Puutarhatilastot 2016 – Tulppaani kaikkien aikojen ennätykseen

1-1272988999xSy0

Viime kasvukausi oli suotuisa avomaan vihannestuotannolle ja omenalle, mutta hankala mansikalle. Kasvihuoneissa erikoistomaattien tuotanto jatkoi kasvuaan ja tulppaaneita tuotettiin ennätysmäärä. Puutarhatuotantoa oli noin 3 600 yrityksessä 17 700 avomaahehtaarin ja 400 kasvihuonehehtaarin alalla.

Parin huonomman vuoden jälkeen kesä 2016 kasvatti hyvän avomaavihannessadon. Kokonaistuotanto oli 174 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 73 miljoonaa kiloa. Avomaavihannestuotanto on keskittynyt Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, joiden alueilla tuotettiin 60 prosenttia Suomen avomaavihanneksista.

Omenalla ja vadelmalla ennätyssato

Omenasta on jo useamman vuoden ajan odotettu ennätyssatoa, sillä tarhoja on uudistettu ja viljelytekniikkaa kehitetty. Viime kesänä pölytys- ja kasvuolosuhteet olivat otolliset ja satoa saatiinkin uusi ennätys, 6,5 miljoonaa kiloa. Valtaosa tuotannosta tulee ilmastollisesti otolliselta Ahvenanmaalta.

Myös vadelmasta saatiin ennätyssato, 1,3 miljoonaa kiloa. Sen sijaan mansikan satotaso jäi tavanomaista alemmaksi varsinkin Itä-Suomessa, jossa vähäluminen talvi aiheutti talvituhoja. Mansikan sato jäikin 12 miljoonaa kiloon. Marjojen kokonaistuotanto oli 15 miljoonaa kiloa.

Marjojen tunneliviljelyn pinta-ala kasvoi 26 hehtaariin, josta 16 hehtaaria oli vadelmaa ja kymmenen hehtaaria mansikkaa.

Erikoistomaatit monipuolistavat tuotantoa

Tomaattia tuotettiin viime vuonna 41 miljoonaa kiloa, josta erikoistomaattien osuus oli yli neljä miljoonaa kiloa, 11 prosenttia kokonaistuotannosta. Kasvihuonekurkkua tuotettiin markkinoille 39 miljoonaa kiloa ja ruukkuvihanneksia 84 miljoonaa ruukkua.

– Tomaatin ja kurkun tuotanto on vahvasti keskittynyt Pohjanmaan ELY-keskuksen ja erityisesti Närpiön seudulle. Tuotannosta noin 70 prosenttia tulee tuolta seudulta, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kaiken kaikkiaan vihanneksia viljeltiin kasvihuoneissa 219 hehtaarin alalla, josta osa oli avomaavihannesten varhaisviljelyä.

Koristekasvituotannon suuret olivat kesä- ja sipulikukat

Koristekasvituotantoa kasvihuoneissa oli 121 hehtaarin alla. Kesäkukkien tuotantomäärät kasvoivat lievästi edellisvuotisesta 38 miljoonaan kasviin. Suurin yllättäjä oli kuitenkin tulppaani, joita tuotettiin 81 miljoonaa kappaletta.

– Tulppaanista on viime vuosina tullut kaupan sisäänvetotuote, jota myydään kukkakauppojen ohella huoltoasemilla ja marketeissa. Helppo saatavuus ja runsas ja värikäs lajikekirjo on lisännyt tulppaanin suosiota, arvioi Anna-Kaisa Jaakkonen

Tilaston taustaa

Puutarhatilastojen tiedot kerätään kerran vuodessa puutarhatuotteita myyntiin viljeleviltä yrityksiltä verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla. Loka−joulukuussa 2016 tehdyssä kyselyssä oli mukana kaikkiaan 3 016 yritystä. Edelliseen kyselyyn verrattuna kysely meni vain niille yrityksille, joiden myyntituotannon arvo oli vähintään 10 000 euroa. Pienempien tilojen pinta-alatiedot saatiin tukirekisteristä ja niille estimoitiin sato keskisatojen perusteella.

Puutarhaliitto ry: On kevätleikkausten aika

puutarhaliitto_omenapuun-leikkuu

Kuva: Maija Astikainen

Maaliskuun yöpakkaset alkavat hellittää ja kevätaurinko herättelee uuteen kasvukauteen. Termisen kevään alkaessa on otollisin aika pensaiden ja puiden kevätleikkauksille. Hyvin hoidettuna ja säännöllisesti leikattuna kasvit kasvavat paremmin ja pysyvät pitempään hyväkuntoisina. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden onnistunut leikkaaminen pitää kasvin hyvänmallisena ja satoisana pitkään. Lisäksi leikkaus parantaa esimerkiksi omenien kypsymistä ja helpottaa korjuutyötä. Pienten pihojen puut ja pensaat saadaan pidettyä leikkaamalla sopivan kokoisina ja niiden varjostavaa vaikutusta voidaan vähentää. Usein kannattaa houkutella naapuri mukaan talkoisiin, jolloin yhteisymmärryksessä syntyy paras näkemys.

Vuosittain kannattaa leikata vain muutamia oksia kasvia kohden, jolloin urakasta ei tule liian suurta tekijän ja kasvin kannalta. Ilman asiantuntijan apua ei kannata leikata halkaisijaltaan yli viiden sentin oksia. Myös kivelliset hedelmäpuut kuten kirsikka ja luumu sekä koivu, vaahterat ja hevoskastanjat jätetään leikkaamatta keväällä, koska leikkaushaavan nestevirtaus heikentää kasvia.

Perusohjeena leikkaajalle on:

1)      Huonokuntoiset ja kuolleet oksat leikataan aina ensin pois.

2)      Latvusta tai pensasta kevennetään niin, että sisäänpäin kasvavia oksia poistetaan.

3)      Puista kannattaa poistaa myös ohuita, pitkiä vesiversoja, jotka kasvavat suoraan ylöspäin.

4)      Hyvin teräväkulmaiset, ylöspäin kasvavat oksat poistetaan jo nuorena, sillä ne aiheuttavat myöhemmin puun rungon repeämisvaaran tai muodostavat kilpalatvan.   

5)      Riittävän ajoissa aloitetulla leikkauksella puun ja esim. pensasaidan korkeutta voidaan hallita. Puita ei saisi koskaan leikata ns. tappiin, jolloin menetetään puun luonnollinen kasvutapa.

6)      Havupensaiden leikkauksissa kannattaa olla varovainen. Suositus on, että ainoastaan saman vuoden uutta kasvua typistetään ja latva katkaistaan vasta, kun toivottu kasvukorkeus on saavutettu.

Puutarhaliiton toimitusjohtajan Timo Taulavuoren vinkki kotipuutarhureille ja talonyhtiöille on, että pihan perushuollosta ei kannata tinkiä. On hyödyllistä pyytää puutarha-alan ammattilainen apuun muutamaksi tunniksi keväisin ja syksyisin. Hän hoitaa pihan perustyöt kuten leikkaukset, kanttaukset ja perussiistimisen. Tämän avulla puutarhan ylläpitohoito helpottuu kasvukaudella ja piha säilyy viihtyisän näköisenä läpi kesän.  Samalla saa muutaman hyvän vinkin pihan elävöittämiseksi tai ohjeita pihatalkoiden organisointiin!

Piha & Puutarha -messuilla Turussa esitellään opiskelijoiden suunnittelema ”koti puutarhassa” – Messuilla kiikaroidaan mm. surffarin parveketta

8420ef61-12bb-4cf9-9e30-b422a3759f80-w_960

Turun Messukeskuksessa nautiskellaan aikaisesta keväästä 31.3.-2.4. Piha & Puutarha -messujen noin 500 m²:n yleiskoristelusta vastaavat ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Ammattiopisto Livian viheralan ja floristiikan opiskelijat.

Komeassa yleiskoristelussa, jonka teema on Koti puutarhassa, nähdään mm. pihakeittiön smoothie-baari, metsämäinen piha huusseineen ja värikäs lasten leikkialue.

– Koristelualueella on ihasteltavana tuhansia kukkia, ja paljon puita, joiden hiirenkorvilla olevat lehdet tuovat mainion kevään tunnelman, lupaa messukokonaisuuden projektijohtaja Krista Ahonen.

1a7fec05-24c3-47bc-b783-f493581d5ce3

Kaukoputken päässä parvekenäyttely

Tämän vuoden tapahtumassa nähdään komea kahdeksan metrin korkeudessa oleva parvekenäyttely. Parvekenäyttely on osa kaupunkiviljelyteemaa. Turkulaisen Kukkakauppa Broncon Niina Autin suunnittelema näyttely esittelee erilaisten asukkaiden tyyliin somistettuja parvekkeita. Messuyleisö voikin tutustua mm. surffarin ja kierrättäjän parvekkeisiin sekä ammentaa niistä vinkkejä omille parvekkeille.

Miten messujärjestäjä voi vakuuttua, että kävijät näkevät korkeuksissa parvekkeiden yksityiskohdat?

– Meillä on varattuna kaukoputki ihan tätä varten, naurahtaa Ahonen.

Kaupunkiviljely tulee näyttelyssä esille monissa esityksissä sekä bloggaajien Unelmien viherlaatikko -kokonaisuudessa. Neljä mukaan valittua bloggaajaa esittelee oman näkemyksensä siitä, mitä kaikkea viljelylaatikoissa voidaan kasvattaa. Mukana tässä yhteistyössä ovat Kekkilä ja Flör Kukka & Puutarha.

Erityistä kaupunkiviljelypäivää vietetään messuilla lauantaina 1.4.

Järjestely-yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa

Messuilla on mukana runsaasti näytteilleasettajia, joiden tarjonnasta löytyy niin pihakiviä, kukkasipuleita kuin kasvihuoneitakin. Piha & Puutarha -messut ovat osa Turun Messukeskuksen vuosittaista tapahtumatarjontaa. Messut toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Puutarhayhdistyksen, Ammattiopisto Livian, Kauppapuutarhaliitto Varsinais-Suomen piirin ja Suomen Kukkakauppiasliitto Varsinais-Suomen piirin kanssa

Tämän vuoden messu-uutuuksiin kuuluu myös Mökki & Meri. Teemat esittäytyvät omassa kokonaisuudessaan, samaan aikaan Piha & Puutarha -messujen kanssa. Tarjolla on mökkeilyyn ja vapaa-ajan asumiseen liittyvää sisältöä.

Nettisivut: www.pihapuutarhamessut.fi

Twitter: #puutarhamessut #Turku

Fb-sivut: www.facebook.com/PihaPuutarha

Puistot ovat elämää ja kaikkia ihmisiä varten

g_penalosa_bikepark

Gil Penalosan intohimona on kaupunkien kehittäminen kaikille sopiviksi. Gil neuvoo päättäjiä ja kaupunkeja luomaan elinvoimaista ja terveellistä kaupunkirakennetta kaikille ihmisille riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan ja sosiaalisesta, taloudellisesta tai etnisestä taustastaan. Hänen päähuomionsa kiinnittyy puistojen ja katujen suunnitteluun ja käyttöön siten, että ne olisivat miellyttäviä julkisia paikkoja, joihin liittyy kestävän kehityksen mukainen liikkuminen: kävely, pyöräily, julkinen liikenne ja autojen uudet käyttötavat.
Gil Penalosa on perustaja ja hallituksen puheenjohtaja menestyneessä kanadalaisessa voittoa tavoittelemattomassa 8 80 Cities –järjestössä. Hän on puheenjohtaja myös World Urban Parks –järjestössä, joka on kaupunkien puistojen sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden toimijoiden kansainvälinen järjestö.

 – Puistot ja virkistysalueet tuottavat monia hyötyjä. Ne edistävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ympäristön laatua, talouskehitystä ja sosiaalista kestävyyttä. Hyödyt ovat paljon kustannuksia suuremmat. Kaikesta tästä huolimatta hienoimmat puistomme ja julkiset alueet ovat edelleen uhattuja. Puistojen merkitystä on edelleen korostettava, painotti Jyväskylässä pidettyjen Viherpäivien pääpuhuja kanadalainen Gil Penalosa.

–  Kaupunkilaistumisen lisäksi väestö ikääntyy. Koskaan ihmiskunta ei ole kokenut samanlaista ikääntyvän väestön nopeaa kasvua kuin nyt. Väestönkasvun ja muuttuvan väestörakenteen haasteiden lisäksi kaupungit kaikkialla kamppailevat ilmastonmuutoksen, lisääntyvän liikalihavuuden, liikenneruuhkien ja hitaan taloudellisen kasvun kanssa, sanoi Gil Penalosa. Hän korosti, ettei koskaan ole ollut tärkeämpää se, kuinka suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme tervettä kaupunkia kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille sekä kaikille sosio-ekonomisille ryhmille.

Kaupunkirakentamisen mitoitus heikoimpien mukaan

Gil Penalosa esitteli yksinkertaisen ja tehokkaan ”8 80” -periaatteen kaikki asukkaat huomioivaan kaupunkirakentamiseen. 8 80 -kaupunkifilosofia perustuu ajatukselle, että rakennettaessa hyvä kaupunki 8-vuotiaalle ja 80–vuotiaalle saadaan hyvä kaupunki kaikille. Sekä 8-vuotiaat että 80-vuotiaat ovat todellisia ”indikaattorilajeja”, kun haetaan tapoja rakentaa hyviä kaupunkeja. Kaupunkeja täytyy arvioida sen mukaan, kuinka kohtelemme haavoittuvaisimpia asukkaita: lapsia, vanhuksia, köyhiä ja vammaisia.

– Olemme valitettavasti suunnitelleet kaupunkimme viimeisen 50 vuoden aikana pikemminkin autojen kuin ihmisten terveyden ja onnellisuuden ehdoilla. 8 80 -konsepti aloittaa keskustelun siitä, kuinka voimme muuttaa kaupunkimme paikoiksi, jotka asettavat ihmisen etusijalle, heijastavat sosiaalista tasa-arvoa ja rohkaisevat kaikkien ihmisryhmien kestävää ja terveellistä elämäntapaa.

Sirpa Pietikäinen esittää eurooppalaista Vihervuotta 2020

Sirpa-350x350

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen avasi eilen kansalliset Viherpäivät Jyväskylässä. ”Menestyksekkään valtakunnallisen Vihervuoden jälkeen Viherpäivät ovat edelleen kasvu-uralla. Tämä osaltaan kertoo Vihervuoden onnistumisista”, kiteyttää Pietikäinen.

”Vihervuoden yksi tärkeimmistä tehtävistä oli lisätä meidän kaikkien tietoisuutta viheralueiden merkityksestä ja siitä, että vaikka usein otamme lähimetsän tai -puiston itsestään selvyytenä, viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto ovat ympärillämme”, toteaa Pietikäinen.

”Suuri osa kaupunkiprojekteista toteutetaan julkisten hankintojen kautta ja siksi myös kaupunkien hankintasuunnitelmilla on strategista merkitystä – siitä, päätämmekö hankkia laadukasta ja viihtyisää vai halpaa ja rumaa?”

”Oma erityinen toiveeni Vihervuoden osalta oli se, että kansalaisyhteiskunnassa innostutaan laajalti viemään aloitetta eteenpäin, ja myös osaksi tämän kevään kuntavaalien agendaa. Kunnissa pitkälti päätetään, millaista elinympäristöä kaavoitetaan ja rakennetaan”, Pietikäinen lisää.

Kansallisen Vihervuoden aikana syntyi myös ajatus eurooppalaisesta Vihervuodesta. ”Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Siksi lähdimme ajamaan vuoden 2020 nimeämistä eurooppalaiseksi Vihervuodeksi”, sanoo Pietikäinen.

Euroopan taimitarhajärjestö ENA:n 25-vuotisjuhlapuu istutettiin Hermanninpuistoon

pajunen_narhi_taulavuori

Euroopan Taimitarhajärjestö ENA:n 25-vuotisjuhlapuun istuttivat Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen,  Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi ja Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

European Nurserystock Association ENA juhlisti 25-vuotistaivaltaan istuttamalla 25 puuta eri puolille Eurooppaa samana päivänä 19.10. Järjestö halusi tällä tavoin tuoda esille puiden suuren merkityksen viheralueilla ja erityisesti kaupunkiympäristössä. Kaksikymmentäviisi puuta edustavat järjestön juhlavuotta ja kertoo samalla, kuinka monta miljardia tainta on kasvatettu Euroopan taimitarhoilla viimeisen 25 vuoden aikana.

Suomessa juhlapuu istutettiin rakenteilla olevaan Hermanninpuistoon Helsinkiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi, että on hienoa, että Helsinki on tällä tavoin mukana Euroopan-laajuisessa aloitteessa ja voituoda samalla esille, että Helsinki on Euroopan vihrein pääkaupunki. Kaupungin puistot ja viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeä osa Helsinkiä ja sen lähiluontoa.  Nyt istutettu metsälehmus tulee ilahduttamaan Hermanninpuiston nykyisiä ja tulevia käyttäjiä.

-Helsingin kaupungilla on pitkä ja merkittävä historia puistojen rakentajana. Kaupungista löytyy eri aikakausien puistotyylit ja suosikkikasvit. Helsingillä on merkittävä rooli näiden eri aikakausille tyypillisten puisto- ja muiden koristekasvien käytön ylläpitäjänä. Kaupunkipuut ovat merkittävä osa tätä perinteen säilyttämistä. Se on hieno tapa tuoda esille eri kaupunginosien omaa luonnetta, muistutti Jussi Pajunen.

Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi muistutti, että yhä useammat tutkimukset osoittavat, että kaupungistumisen edistyessä lähiviheralueiden merkitys kasvaa. Viheralueiden pitää olla saavutettavissa, korkeintaan kävelymatkan etäisyydellä kodista. Viheralueilla, virkistysalueilla, metsillä on vaikutusta henkiseen hyvinvointiin, henkiseen ja fyysiseen terveyteen, stressistä elpymiseen sekä mm. kaupunkien vetovoimaisuuteen.

Taimitarha-ala on suuri tekijä Euroopassa

Taimistoviljelijät ry on ollut Suomesta mukana ENA:ssa 2000-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä ENA:aan kuuluu 19 jäsenmaata. ENA:n jäsenjärjestöihin kuuluu Euroopassa 17 000 taimitarhaa, jotka kasvattavat monivuotisten kasvien taimia yli 100 000 hehtaarilla ja työllistävät yli 100 000 henkilöä. Suomessa on 100 päätoimista taimitarhaa, jotka kasvattavat monivuotisten hyöty- ja koristekasvien taimia 400 hehtaarilla. Taimitarhatuotannon arvo on 34 miljoonaa euroa ja alan työllistävä vaikutus on 480 henkilötyövuotta.

ENA:n jäsenet kunnioittavat juhlaistutuksellaan kaikkia taimistoviljelijöitä kautta aikojen alkaen muinaisista kulttuureista nykyajan huippuosaajiin. Taimitarhaviljelyn pitkän historian aikana ammattikunta on kokeillen kehittynyt nykyiselle tasolleen ja tuottaa kaikkialle viihtyisää ja terveellistä ympäristöä.

Jokaisella taimella on tarinansa. Kun pihaan tai puistoon istutetaan taimi, on siihen liittynyt taitoa, tietoa ja monen ammattilaisen työtä. Ketju on alkanut kasvinjalostajasta tai erikoismuodon löytäjästä ja jatkunut taimistoviljelijälle, joka on lisännyt ja kasvattanut taimia niin, että ne ovat valmiita toimitettavaksi istutuksiin ja selviämään avarassa maailmassa.

Metsälehmus ’Greenspire’

Juhlapuuksi istutetun metsälehmuksen, Tilia cordata ’Greenspire’ on kasvattanut Joroisissa Taimisto Huutokoski, joka lahjoitti sen Hermanninpuistoon. Greenspire-lajike on tavanomaista metsälehmusta kapeakasvuisempi. Sen oksat ovat  ylöspäin suuntautuneet ja latvus on muodoltaan kartiomainen. Greenspire-lehmus sopii erinomaisesti katupuuksi.

Vielä ehtii istuttaa kukkasipulit: Paranna tulppaanin kukintaa mykorritsalla

848b5a090c471730_org

Narsissin istutus

Useimmille syyskukkasipuleille sopivin istutusaika on syys-lokakuu, kun maa on viilentynyt alle 10 asteeseen. Pienikokoiset kukkasipulit, kuten helmililjat ja lumikellot, istutetaan ensin, mutta tulppaaneja ehtii istuttaa aina roudan tuloon asti. Kompostilla, mykorritsoilla ja biohiilellä saadaan uutta potkua sipulikukkien kasvuun.

– Kukkasipuleiden istutusaika on saattanut unohtua, kun sateisen loppukesän jälkeen olemme saaneet nauttia poutaisista syyspäivistä. Kukkasipuleiden olisi hyvä ehtiä juurtua ennen pakkasia, muistuttaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Kukkasipuleiden istutuspaikan mullan tulisi olla kuohkeaa ja vettä hyvin läpäisevää. Tiiviin savimaan ja karun hiekkapitoisen maan humuspitoisuutta on helppo lisätä kompostimullalla.

Ennen sipuleiden istutusta mullan pinnalle levitetään muutaman sentin kerros maatunutta kompostia. Istutuksen yhteydessä se käännetään mullan joukkoon. Komposti varastoi vettä ja ravinteita kukkasipuleiden tarpeisiin.

Myös biohiilen lisäys multaan parantaa savisten ja hiekkapitoisten kasvupaikkojen maata. Huokoinen hiili imee vettä 3‒5 kertaa painonsa verran ja luovuttaa sitä vähitellen kasvien käyttöön.

– Tulppaanien yleisin vitsaus on, että kukinta taantuu vuosien myötä. Tulppaanit muodostavat helposti symbioosin kasvua parantavan sienijuuren eli mykorritsan kanssa. Mykorritsan lisäys tulppaanien kasvupaikalle saa tulppaanit kasvamaan voimakkaammin ja kukkimaan aurinkoisella kasvupaikalla vuodesta toiseen. Biolan Istutusmullassa on sekä biohiiltä, kompostia että kasvutarmoa parantavaa mykorritsaa, vinkkaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Vältä yleisin istutusmoka

Sipulit istutetaan kärjet ylöspäin. Sopiva istutussyvyys on kolme kertaa sipulin oma korkeus.

– Yleisin virhe on jättää sipulit liian pintaan. Pienet sipulit istutetaan 4–5 sentin syvyyteen ja isot vähintään 10–12 sentin syvyyteen. Harvoin sipuleita istutetaan liian syvään, mutta liian pinnassa olevat sipulit kukkivat heikosti, kertoo Biolanin Kerttula.

Jos sipuleiden istutus jää myöhäiseen syksyyn, voi mullan pinnalle levittää vielä kunnon kerroksen puutarhan talvisuojaukseen tarkoitettua turvetta. Turvekerros toimii eristeenä ja sipulit saavat lisää juurtumisaikaa.

– Koska kukkasipulit ovat myyrien herkkua, kannattaa istutettujen sipulien väliin sinne tänne tehdä reikiä, joihin laitetaan kanankakkarakeita. Kanankakkarakeilla on myyriä karkottava vaikutus, opastaa Biolanin Kerttula.

Ruohonleikkuri vaihtuu haravaan – Postilta apua syksyn pihatöihin

posti_haravointi-7090_keskikoko

Posti kehittää kotiin asiakkaiden arkea helpottavia palveluita. Kesäkuukausina osa postinjakajista leikkasi nurmikoita, ja tuttua työtä postilaisille ovat myös vanhusten ateriakuljetukset. Syyskuun 14. päivästä alkaen Postin verkkokaupasta ja Postin omista myymälöistä voi tilata pihan haravoinnin haluamilleen kahdelle tiistaipäivälle. Syyslehdille voi myös tilata Postilta poisviennin.

− Tavoitteemme on tarjota maan postireittien varrella laadukkaita palveluita kotiin. Monilla on tarve arkiapuun, esimerkiksi haravointia ei välttämättä pystytä tai ehditä tehdä itse. Postin tuntevat kaikki, mikä madaltaa kynnystä tilata palveluita. Teemme arkiavun saamisesta helppoa, Postin kotipalveluiden johtaja Petri Kokkonen sanoo.

Posti kykenee tarjoamaan kotipalveluita maanlaajuisesti kattavan verkoston ansiosta. Haravoinnin ja syyslehtien poisviennin voi tilata myös vapaa-ajan kiinteistöön, kunhan se sijaitsee kilometrin säteellä vakituisen postinjakelun piirissä olevasta postilaatikosta.

Ruohonleikkauspalvelulla on hyvin tyytyväisiä asiakkaita: ”Helpotitte elämääni!”

Ruohonleikkauspalvelun tilaajat ovat olleet pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä palveluun.

− Asiakaskyselymme vastaajista 95 % suosittelisi ruohonleikkauspalvelua ystävilleen. Palvelumme on auttanut etenkin iäkkäämpiä asiakkaita pihanhoidossa, ja vastaavia palveluita toivotaan meiltä lisää, Kokkonen kertoo.

Postinjakajien saama asiakaspalaute kiteytyy erään asiakkaan kommenttiin: ”Kiitoksia paljon hyvästä työstä! Helpotitte elämääni!”

Faktaa Postin kotipalveluista:

  • Uusia kotipalveluita kehitetään postinjakelun rinnalle kompensoimaan tulevaisuudessa osin postivolyymin laskua. Digitalisaation myötä perinteisen postin määrä putoaa noin 10 % vuodessa. Viestinnän digitalisoituminen vähensi Postin tuloja viime vuonna noin 75 milj. euroa.
  • Kotipalveluiden myötä Posti muuttuu logistiikan ohella yhä vahvemmin palveluyhtiöksi. Postilla on jo pitkä kokemus kotiin tarjottavista ateriakuljetuksista. Posti kuljettaa vuodessa noin 2 milj. ateriaa koteihin.
  • Osana uusien kotipalveluiden kehitystä Posti toimii muun muassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kotihoidon kumppanina avustaen asiakkaita aterioinnissa ja arkiaskareissa. Posti toimii myös vartiointitehtävissä Securitaksen kumppanina Ylivieskassa toteutettavassa pilotissa.

Hinnat

Haravointipalvelu käsittää kaksi käyntikertaa asiakkaan valitsemina tiistaipäivinä syys-marraskuussa. Käynnille voi valita 30 tai 60 minuutin keston. Palvelu toteutetaan valitun ajan puitteissa asiakkaan haravalla.

Haravointi 2 x 30 min, yht. 40 e

Haravointi 2 x 60 min, yht. 75 e

Syyslehtien kuljetuspalvelu auttaa, jos omalla pihalla ei ole kompostia. Kertakuljetuksen hinta on 40 e (sis. max 5 jätesäkillistä syyslehtiä). Palvelussa Posti noutaa säkkeihin kootut syyslehdet asiakkaan valitsemana tiistaina.

Palvelukäynnit suunnitellaan etukäteen osaksi työpäiviä siten, etteivät ne häiritse postinjakelua tai Postin muita palveluita.

Palvelut ovat myynnissä Postin verkkokaupassa ja Postin omissa myymälöissä syys-marraskuun ajan.www.posti.fi/haravointi

Tällä viikolla halataan puita! Puunhalausviikko muistuttaa viherympäristöjen merkityksestä maalla ja kaupungissa

vihervuosi_juliste_final

Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi. Puunhalausviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa elokuun viimeisellä viikolla 22.–28.8.2016. Vihervuoden kampanja kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään. Puunhalausviikko on myös osa Suomen Luonnon päivän tapahtumia.

Teemaviikon tavoitteena on kiinnittää huomiota meille tärkeisiin arkisiin viherympäristöihin. Erityisesti kaupungeissa puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja. Puiden keskellä, vihreässä ympäristössä mieli rauhoittuu ja aistit heräävät. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu puistossa tai metsässä parantaa mielialaa. Vaikutukset ilmenevät muun muassa verenpaineen alenemisena ja sydämensykkeen tasoittumisena. Luontokontaktit parantavat myös ihmisten vastustuskykyä.

Rutista puuta ja jaa kokemuksesi somessa tunnisteella #puunhalausviikko

Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni, suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Ajankohdan voi jokainen päättää itse. Puita voi halata esimerkiksi juoksulenkillä, sieniretkellä, Pokémoneja metsästäessä tai kiireisen työpäivän päätteeksi.

Vihervuoden sivuilta (www.vihervuosi.fi) löytyy lisätietoa kampanjasta sekä vinkkejä puiden havainnointiin ja tutkimiseen sekä esimerkkejä erilaisiin luovuutta ja rauhoittumista tukeviin toimintoihin (mm. mielipaikan löytäminen, paljain varpain kävely). Tutkimustietoon perustuva Puun tarina sopii erinomaisesti esim. lapsille luettavaksi. Kannustammekin päiväkoteja, kouluja, kerhoja ja perheitä hyödyntämään materiaaleja puunhalausretkellään.

Kerro omasta puunhalauksestasi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko.

Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi Vihervuoden sivuilla: http://www.vihervuosi.fi/content/fi/1/22739/

Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi Facebookissa: https://www.facebook.com/events/274808099566944/

Kampanjan on suunnitellut Vihervuoden johtoryhmän jäsenistä koostuva työryhmä, jossa ovat mukana Viherympäristöliitto ry, Luke, Suomen 4H-liitto ja Maa- ja kotitalousnaiset. Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi viihtyisämpien lähiympäristöjen puolesta. Vihervuoden pääteema on kestävä suomalainen maisema ja slogan ”Minun maisemani – maalla ja kaupungissa”. Lisää tietoa teemavuodesta ja tapahtumista osoitteessa www.vihervuosi.fi.

Ampiaiset lisäävät omenoita piinaavaa muumiotautia

930a508d8d57b181_org

Tänä vuonna on kypsymässä runsas omenasato, mutta sen laatu saattaa jäädä odotettua heikommaksi. Muumiotauti on loppukesällä hedelmiin tarttuva sienitauti, joka pilaa sadon. Muumiotautia voidaan ennaltaehkäistä, mutta tänä vuonna ampiaiset lisäävät muumiotaudin esiintymistä.  

Muumiotaudiksi kutsutaan sienitautia, joka aiheuttaa omenaan pehmeitä ruskeita laikkuja. Laikut leviävät ja muuttavat pian koko omenan ruskeaksi. Myöhemmin muodostuu vaalean harmaita itiöpesäkkeitä, joiden turvin tauti talvehtii ‒ valmiina tartuttamaan uusia omenoita.

‒ Omenan kuoren rikkoutuminen avaa tauti-itiöille helpon reitin hedelmään. Nyt, kun ampiaiset käyvät maistelemassa satoa, muumiotauti näyttää leviävän nopeasti, harmittelee Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

‒ Kukkien väheneminen syksyä kohti saa ampiaiset etsimään ravintoa kaikkialta. Siksi syyskesällä ne syövät myös marjoja ja hedelmiä, jatkaa Biolanin Kerttula.

Muumiotaudin paras torjuntakeino on ennaltaehkäisy

Muumiotauti viihtyy muiden sienitautien tapaan lämpimässä ja kosteassa. Tällaiset olosuhteet säilyvät sateen tai aamukasteen jälkeen pitkään tiheässä omenapuun latvuksessa. Ajallaan tehdyt hoitoleikkaukset pitävät omenapuun latvuksen ilmavana ja ovat varmin tapa torjua myös muumiotautia. Leikatuissa puissa tulee myös vähemmän hankaumia, jotka altistavat kuoren rikkoutumiselle.

‒ Pieniä hedelmäpuita ja marjapensaita voi koittaa suojata ampiaisilta hyönteisverkoilla tai kasvuharsoilla. Suurten hedelmäpuiden suojaaminen on lähes mahdotonta, kertoo Biolanin Kerttula.

Omenalajikkeissa on eroa muumiotaudin esiintymisen suhteen. Samat lajikkeet, jotka ovat arkoja omenaruvelle, saavat helposti myös muumiotaudin, sillä muumiotauti iskeytyy helposti ruven tekemän vioituksen kautta.

Muumiotauti-itiöt leviävät tuulen mukana. Siksi jokaisen tulisi huolehtia tautisten omenoiden oikeasta hävittämisestä.

Taudin vahingoittamia omenoita ei kannata laittaa pihan perälle puutarhakompostiin, koska siellä tauti-itiöt eivät häviä. Varmimmat keinot muumiotautisten omenoiden hävittämiseen ovat polttaminen ja kompostointi lämpökompostorissa. Lämpökompostorissa kompostin lämpötila nousee riittävän korkeaksi itiöiden tuhoutumiselle. Pilaantuneita omenoita kannattaa kompostoida pieninä erinä muun jätteen joukossa.