Puistot ovat elämää ja kaikkia ihmisiä varten

g_penalosa_bikepark

Gil Penalosan intohimona on kaupunkien kehittäminen kaikille sopiviksi. Gil neuvoo päättäjiä ja kaupunkeja luomaan elinvoimaista ja terveellistä kaupunkirakennetta kaikille ihmisille riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan ja sosiaalisesta, taloudellisesta tai etnisestä taustastaan. Hänen päähuomionsa kiinnittyy puistojen ja katujen suunnitteluun ja käyttöön siten, että ne olisivat miellyttäviä julkisia paikkoja, joihin liittyy kestävän kehityksen mukainen liikkuminen: kävely, pyöräily, julkinen liikenne ja autojen uudet käyttötavat.
Gil Penalosa on perustaja ja hallituksen puheenjohtaja menestyneessä kanadalaisessa voittoa tavoittelemattomassa 8 80 Cities –järjestössä. Hän on puheenjohtaja myös World Urban Parks –järjestössä, joka on kaupunkien puistojen sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden toimijoiden kansainvälinen järjestö.

 – Puistot ja virkistysalueet tuottavat monia hyötyjä. Ne edistävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ympäristön laatua, talouskehitystä ja sosiaalista kestävyyttä. Hyödyt ovat paljon kustannuksia suuremmat. Kaikesta tästä huolimatta hienoimmat puistomme ja julkiset alueet ovat edelleen uhattuja. Puistojen merkitystä on edelleen korostettava, painotti Jyväskylässä pidettyjen Viherpäivien pääpuhuja kanadalainen Gil Penalosa.

–  Kaupunkilaistumisen lisäksi väestö ikääntyy. Koskaan ihmiskunta ei ole kokenut samanlaista ikääntyvän väestön nopeaa kasvua kuin nyt. Väestönkasvun ja muuttuvan väestörakenteen haasteiden lisäksi kaupungit kaikkialla kamppailevat ilmastonmuutoksen, lisääntyvän liikalihavuuden, liikenneruuhkien ja hitaan taloudellisen kasvun kanssa, sanoi Gil Penalosa. Hän korosti, ettei koskaan ole ollut tärkeämpää se, kuinka suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme tervettä kaupunkia kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille sekä kaikille sosio-ekonomisille ryhmille.

Kaupunkirakentamisen mitoitus heikoimpien mukaan

Gil Penalosa esitteli yksinkertaisen ja tehokkaan ”8 80” -periaatteen kaikki asukkaat huomioivaan kaupunkirakentamiseen. 8 80 -kaupunkifilosofia perustuu ajatukselle, että rakennettaessa hyvä kaupunki 8-vuotiaalle ja 80–vuotiaalle saadaan hyvä kaupunki kaikille. Sekä 8-vuotiaat että 80-vuotiaat ovat todellisia ”indikaattorilajeja”, kun haetaan tapoja rakentaa hyviä kaupunkeja. Kaupunkeja täytyy arvioida sen mukaan, kuinka kohtelemme haavoittuvaisimpia asukkaita: lapsia, vanhuksia, köyhiä ja vammaisia.

– Olemme valitettavasti suunnitelleet kaupunkimme viimeisen 50 vuoden aikana pikemminkin autojen kuin ihmisten terveyden ja onnellisuuden ehdoilla. 8 80 -konsepti aloittaa keskustelun siitä, kuinka voimme muuttaa kaupunkimme paikoiksi, jotka asettavat ihmisen etusijalle, heijastavat sosiaalista tasa-arvoa ja rohkaisevat kaikkien ihmisryhmien kestävää ja terveellistä elämäntapaa.

Sirpa Pietikäinen esittää eurooppalaista Vihervuotta 2020

Sirpa-350x350

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen avasi eilen kansalliset Viherpäivät Jyväskylässä. ”Menestyksekkään valtakunnallisen Vihervuoden jälkeen Viherpäivät ovat edelleen kasvu-uralla. Tämä osaltaan kertoo Vihervuoden onnistumisista”, kiteyttää Pietikäinen.

”Vihervuoden yksi tärkeimmistä tehtävistä oli lisätä meidän kaikkien tietoisuutta viheralueiden merkityksestä ja siitä, että vaikka usein otamme lähimetsän tai -puiston itsestään selvyytenä, viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto ovat ympärillämme”, toteaa Pietikäinen.

”Suuri osa kaupunkiprojekteista toteutetaan julkisten hankintojen kautta ja siksi myös kaupunkien hankintasuunnitelmilla on strategista merkitystä – siitä, päätämmekö hankkia laadukasta ja viihtyisää vai halpaa ja rumaa?”

”Oma erityinen toiveeni Vihervuoden osalta oli se, että kansalaisyhteiskunnassa innostutaan laajalti viemään aloitetta eteenpäin, ja myös osaksi tämän kevään kuntavaalien agendaa. Kunnissa pitkälti päätetään, millaista elinympäristöä kaavoitetaan ja rakennetaan”, Pietikäinen lisää.

Kansallisen Vihervuoden aikana syntyi myös ajatus eurooppalaisesta Vihervuodesta. ”Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Siksi lähdimme ajamaan vuoden 2020 nimeämistä eurooppalaiseksi Vihervuodeksi”, sanoo Pietikäinen.