Uusi astiataimisato paikkaa kevään puutteita

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puutarhamyymälöissä on elokuussa kotimaisten astiataimien valikoima runsaimmillaan. Kasvussa olevista taimista on helppo valita mieleisensä.

Puiden, pensaiden ja perennojen astiataimia voi istuttaa koko kesän ja syksyn ajan maan jäätymiseen saakka. Kesäistutuksissa käytetään astiataimia. Ne ovat valmiiksi juurtuneet kasvualustaansa ja jatkavat kasvuaan häiriintymättä istutuksen jälkeen. Tuuheista ja kasvussa olevista astiataimista saadaan pihaan nopeasti näyttäviä kasviryhmiä.

Poikkeuksellisen ankara viime talvi tuhosi runsaasti pihojen ja puistojen kasveja. Myös taimitarhoilla menetykset olivat suuria. Tämän vuoksi vilkkaan kevätsesongin aikana olivat monet suositut lajit loppuneet myymälöistä. Nyt uuden astiataimisadon myötä tarjonta on palautunut normaaliksi. Runsaiden sateiden ansiosta istutusolot ovat erittäin suotuisat.

Kotimaisten taimien valikoima runsaimmillaan
Pensaiden ja puiden astiataimet valmistuvat myyntikokoisiksi elokuun alussa. Juuri nyt on kotimaisten taimien valikoima runsaimmillaan, kun uusi taimisato on pihatarhureiden saatavilla. Puutarhamyymälöistä kannattaa etsiä erityisesti sellaisia kasveja, jotka olivat keväällä ehtineet loppua. Nyt istutettavat taimet lähtevät ensi keväänä varhain reippaaseen kasvuun ja ne voivat hyödyntää kevätkostean maan.

Astiataimet ovat ostohetkellä täydessä kasvussa, joten niiden ulkonäöstä saa helposti oikean kuvan. Kasvutapa, lehdistö ja jopa kukinta ovat nähtävissä. Tämä helpottaa pihan suunnittelua ja antaa varmuutta kasvivalintoihin. Kokematonkin istuttaja löytää mieleisensä kasvit.

Vaivatonta istutustyötä
Astiataimia käytettäessä perustustyöt tehdään samalla tavoin kuin perinteisessä kevätistutuksessa. Istutuskuoppien maa parannetaan huolellisesti. Loppukesällä peruslannoitukseen käytetään niukkatyppisiä tai typettömiä lannoitteita, jotta syksyn kasvu pysyy kurissa ja taimien talvehtiminen varmistuu. Tällä hetkellä maassa on runsaasti kosteutta sateisen heinäkuun jäljiltä. Riittävästä kastelusta pitää kuitenkin huolehtia, sillä loppukesällä voi olla yllättävän pitkiä kuivia kausia. Kosteassa maassa taimi juurtuu hyvin. Astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä.

Puutarhaliitto: Puutarhat avautuvat ensi sunnuntaina

 

tt_pihanakyma

Elokuiseen kukkaloistoon ja satokauden parhaaseen alkuun pääsee tutustumaan ensi sunnuntaina 7. 8. klo 12 – 18. Silloin avautuu lähes 500 puutarhaporttia, joiden takaa löytyy mielenkiintoisia puutarhakohteita ihasteltavaksi. Innostusta omaan harrastamisen voi hakea eri puolilta Suomea. Mukana on omakotipihojen lisäksi myös mielenkiintoisia siirtolapuutarhoja ja viljelypalstoja, taimitarhoja, arboretumeja, mökkipuutarhoja, hautausmaita sekä yhdistysten ylläpitämiä puutarha-alueita.

Kuluvan kesän aikana sopivan lämmön ja sateiden jälkeen moni puutarha on nyt parhaimmillaan, jolloin niistä on helppo poimia hyviä ideoita oman pihan kasvivalintoihin tai puutarhan suunnitteluun ja hoitoon.

Toisaalta avoimet puutarhat tarjoavat myös mainion mahdollisuuden päästä retkeilemään ja kurkistamaan yksityisiin puutarhoihin. Siellä voi nauttia vaikka iltapäivän puutarhakahvit hyvässä seurassa ihastellen toisten uurastamisen aikaansaannoksia.

www.avoimetpuutarhat.fi  -sivujen avulla voi etsiä omalta alueeltaan sopivia kohteita ja miettiä jo etukäteen sopivaa reittiä iltapäivän tutustumiskierrokseen. Sivuilla on hyvät kuvaukset, osoite- ja lisätiedot kohteiden palveluista.

Avoimet puutarhat –tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden, Svenska Trädgårdsförbundetin ja Fiskars Oy:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa.

Viherympäristöliitto ry: Viherympäristöjen monialaiset merkitykset esillä perjantain SuomiAreenassa

img_6713_small

Kaupunkikeskustan viheralueet ovat tärkeitä. Kuvassa Porin kansallisen kaupunkipuiston vihreä keidas, Kirjurinluoto”. Kuva Heli Nukki

Tutkittu juttu – puistot, viherympäristöt ja luonto parantavat, mutta miten käy tärkeille henkirei’illemme tiivistyvässä kaupunkirakenteessa? SuomiAreenan Pori-pihassa keskustellaan perjantaina viherympäristöjen merkityksestä ja riittävyydestä.

Onko meillä riittävästi tilaa viherympäristöille ja luontokokemuksille? Entä, mikä painaa eniten vaakakupissa kaupunkia suunniteltaessa? Onko helpompi määrätä mielen ja kehon pahoinvointiin pilleri kuin tarjota riittävästi viheralueita lähellä asuin- ja elinympäristöjä? Miksi viheralueet ovat niin tärkeitä ihmisille rakennetussa ympäristössä?

Jokakesäinen SuomiAreena kerää Poriin keskustelujen ääreen sankoin joukoin kuulijoita. Porissa sijaitsee yksi Suomen kahdeksasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Kansalliset kaupunkipuistot ovat laajoja yhtenäisiä viheralueita, joilla on kansallisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriarvot. Samalla ne toimivat tärkeinä jokapäiväisinä arkiympäristöinä kaupunkilaisille.

Valtakunnallista Vihervuotta juhlistaakseen Porin kaupunki järjestää yhdessä Viherympäristöliiton kanssa keskustelun Kestääkö suomalainen maisema? Parantaako puisto vai pilleri? Tilaisuus järjestetään perjantaina 15.7.2016 klo 13–13.45 SuomiAreenan Pori-pihassa (Valtakatu 11).

Keskustelijat ovat oman alansa huippuja Suomessa. Mukana ovat emeritusprofessori Tari Haahtela Helsingin yliopistosta, maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen Turun yliopistosta, professori Kalevi KorpelaTampereen yliopistosta, puheenjohtaja/europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Viherympäristöliitto ry/Kokoomus, Suomen maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja maisema-arkkitehti Emilia Weckman. Keskustelun juontajana toimii Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Vihervuoden mitali tunnetulle allergiatutkijalle

SuomiAreena-keskustelun yhteydessä emeritusprofessori Tari Haahtelalle myönnetään Vihervuoden mitali viherympäristön hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Haahtela on vakuuttunut siitä, että elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta. Ihmisen immuunipuolustus vauvasta vaariin tarvitsee edelleen maata, multaa, metsää ja luonnonvesiä. Mitalin myöntämisestä päättää mitalitoimikunta, jonka puheenjohtaja on presidentti Tarja Halonen.

Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, järjestöt, kunnat ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vihervuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema. Lisää tietoa teemavuodesta ja tapahtumista osoitteessa www.vihervuosi.fi.

www.vihervuosi.fi

www.vyl.fi

www.pori.fi

http://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/porinkansallinenkaupunkipuisto.html

http://suomiareena.fi/

Vesisammalta tarvitaan lisää: Harmaavesisuodattimien suosion kasvu lisää tarvetta

lampisirppisammal

Lampisirppisammal Warnstorfia trichophylla

Biolan käyttää kesämökkien Harmaavesisuodattimissaan vesisammalta biologisena suodatinmateriaalina. Viime vuosina vapaa-ajan asuntoihin asennettujen Harmaavesisuodattimien määrä on kasvanut ja näin myös vesisammaleen tarve on aikaisempaa suurempi. Rehevöityneiden järvien ongelmakasvi kierrätetään hyötykäyttöön suodattimissa ja samalla suojellaan vesistöjä jätevesiltä.

Järvet, jotka sijaitsevat maatalousalueella tai ojitettujen metsien läheisyydessä ovat todennäköisimpiä vesisammaleen esiintymispaikkoja. Mikäli järvi tai lampi on lisäksi matala ja heikkovirtauksinen, siinä usein kasvaa sammalta. Tänä vuonna vesisammaleen paras korjuuaika on jo käsillä. Kylmänä kesänä kukinta saattaa alkaa vasta elokuussa.

– Harmaavesisuodattimissa käytettävällä lampisirppisammaleella (Warnstorfia trichophylla) on tänä kesänä ollut hyvä tilanne. Aurinkoinen alkukesä lämmitti matalat järvet nopeasti ja vesisammal on jo noussut pintaan kukkimaan. Paras korjuuaika on tyypillisesti heinä-elokuussa , kertoo Biolan Oy:n hankintapäällikkö Mikko Leed.

Vesisammalella erinomainen puhdistuskyky

Markkinoilla olevissa  mökkipuhdistamoissa käytetään erilaisia suodatinaineita.  Biolan Oy:n käyttämä lampisirppisammal soveltuu ominaisuuksiensa puolesta erinomaisesti jätevesien puhdistukseen koska se on kehittynyt elämään nimenomaan runsasravinteisessa, rehevöityneessä järvessä.  Vesisammaleen käytön puolesta puhuu myös se, että korjuulla autetaan rehevöitynyttä järveä voimaan paremmin.

– Sen lisäksi, että otamme ongelmakasvin hyötykäyttöön, autamme vesilintuja. Vesisammal on nopeakasvuinen ja valtaa alaa linnuilta. Sammalen poistolla saadaan järveen lisää vesitilavuutta ja veden kierto helpottuu. Eikä kannata unohtaa mökkiläisten kesäsoutelua, joka saattaa loppua veneen airojen juuttuessa sammaleeseen, Leed toteaa.

Mökkiläiset ovat kiitettävästi heränneet suojelemaan omia kotivesiään. Vapaa-ajan asuntoihin on viime vuosina asennettu ahkerasti  Harmaavesisuodattimia jäteveden puhdistukseen. Suodattimessa oleva vesisammalsuodin suositellaan vaihdettavan kerran vuodessa, joten sammalen tarve lisääntyy vuosi vuodelta. Nyt etsitäänkin esiintymispaikkoja, joista sammalta voidaan tulla keräämään.

Vinkkaa sammaloituneesta järvestä Biolanille

Mikäli omassa rannassa havaitsee suuria ja järven käyttöä haittaavia sammalesiintymiä, kannattaa ryhtyä toimiin. Nostomahdollisuus selvitetään yhteistyössä alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Vesisammaleen keruulle ei tarvita erityislupaa, mutta ilmoitus on tehtävä.

– Vesisammalta ei kerätä Natura-alueella eikä lintujen pesimäaikaan. Mikäli vesisammalta on yhdessä kohteessa riittävästi ja korjuuedellytykset ovat muuten kunnossa, huolehtii Biolan sammalen korjuun kustannuksista. Meihin kannattaa olla yhteydessä, jolloin voimme selvittää tilanteen, Mikko Leed kehottaa.

Biolan kartoittaa parhaillaan vesisammalesiintymiä ympäri Suomea. Mikäli vesisammalta löytyy mökkijärvestäsi runsaita määriä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@biolan.fi tai Biolan Oy:n keskukseen puh. 02 5491600

Puutarhaliitto: Avoimet puutarhat yllättävät elokuussa

hm_karin-bjorklund-rissanen_2720

Kuva Karin Björklund-Rissasen puutarhasta Inkoosta viime vuodelta. Kuvaajana Hanna Marttinen

Elokuussa avautuu lähes 500 puutarhaporttia!

Tänä vuonna ennätysmäärä puutarhoja on ilmoittautunut mukaan valtakunnalliseen Avoimet puutarhat –tapahtumaan, joka järjestetään jo viidennen kerran elokuisena sunnuntaina 7. 8. klo 12 – 18. Mukana on erilaisia ja mielenkiintoisia vierailukohteita ympäri Suomea. Kohteisiin voi käydä tutustumassa ennakkoon sivuillawww.avoimetpuutarhat.fi ja suunnitella päivän ohjelmansa niin, että ehtii vierailla useammassa kohteessa saman iltapäivän aikana. Useissa kohteissa on myös pop up-kahviloita, joten mukaan puutarhakahveille kannattaa houkutella tuttaviakin.

Päivä pursuaa ideoita

Mukana on rakkaudella hoidettuja kotipihoja, monipuolisia siirtolapuutarhoja ja kauppapuutarhoja sekä mielenkiintoisia kasvikokoelmia. Parasta päivässä on ehdottomasti se, että pääsee tapaamaan muita puutarhaharrastajia ja vaihtamaan ajatuksia niin kasveista, niiden hoidosta kuin pihan suunnittelustakin, kertooMiia Malinen Lintukodon puutarhalta Rantasalmelta. Heidän maalaistalon puutarha on avoinna jo viidettä kertaa ja vierailijoita on ollut joka vuosi enemmän kuin aiempina vuosina. Monet tulevat pitkien matkojen päästäkin, mikä ilahduttaa isäntäväkeä. Miia uskoo, että rehevä piha rakennelmineen ja kotieläimineen on se, mikä saa vieraat viihtymään.  Alkukesän lämpö ja sateet ennakoivat, että tänä vuonna puutarhat ovat todella vehreitä ja näyttäviä elokuussakin, jolloin myös sadonkorjuun aika alkaa olla parhaimmillaan.

Avoimet puutarhat –tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden, Svenska Trädgårdsförbundetin ja Fiskars Oy:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa.

Lapiolla vai rautakangella? – Sähköistä piha pehmeän maan aikaan

Kuva_3_1893582566

Pihan puuttuvat sähköistykset on kätevintä asennuttaa kesällä. Tällöin olosuhteet ovat parhaimmat, kun maa on pehmeää ja on aikaa avustaa kaivutöissä. Näin sähköistys on valmiina, kun syksyn pimeys ja sateet taas koittavat.

Kesällä mainioita sähkötöitä kotipihalla ovat esimerkiksi pihavalojen ja autopistokepaikkojen asennus. Mökillä taas maakaapelin kaivaminen grillikatokselle, rantasaunalle tai laiturinkupeeseen nyt tarjoaa mahdollisuuden jatkaa loppuja sähköasennuksia syksyllä tai talvella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikäli vähänkään epäilee pihan sähköistyksen turvallisuutta, kannattaa kääntyä paikallisen sähköurakoitsijan puoleen. Sähköistyksen kuntokartoitus paljastaa piilevätkin vaaranpaikat mm. mahdollisten tee-se-itse -asennusten jäljiltä.

Löydä sähkömies -palvelun teknisen asiantuntijan Henrik Rouskun mukaan asennustyössä kannattaa käyttää sähköasentajan kanssa valittuja sähkötarvikkeita, joille tavarantoimittaja myöntää STUL-takuun. Oikealta sähköasentajalta saat myös kotitalousvähennyksen edellyttämän kuitin.

Olitpa kotona tai mökillä, lähialueen sähköasentajat löytyvät helposti sähköalan yhteisestä palvelusta www.löydäsähkömies.fi.

Kuvat: Sähköinfo Oy.