Ennätys: 500 eri tulppaanilajiketta myynnissä tänä vuonna

Keltainen Yellow Flight on Suomen suosituin tulppaanilajike

Kotimaisten tulppaanien kovin sesonki on käynnissä, ja näitä tuoreita kotimaisia kukkia on saatavilla pienimpiäkin lähikauppoja myöten. Kotimaisten tulppaanien lähes puolen vuoden kausi kestää joulusta pääsiäiseen. Helmi-maaliskuussa ostetaan yli 70 posenttia koko talven kukista.

Tänä vuonna päästään ennätykseen tulppaanilajikkeiden määrässä, sillä niitä viljellään Suomessa tänä vuonna noin 500 erilaista. Lajikkeiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

– Lajikkeiston monipuolistaminen on ollut tavoitteellista, sillä aikaisemmin lajikkeiston kaventuminen uhkasi kukan suosiota. Tulppaanin yhtenä vahvuutena kun pidetään nimenomaan suurta värien kirjoa, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Aikaisemmin kymmenen eniten viljeltävää lajiketta on kattanut 35 prosenttia koko määrästä, nyt ne kattavat enää 22 prosenttia. Kaikkia lajikkeita ei ole tarjolla koko kauden ajan, ja myös määrät vaihtelevat muutamasta sadasta kukasta muutamiin miljooniin lajiketta kohden. Jotain harvinaisempaa lajiketta on siten tarjolla vain yhden ainoan kerran. Pisimmillään yhtä lajiketta on kauden jossakin vaiheessa kahden kuukauden ajan. Jouluksi on omat lajikkeensa, talvella toiset ja kevääksi kolmannet. Suomen suosituin tulppaanilajike on monta vuotta putkeen ollut keltainen yksinkertainen Yellow Flight. 

Tämän talven tulppaanien kokonaismäärä on noin 64 miljoonaa kukkaa. Se on vähemmän kuin vuosi sitten, sillä aikainen pääsiäinen sekä koronan aiheuttama varovaisuus ovat hieman hillinneet kokonaismäärää. Suomessa tulppaaneja viljelee noin 50 puutarhaa.

www.kauppapuutarhaliitto.fi
www.kauniistikotimainen.fi
www.puhtaastikotimainen.fi

Puutarhaliitto: Lisätään kasvillisuutta kaupunkeihin

Kuva: Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein-kattopuutarha lisää luonnon biodiversiteettiä

Koko ajan tiivistyvään kaupunkiympäristöön tarvitaan lisää tilaa kasvillisuudelle. Yhteyttävä vihreä kasvillisuus on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta todetaan Puutarhaliitto ry:stä. Kaupunkirakentamisessa korostuvat liikaa rakennusten ja ulkoalueiden elottomat, kovat pintamateriaalit.

Suomi kuten muutkin maat kaupungistuvat vauhdilla. Asuinalueita tiivistetään, ja niin sanottu kova rakentaminen valtaa alaa kaupungeissa aikaisempaa enemmän. Kovalla rakentamisella tarkoitetaan tehostettua kaavoitusta ja kovia pintoja. Ilmasta katsoen kasvillisuuden osuus pienenee suhteessa rakennusten ja katettujen alueiden pinta-aloihin, arvioi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Sekä kaupunkisuunnittelussa että piharakentamisessa tulisi huomioida kasvien osuus ja niiden merkitys ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus sekä vähentää että hidastaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kasvillisuus tasapainottaa

Katto- ja kansipihojen istutusten avulla voidaan selkeästi vähentää rankkasateiden ja myös kuumien jaksojen haittavaikutuksia. Hyvä kasvillisuuskerros toimii eristyksenä niin kuumaa kuin kylmääkin vastaan. Monimuotoinen kasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja ilman epäpuhtauksia sitoen niitä kasvi- ja maa-ainekseen. Tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin asumisviihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio on selvittänyt Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tehdyssä Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa – tapauksena Helsinki -pro gradu-työssään kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta, että kaupungeissa tarvitaan lisää sekä kannusteita että ohjausta kasvikattojen ja kansipihojen edistämiseksi. Suomessa kasvikattojen rakentaminen on ollut hyvin vähäistä, joten myös osaamista ja neuvontaa olisi kehitettävä, toteaa Suonio. Meillä jopa pelätään kattopuutarhoja ja viherseiniä, koska osaamista ja kokemusta on ollut vähän.

Tulvien torjuntaan

Käytännössä hyvin suunniteltu ja perustettu elävä katto vähentää sekä lämmön, kylmän että auringon UV-valon haitallista vaikutusta rakennusten materiaaleille. Suurin hyöty saadaan kuitenkin elävien rakenteiden vedenpidätysominaisuuksista ja tulvavahinkojen vähentämisestä. Kaupunkien hulevedet kerääntyvät rankkasateiden jälkeen tulviksi, mitä voitaisiin vähentää olennaisesti vettä pidättävien ja veden kulkua hidastavien kasvillisuuspintojen avulla.

Monenlaisia kasvikattoja

Kasvikatot luokitellaan niiden rakenteiden ja kasvualustan paksuuden mukaan. Kevyimmillään katto on sammal-, maksaruoho- tai jäkäläkatto, jonka avulla kattopinta muuttuu jo olennaisesti luonnollisemmaksi. Tätä paksummassa, yli 15 sentin, kasvualustassa viihtyvät jo ruohot, perennat ja sipulikukat. Varsinaisen kattopuutarhan perustamiseen tarvitaan jo selkeästi enemmän multatilaa, mikä pitää huomioida kantavien rakenteiden suunnittelussa. Parhaimmillaan kattopuutarha voi toimia virkistys- ja viljelyalueena tai puistona.

Vihreiden kattojen vaikutukset ovat moninaiset. Niiden avulla saadaan aikaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja asukkaille ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Vihreän ympäristön vaikutukset asukkaille ovat kiistattomia, sillä vihreä ympäristö vähentää stressitekijöiden vaikutuksia, kannustaa liikkumaan asuinympäristössä ja lisää yleistä tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä. Moni kaupunkilainen haluaa lisäksi tuottaa osan ruoastaan piha-tai kattopuutarhoissaan.

Ympäristönäkökulmasta kasvikattojen avulla voidaan lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta yhä tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Lisäämällä monipuolista ja erityisesti kotoperäistä kasvillisuutta kaupunkiin voidaankin luoda vihreitä reittejä ja asuinalueita lukuisille, jopa harvinaistuneille eläin- ja kasvilajeille, joiden elämä muuten on hyvin uhanalaista tiiviisti rakennetussa ympäristössä.

Taloudellisesti kasvikattojen avulla voidaan tasata muun muassa asuinrakennusten energiankäyttöä. Kasvikattojen avulla voidaan myös vaikuttaa niin sanottuun lämpösaarekeilmiöön eli viilentämällä ilman lämpötilaa kesäisin. Toisaalta ne toimivat eristävinä kerroksina asuinrakennuksissa talvisin, mikä olisi syytä huomioida rakennusohjeistuksissa nykyistä selkeämmin, toteaa Taina Suonio.

Linkki Pro gradu-työhön: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322553/Suonio_Taina_tutkielma_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y