoistaa entistä upeammin. Tule mukaan juhlimaan 11.–15.6.2019.

–  Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman.

Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennus- ja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen.

Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta.

Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras).

Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja.

Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla

Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman.

Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja.

Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

Kasvitieteelliset puutarhat Facebookissa
LUOMUS
LUOMUS Twitterissä
Luonnontieteellinen museo Facebookissa

​Puutarhatrendit 2019: Joka toinen suomalainen haluaa kasvattaa omat syötävät kasvit

Plantagenin keväällä 2019 teettämästä kyselystä käy ilmi, että joka toinen suomalainen on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut kasvattamaan syötäväksi kelpaavia kasveja. Kasvien valinnassa tärkeimmäksi tekijäksi nousi helppohoitoisuus.

Suomalaiset kasvattavat tai haluaisivat kasvattaa syötäväksi kelpaavia kasveja. IRO Researchin Plantagenin toimeksiannosta teettämässä kyselyssä puolet suomalaisista on kiinnostunut kasvattamaan syötäviä kasveja kuten vihanneksia, marjoja ja yrttejä.

Tärkeimmiksi syiksi, miksi on kiinnostunut kasvattamaan syötäviä kasveja, 62 prosenttia mainitsi, että tuntuu terveelliseltä syödä mitä on itse kasvattanut ja 58 prosenttia, että kasvattaminen on haastavaa ja hauskaa. Lähes puolet (49 %) valitsi monivalinnassa myös ympäristöystävällisyyden.

– Kasvien kasvattaminen ruoaksi on trendi kaikkialla Pohjoismaissa etenkin nuoremman väestön keskuudessa ja kaupungeissa. Ylipäätään kasvien viljely on nousussa nimenomaan kaupungeissa ja ihmiset ovat jatkuvasti kiinnostuneempia siitä, millaisia kasviksia käyttävät esimerkiksi ruoanlaitossa, Plantagenin päähortonomi Johan Orre kertoo.

Syötävien kasvien kasvattamisen lisäksi kyselytutkimuksessa korostui helppohoitoisuus. Yli neljännes eli 26 prosenttia vastanneista mainitsi tärkeimpänä kriteerinä kasvien helppohoitoisuuden ja sen, ettei niitä tarvitse kastella kovin usein. Ulkonäkö ja sopivuus kotiin oli toiseksi tärkein kriteeri (23 %) ja muut vaihtoehdot, kuten esimerkiksi hinta-laatusuhde sekä paikallisuus, saivat kukin alle kymmenen prosentin osuuden.

Tutkimustulokset perustuvat IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 aikavälillä 12.–22.4.2019.

Plantagen esittelee tomaattipaperista valmistetut siemenpussit

Plantagenilta uutuutena tomaattipaperista valmistetut ja 100 prosenttisesti kierrätettävät siemenpussit.

Kaikki Plantagenin uudet siemenpussit on valmistettu tomaattipaperista. Paperi valmistetaan niistä tomaatintaimen osista, jotka jäävät jäljelle sadonkorjuun jälkeen. Siemenpussit ovat 100 prosenttisesti kierrätettäviä.
Tomaatintaimen kuidut soveltuvat hyvin paperin valmistukseen, ja Plantagenin paperintoimittaja on enemmän kuin iloinen saadessaan yli jäävät tomaatintaimen osat uusiokäyttöön paperin valmistusta varten. Siemenpussipakkauksiin lisätään paperimassaa, jotta siemenpusseista saadaan riittävän vahvat ja kestävät Plantagenin tuotantoprosessia, kuten paino- ja tuotantokoneita varten.

– Täysin hajoavat siemenpussit ovat meille askel kestävämpään työskentelytapaan, sanoo Erik Hoekstra, Plantagenin kategoriapäällikkö.

Plantagenin siemenpussit valmistetaan täysin ilman fossiilista muovia. Pakkauksen sisäpuolella oleva kerros, jota tarvitaan pussin sulkemiseen, valmistetaan biopolymeeristä. Suuri osa siemenpussivalikoimasta on lisäksi ekologisesti sertifioitu ja EU:n luomutunnuksella merkitty.

Plantagen panostaa ympäristön ja kestävän kehityksen edistämiseksi myös suurempaan valikoimaan siemeniä, jotka ovat hyväksi mehiläisille ja pölyttäville hyönteisille. Pölyttävien hyönteisten määrä on laskenut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Lisäämällä näiden hyödyllisten hyönteisten elääkseen tarvitsemia kasveja edistämme myös biologista monimuotoisuutta.