Pihan monivuotiset kasvit hidastavat ilmastonmuutosta

Kivikkoiseen rinteeseenkin saadaan vihreyttä pengerrysten ja köynnösten avulla. (Timo Taulavuori)

Kun Pohjolan kevät koittaa, havaitaan tämä maailmanlaajuisesti hiilidioksidipitoisuuden laskuna. Monivuotiset kasvit ryhtyvät keväisiin töihin sitomalla hiilidioksidia ja tuottamalla happea ilmakehään. Jokainen kotipuutarhuri voi omilla kestävillä kasvivalinnoillaan hidastaa ilmastonmuutosta.

Rehevä piha on helppo ekoteko ja siihen kannattaa valita ensisijaisesti monivuotisia kasveja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Ne yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia koko kasvukauden ajan.  Hiili sitoutuu monivuotisten kasvien maanpäällisiin ja -alaisiin osiin vuosiksi, mikä myös parantaa maan kasvukuntoa sen humuspitoisuutta lisäämällä. Kuutiossa puuainesta voi olla sitoutuneena 0,9 tonnia hiilidioksidia.

Kerroksellisuus toimii

Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Jokainen kasvikerros tuo pihaan omanlaista näyttävää vihreyttä. Eri kasvityypit sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta -havupuut jopa myöhään syksyllä ja ensimmäiset kukkivat perennat jo varhain keväällä. Myös pienillä pihoilla on mahdollista hyödyntää seiniä ja kattopintoja viherryttämisessä. Monet monivuotiset ruohovartiset kasvit ja pensaat sopivat pieneenkin pihaan – jopa ruukuissa tai viljelylaatikoissa kasvatettaviksi.

Useimmiten pitkäikäiset kasvit ovat helppohoitoisia juurruttuaan kunnolla. Ne selviävät ilman suuria hoitotoimenpiteitä niin kuumina kuin sateisinakin kesinä. Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko katteina tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Piha kannattaa pitää kasvukuntoisena myös niin, että sitä uudistetaan säännöllisesti. Nuoret ja hyvässä kasvukunnossa olevat puut ja pensaat ovat tehokkaita hiilinieluja.

Vihreää katoille ja seinille

Katto- ja seinävihreys toimii lisäksi energian käyttöä hillitsevänä ratkaisuna. Kasvillisuus viilentää kesällä ja vähentää talvella rakennusten lämmitystarvetta. Kesän kuumuutta vastaan kasvillisuudella on omat keinonsa. Haihduttaessaan vettä kasvillisuus laskee ilman lämpötilaa ja tuo lisäksi varjoja pihamaille.

Monivuotinen kasvillisuus rikastuttaa koko lähiekosysteemiä tarjoamalla pieneliöille, hyönteisille, matelijoille, linnuille ja nisäkkäille ruokaa ja elintilaa. Pihaan kannattaa myös valita hyötykasveja: marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sato on lähi- ja superruokaa parhaimmillaan.

Tärkeintä pihan viherryttämisessä on kuitenkin asumisviihtyisyyden kohentaminen, jota kasvillisuus tuo asukkaille. Luonnon kiertokulun seuraaminen ja kasvun ihmeen kokeminen ovat yhä tärkeämpiä ympäristöissä, joissa rakennetaan ja asutaan tiiviisti.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha juhlii ensimmäistä avointa vuosikymmentään

Kumpulan kasvitieteellisen puutarha avautui yleisölle kesäkuussa 2009, mutta onko kymmenen vuotta lyhyt vai pitkä aikaa puutarhassa? Vuosikymmenessä alati kehittyvä ulkoilmalaboratorio ja uhanalaisten lajien turvakeidas on laajentunut uusilla osioilla ja Kumpulassa kasvillisuus kukoistaa entistä upeammin. Tule mukaan juhlimaan 11.–15.6.2019.

–  Kumpula edustaa kasvitieteellisten puutarhojen piirissä uutta ajattelua. Istutukset on järjestetty maantieteellisesti, eikä kasvien sukulaisuussuhteiden mukaan. Tutkimuksen kannalta merkittävintä on, että maantieteellisten osastojen kaikki kasvikannat on kerätty luonnosta ja keruupaikat tunnetaan tarkasti. Kasvit edustavat siis luonnonpopulaatioita, mikä mahdollistaa niiden käytön esimerkiksi evoluutiohistorian tutkimuksessa, kertoo puutarhan avaamisprojektia vetänyt, nykyään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana toimiva Leif Schulman.

Kumpulan kartanon historia alkaa jo 1400-luvun lopulta. Aikojen saatossa kartanon omistajat ovat vaihtuneet. Helsingin yliopistolle alue siirtyi vuonna 1977, ja vuonna 1987 sinne perustettiin kasvitieteellinen puutarha. Vuosia kestäneiden rakennus- ja istutustöiden jälkeen Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avattiin yleisölle vuonna 2009, aivan Kumpulan yliopistokampuksen kupeeseen.

Juhlaviikolla 11.–15.6. puutarhassa on yleisöopastuksia päivittäin tiistaista lauantaihin klo 12, 14 ja 17. Oppaan johdolla pääsee kasvimatkalle Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvimaantieteelliseen osioon ja voi tutustua kasveihin Keski-Euroopasta aina Kaukoitään asti. Matkamuistoksi saa käytännön vinkkejä kestävään puutarhan hoitoon. Suomenkieliset yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksun hintaan. Lunastathan puutarhan pääsylipun kahvilasta ennen opastuksen alkua. Opastukset alkavat kahvilan edustalta.

Opastusten yhteydessä on jaossa Kumpulan kartanon kupeessa kasvavan komean tammen taimia 200 ensimmäiselle vierailijalle (yksi taimi/vieras).

Juhlaviikolla Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle keskiviikkona ja pe–su klo 13–18. Kumpulan historiallisessa kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja sekä Ahvenanmaan fossiileja.

Juhlaviikon ohjelma sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Helsinki-päivänä ke 12.6. puutarhaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kasvitieteellisen puutarhan juuret ovat jo 1700-luvulla

Pietari Kalm, jonka mukaan Kumpulan kampuksella kulkeva tiekin on nimetty, opiskeli 1740-luvulla kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilaana. Kalm jätti opintonsa kuitenkin kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi. Tultuaan nimitetyksi Turun Akatemian talousopin professoriksi ja kasvitieteellisen puutarhan esimieheksi hän teki kasvinkeruumatkan Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–1751. Kalmin tuomat sadat kasvit eivät kuitenkaan kaksisesti menestyneet. Suomen oloissa selvisivät vain säleikkövilliviini, tuoksuvatukka ja aitaorapihlaja.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jatkaa Pietari Kalmin jalanjäljillä, mutta nyttemmin tieteellisen tutkimuksen avulla pystytään ennustamaan, mitkä kasvit selviävät toisella puolella maapalloa ja mitkä eivät. Tuoreempien kasvinkeruumatkojen ja siemenvaihdon tulokset ovatkin paljon parempia kuin Kalmin aikana. Kotimaassamme pärjääviä, muualta kotoisin olevia lajeja tunnetaan satoja.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kuuden hehtaarin alue jakautuu maantieteelliseen osioon ja kulttuurikasvien kokoelmaan, jotka muodostavat yhdessä puutarhan ytimen, tieteellisen kasvikokoelman.

Puutarhan maantieteellinen osio esittelee kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon lajistoa Suomesta Japaniin. Maantieteelliset osastot etenevät viuhkamaisesti lammelta kallioille, mistä syystä niissä kaikissa voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja ja tutkia lajien selviytymistä Suomen ilmasto-oloissa. Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomelle tyypillisiä suokasveja.

Kartanoalueen pitkä historia näkyy edelleen puutarhassa. Päärakennuksen ympärille levittäytyvän kartanopuutarhan koristekasvit ovat suurelta osin tyypillisiä 1800-luvun kartanomiljöön lajeja, ja rohdoskasvimaan mallina on käytetty Suomen ensimmäistä tieteellistä yrttitarhaa. Puutarhan hyötykasvimaa on näyttävimmillään syyskesällä. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

Kasvitieteelliset puutarhat Facebookissa
LUOMUS
LUOMUS Twitterissä
Luonnontieteellinen museo Facebookissa

​Puutarhatrendit 2019: Joka toinen suomalainen haluaa kasvattaa omat syötävät kasvit

Plantagenin keväällä 2019 teettämästä kyselystä käy ilmi, että joka toinen suomalainen on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut kasvattamaan syötäväksi kelpaavia kasveja. Kasvien valinnassa tärkeimmäksi tekijäksi nousi helppohoitoisuus.

Suomalaiset kasvattavat tai haluaisivat kasvattaa syötäväksi kelpaavia kasveja. IRO Researchin Plantagenin toimeksiannosta teettämässä kyselyssä puolet suomalaisista on kiinnostunut kasvattamaan syötäviä kasveja kuten vihanneksia, marjoja ja yrttejä.

Tärkeimmiksi syiksi, miksi on kiinnostunut kasvattamaan syötäviä kasveja, 62 prosenttia mainitsi, että tuntuu terveelliseltä syödä mitä on itse kasvattanut ja 58 prosenttia, että kasvattaminen on haastavaa ja hauskaa. Lähes puolet (49 %) valitsi monivalinnassa myös ympäristöystävällisyyden.

– Kasvien kasvattaminen ruoaksi on trendi kaikkialla Pohjoismaissa etenkin nuoremman väestön keskuudessa ja kaupungeissa. Ylipäätään kasvien viljely on nousussa nimenomaan kaupungeissa ja ihmiset ovat jatkuvasti kiinnostuneempia siitä, millaisia kasviksia käyttävät esimerkiksi ruoanlaitossa, Plantagenin päähortonomi Johan Orre kertoo.

Syötävien kasvien kasvattamisen lisäksi kyselytutkimuksessa korostui helppohoitoisuus. Yli neljännes eli 26 prosenttia vastanneista mainitsi tärkeimpänä kriteerinä kasvien helppohoitoisuuden ja sen, ettei niitä tarvitse kastella kovin usein. Ulkonäkö ja sopivuus kotiin oli toiseksi tärkein kriteeri (23 %) ja muut vaihtoehdot, kuten esimerkiksi hinta-laatusuhde sekä paikallisuus, saivat kukin alle kymmenen prosentin osuuden.

Tutkimustulokset perustuvat IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 aikavälillä 12.–22.4.2019.

Plantagen esittelee tomaattipaperista valmistetut siemenpussit

Plantagenilta uutuutena tomaattipaperista valmistetut ja 100 prosenttisesti kierrätettävät siemenpussit.

Kaikki Plantagenin uudet siemenpussit on valmistettu tomaattipaperista. Paperi valmistetaan niistä tomaatintaimen osista, jotka jäävät jäljelle sadonkorjuun jälkeen. Siemenpussit ovat 100 prosenttisesti kierrätettäviä.
Tomaatintaimen kuidut soveltuvat hyvin paperin valmistukseen, ja Plantagenin paperintoimittaja on enemmän kuin iloinen saadessaan yli jäävät tomaatintaimen osat uusiokäyttöön paperin valmistusta varten. Siemenpussipakkauksiin lisätään paperimassaa, jotta siemenpusseista saadaan riittävän vahvat ja kestävät Plantagenin tuotantoprosessia, kuten paino- ja tuotantokoneita varten.

– Täysin hajoavat siemenpussit ovat meille askel kestävämpään työskentelytapaan, sanoo Erik Hoekstra, Plantagenin kategoriapäällikkö.

Plantagenin siemenpussit valmistetaan täysin ilman fossiilista muovia. Pakkauksen sisäpuolella oleva kerros, jota tarvitaan pussin sulkemiseen, valmistetaan biopolymeeristä. Suuri osa siemenpussivalikoimasta on lisäksi ekologisesti sertifioitu ja EU:n luomutunnuksella merkitty.

Plantagen panostaa ympäristön ja kestävän kehityksen edistämiseksi myös suurempaan valikoimaan siemeniä, jotka ovat hyväksi mehiläisille ja pölyttäville hyönteisille. Pölyttävien hyönteisten määrä on laskenut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Lisäämällä näiden hyödyllisten hyönteisten elääkseen tarvitsemia kasveja edistämme myös biologista monimuotoisuutta.