Tomaatit vuoden 2022 vihanneksia

Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa. 

Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä. Tomaattien miellyttävä hapokkuus, makuaineet ja makeussopivat niin kasvis-, kala- kuin liharuokien joukkoon. Esimerkiksi tuoretomaattikastikkeella saadaan kevennettyä maukkaalla tavalla ruoka-annoksia.

Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa. Peruspyöreitä syömme edelleen eniten, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Naposteluun sopivat esimerkiksi eriväriset päärynänmalliset minitomaatit, kun tummanpunaiset lihaisemmat tomaatit maistuvat parhaiten grillattuina tai paistettuina.

Ei päivää ilman tomaattia?

Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Se on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kotimaisten tomaattien osuus kulutuksesta on jälleen kasvussa. Arvostus lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat niistä tärkeimpiä.

Meillä Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Pohjoisena maana olemme viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta maailman huippua. Samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi tomaatin viljelyssä hiili- ja vesijalanjälkiä. Kasvihuoneissa hyötyeliöt toimivat biologisina tuholaistorjuajina, ja ahkerat kimalaiset puolestaan pölyttävät kukat. Tärkein tuotantoalueemme on Vaasan eteläpuolella sijaitseva Närpiö, jossa punastuu tai muuten väriään vaihtaa yli 60 prosenttia suomalaisista tomaateista.

Ruohovartinen vihanneshedelmä

Tomaatti (Lycopersicum esculatum) on kasvitieteellisesti marja, jota yleisesti kutsutaan vihanneshedelmäksi sen käytön perusteella. Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin.  Käytännössä tämä monimetriseksi kasvava kasvi vaihdetaan vuosittain uusiin taimiin, mutta sopivissa oloissa samasta kasvista on mahdollista korjata satoa pitempäänkin. Viljelyssä tärkeää on hallita samanaikaisesti ilmankosteus, lämpötila, veden- ja ravinteiden saanti sekä kasvin hiilidioksidin saanti. Tomaatin kukat hedelmöittyvät varmimmin kimalaisten toimesta, kun lämpötila on 13 ja 32 asteen välillä ja ilmankosteus sopiva.

Tomaattifriikit kasvattavat erikoisuuksia

Tomaatit ovat myös yksi harrastajien suosikkikasveista, jota viljellään niin minikasvihuoneissa kuin lämpimillä kasvupaikoilla avomaalla. Tomaatit menestyvät esimerkiksi lasitetuilla parvekkeilla reilun kokoisessa ruukussa. Harrastajia motivoivat erikoislajikkeet ja kohtalaisen helppo kasvattaminen. Tomaatti rakastaa aurinkoa ja kestää myös hyvin ajoittaista kuivahtamista. Harrastajan lajikkeet voivat olla mustanpuhuvia, kirjavia tai monimuotoisia maatiaislajikkeita. Moni tomaattifriikki kertoo, että jo pelkästään tomaattikasvuston hyvä tuoksu tekee harrastuksesta mieleisen.

Tomaatit kuuluvat perunan tapaan koisokasveihin ja ovat kotoisin Etelä- Amerikasta, missä intiaanit ovat valikoineet parhaita villikantoja viljeltäväksi. Eurooppaan tomaatti levisi jo 1500-luvun alussa löytöretkien seurauksena. Aluksi sitä pidettiin eksoottisena koristekasvina Suomessakin, mutta myöhemmin siitä on tullut maailman eniten viljellyin vihannes. Tomaatin viljely Suomessa alkoi 1870-luvulla, ja on yleistynyt ja muuttunut ympärivuotiseksi selvästi 1990-luvulta lähtien.

Maailman suosituin vihannes

Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes. Erityisen paljon sitä kasvatetaan Pohjois-Afrikassa, Kanariansaarilla ja eteläisen Euroopan maissa, joista muun muassa Italian keittiö perustuu pitkälti tomaatin monipuolisiin ominaisuuksiin. Myös Väli-Amerikka ja Yhdysvaltojen eteläosat ovat on merkittäviä teollisuustomaatin viljelyalueita. Tomaatit ovatkin on yksi tärkeimmistä elintarviketeollisuuden raaka-aineista, minkä vuoksi myös kasvinjalostajat ja muut yritykset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita erilaisten lajikeominaisuuksien ja viljelytekniikan parantamisesta.

Maku kiinnostaa

Tomaatin maku on usein keskustelun aiheena. Varmin tapa nauttia maukkaista tomaateista on hankkia ne mahdollisimman kypsinä, tuoreina ja säilyttää ne huoneenlämmössä. Makutesti on helppo tehdä myös kotona. Kun laittaa toisen tomaatin jääkaappiin, ja antaa toisen vielä jälkikypsyä huonelämmössä, huomaa kuinka huoneessa säilytetyn tomaatin rakenne ja maku ovat jääkaappisäilytettyä paremmat. Valitettavasti myös osa ravintoloista ja kaupoista säilyttää tomaattejaan liian viileässä, sillä lämmössä viihtyvä hedelmä vetistyy ja sen maku heikkenee jo alle 13 asteen lämpötilassa.

Moni valitsee maun vuoksi myös erikoistomaatteja, joihin kertyy makeutta ja aromiaineita kasvun aikana peruspyöreää tomaattia enemmän. Niistä onkin tullut suosittuja napostelukasviksia. Suomessa on käynnistynyt hanke, jonka avulla pyritään kehittämään viljelyä ja lajikevalintoja tomaatin maun lisäämiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimellä varustettuja erikoislajikkeita, jotka muutoin jäisivät huomioimatta.

Tärkeimmät tomaatit tyypit ovat peruspyöreän klassikkotomaatin lisäksi tiivismaltoisemmat pihvitomaatit ja makeat, värikkäät kirsikkatomaatit. Lisäksi myynnissä on päärynä-, luumu-, cocktail-, Rooman-, terttu- ja grillitomaattinimikkeillä erilaisia tomaattityyppejä. Monet ovat myös tutustuneet esimerkiksi perinnetomaatteihin kuten häränsydäntomaatteihin.

 

Terveyspommiksi kutsuttu

Tomaatti on jo käyttömääränsä puolesta yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Tomaatin sisältämät vitamiinit, kuidut ja hivenaineet ovat hyödyllisiä, mutta erityisen siitä tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät myös masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.

Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto on aloittanut tämän perinteen jo viisikymmentä vuotta sitten. Tavoitteena on antaa lisätietoa kasviksesta niin kuluttajille, kaupalle kuin harrastajille ja edistää vihannesten menekkiä. Vuoden 2022 lisäksi on valittu jo vuoden 2023 vihannekseksi porkkanat. Vuonna 2024 juhlitaan puolestaan aromaattisten basilikoiden vuotta.

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Kuvaaja: Mikael Lindholm.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Ulkopuutarhojen suosio nousujohteista

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on vuosien varrella tullut tutuksi ja vakituiseksi vierailukohteeksi yhä useammalle. Puutarha ja kahvila Kumpu, yhdessä kesä-elokuussa avoinna olleiden geologisten kokoelmien kanssa, houkuttelivat vieraakseen enemmän kasvi- ja kivimaailman ystäviä kuin koskaan ennen. Puutarhalla vieraili kävijöitä lähes 28 000, vaikka sen portit olivat poikkeusoloista johtuen avoinna kuukauden lyhempään kuin normaalisti. Erityinen vuosi kasvatti ulkoilmakohteiden suosiota, mikä näkyi myös Luomuksen puutarhoilla ja etenkin Kumpulassa.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla ja ulkopuutarhassa vieraili yhteensä noin 115 000 luonnon ystävää vuoden 2020 aikana, mikä on noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2019. Kasvihuoneiden kävijämäärä putosi lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna, mutta ulkopuutarhassa vieraili lähes 88 000 kävijää, mikä on vain hieman vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Luomuksen perinteisesti suosituin vierailukohde Luonnontieteellinen museo, koki kovan kohtalon koronavuotena. Museossa vieraili vuoden 2020 aikana vain noin 90 000 asiakasta. Kävijämäärä museossa putosi siis puoleen edellisvuoteen verrattuna, siitäkin huolimatta, että museoon oli muun muassa avattu uusi vaihtuva näyttely, Antarktika.

Koronan koettelemukset

Hyvästä alkuvuodesta huolimatta kokonaiskävijämäärät Luomuksen yleisökohteissa putosivat lähes 35 prosentilla edellisvuoteen verrattuna koronasta johtuneiden yleisökohteiden sulkujen ja kävijämäärien tyrehtymisen takia kevään ja syksyn aikana. Tammi-helmikuussa 2020 kävijämääräkehitys oli vielä nousujohteista. Luonnontieteellinen museo ja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet jouduttiin sulkemaan huhti-toukokuun ajaksi, ja jälleen joulukuun ajaksi. Epidemian laantuessa kesäkuukausina museo pystyi tarjoamaan vierailijoille muun muassa kissa- ja Antarktis- aiheisia tietoiskuja museolla ja yleisöopastuksia ja sienineuvontaa Kaisaniemen ulkopuutarhassa.

Koronavuosi näkyi myös Luomuksen opastustoiminnassa. Luomuksen yleisökohteissa järjestettiin vain 145 opastusta vuonna 2020, mikä on noin viidennes aiempiin vuosiin verrattuna. Luonnontieteellisen museon opastukset ovat olleet tavallisina vuosina suosittuja, varsinkin koulu- ja päiväkotiryhmien keskuudessa, mutta koronarajoitusten vuoksi ryhmien vierailut museoon jäivät ymmärrettävästi vähiin. Luomuksen oppaat ja ympäristökasvattajat ovatkin käyttäneet aikaansa kehittämällä yleisölle suunnattuja digitaalisia sisältöjä ja uusia etänä järjestettäviä opastuksia vuodeksi 2021.

Puutarha ja viheralueet – rauhoittavat keitaat epävarmuuden keskellä

Koronavirus on saanut useat suomalaiset muuttamaan arjen tottumuksiaan. Puutarhoista ja viheralueista on tullut tärkeä osa suomalaisten virkistäytymistä pandemian keskellä. Samalla teknologia on muuttanut ulos, ja kiinnostus innovatiivisia teknologisia ratkaisuja kohtaan puutarhanhoidon parissa on lisääntynyt kuluttajien keskuudessa. Tässä muutamia lopputulemia Plantagenin vuosittaisen trendiraportin, Kasvitrendit 2021, ensimmäisestä osasta.

Plantagen esittelee vuosittain julkaistavan Kasvitrendit-raporttinsa jo kymmenettä kertaa. Raportti kootaan yhteisesti Pohjoismaissa Ruotsille, Suomelle ja Norjalle, joista kussakin maassa tehdään oma raporttinsa. Suomessa raportti perustuu kuluttajakyselyyn, johon osallistui kansallisesti edustava otos, 1134 vastaajaa. Lisäksi kasvien, trendien ja sisustussuunnittelun asiantuntijoiden kanssa tehtiin useita haastatteluja. Kasvitrendit 2021 on jaettu viiteen osaan, jotka julkaistaan vuoden aikana. Vuoden ensimmäinen raportti on nimeltään Puutarhatrendit & viherhuone – kukoistava keidas.

Lisääntynyt kiinnostus puutarhoihin ja viheralueisiin koronapandemian aikana

Kasvitrendit 2021 -raportin ensimmäisestä osasta selviää, että puutarhoilla ja viheralueilla on ollut suomalaisille erittäin tärkeä rooli koronapandemian aikana. 37 prosenttia suomalaisista onkin viettänyt enemmän aikaa ulkona pandemian aikana, ja ennen kaikkea aikaa on vietetty puutarhassa. Vehreydellä on ollut tärkeä rooli palautumisessa ja kyvyssä vähentää stressiä sekä fyysisesti että henkisesti. Lisäksi ulkoalueet ovat toimineet tärkeänä paikkana sosiaaliselle kanssakäymiselle aikoina, jolloin emme ole pystyneet tapaamaan toisiamme sisätiloissa kuten ennen.

– Olemme pandemian aikana huomanneet, että monet kotona työskennelleet ovat hakeutuneet luontoon. Ajan viettämisestä luonnossa on tullut eräänlainen keino sopeutua koronaan, tutkija Mare Löhmus Sundström Karolinska Institutenista kertoo.

Ulkotilojen merkitys on kasvanut paitsi lämpiminä vuodenaikoina, myös ympäri vuoden. Tämän uskotaan heijastuvan myös puutarhojen ja terassien suunnitteluun. Suomalaiset haluavat suunnitella ulkotilansa niin, että niiden avulla pystytään pidentämään ulkoilukautta ja nauttimaan ulkotiloista pidempään. Lähes joka toinen (48 %) suomalaisista kertoo oleilevansa enemmän ulkona luonnossa/puutarhassa, myös pandemian loputtua.

Raportissa näkyy myös, että kiinnostus hyötyviljelyä ja puutarhanhoitoa kohtaan on pysynyt korkealla. Noin joka toinen suomalainen on kiinnostunut puutarhanhoidosta ja sekä ulko- että syötävien kasvien kasvattamisesta. Kiinnostus on yhtä suurta kaikenikäisten vastaajien keskuudessa. Noin 44 prosenttia suomalaisista kasvattaa syötäviä kasveja, kun Ruotsissa vastaava luku on 48 prosenttia. Ruokakasveja kasvatetaan yhä useammin sen takia, että itse kasvattaminen täyttää selkeän tehtävän sen sijaan, että kasveja kasvatettaisiin huvin vuoksi. Yhä useammat ihmiset kasvattavat syötäviä kasveja myös edullisuuden vuoksi.

– Kuluttajien keskuudessa on havaittavissa suurta kiinnostusta syötävien itse kasvatettavien tuotteiden kategoriaa kohtaan. Esimerkiksi porkkanat ja perunat halutaan mielellään kasvattaa itse, Plantagenin tuotekategoriavastaava Hans Jensen sanoo.

Älykodeista älypuutarhoihin

Suomalaisille tärkeintä puutarhakasvien valinnassa on helppohoitoisuus (33 % vastaajista), ulkonäkö (20 %) ja kasvien pitkäikäisyys (16 %). Teknologiset uudet innovaatiot, jotka helpottavat kasvien hoitoa, ovat selkeä trendi. Seitsemän prosenttia suomalaisista omistaa älykästä teknologiaa puutarhanhoitoon, ja trendi tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa. Ruotsissa vastaava luku on jo 12 prosenttia, ja Suomessakin 18–29-vuotiaiden keskuudessa teknologisten älypuutarhalaitteiden käyttöaste on jo lähes viidesosa vastaajista. Yksi neljästä suomalaisesta haluaisi alkaa käyttämään älylaitteita ulkotilojen hoidossa.

Kasvitrendit 2021 -raportista

Raportti on tehty yhteistyössä HUI Researchin kanssa. Asiantuntijoina on käytetty Stefan ”Trendstefan” Nilssonia (trendiasiantuntija), Lotta Fabriciusta (asiantuntija luomuviljelyssä ja pölytyksessä), Matteo Giustia (tutkija Gävlen yliopistossa), Janne Heliölää (tutkija Suomen ympäristökeskuksessa), Jørn Viumdalia (kirjailija), Minna Toivasta (puutarhasuunnittelija), Sian de Belliä (tutkija Exeterin yliopistossa), Juho Paukkunen (tutkija Suomen Luonnontieteellisessä keskusmuseossa), Monica Hamrea (Plantagenin puutarhapäällikkö), Dag Olav Hesseniä (biologian professori Oslon yliopistossa), Grethe Nordhelleä (psykologi, asianajaja ja kirjailija useammalle oppikirjalle), Hans Jenseniä (Plantagenin tuotekategoriavastaava), Mare Löhmus Sundströmiä (tutkija Karolinska Institutenissa) ja Elisabeth Halbjørhusia (sisustusbloggaaja). Seuraavan Trendiraportin aiheena on ilmastoälykäs puutarha, ja se ilmestyy helmi- maaliskuussa.

Ensimmäinen Kasvitrendit 2021 -raportti on ladattavissa täältä.

Tulppaani on suosituin sydäntalven kukka

Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry

Tulppaani on suomalaisten ylivoimainen suosikkikukka näin sydäntalvella. Sen nimeää suosikikseen 58 prosenttia kukkia ostavista suomalaisista, naisista jopa 68 prosenttia. Toisella sijalla ovat viherkasvit 25 prosentin osuudella. Muita talven suosikkikukkia ovat esimerkiksi esikko ja muut kukkivat ruukkukasvit sekä ruusu, neilikka ja leinikki. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

Tulppaanin suosiota selittävät Kauppapuutarhaliiton aikaisempien tutkimusten mukaisesti useat kukkaan liitettävät positiiviset ominaisuudet, kuten värikkyys, iloisuus, edullisuus, saatavuus sekä kevään tulo. Myös suuri kotimaisuusaste lisää suosiota: yli 95 prosenttia Suomessa myytävistä tulppaaneista on lähikukkia.

– Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin maailman kärkimaita tulppaanien ystävänä väkilukuun suhteutettuna. Ruotsissa tulppaaneja ostetaan eniten maailmassa, Suomi ja Norja kisaavat kakkossijasta, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Yli 90 prosenttia tulppaaneista ostetaan päivittäistavarakaupoista. Moniväristen kimppujen osuus on jo yli kolmannes tarjonnasta. Tulppaanilajikkeita on tänä vuonna ennätysmäärä, noin 500 erilaista. Tyypillisin nippukoko on 10 kappaleen nippu, mutta 15 kappaleen nippu on yleistymässä. Suomalaiset haluavat entistä isompia ja värikkäämpiä kimppuja vuosi vuodelta.

Tulppaaneja viljelee noin 50 kauppapuutarhaa ympäri Suomen.

Ennätys: 500 eri tulppaanilajiketta myynnissä tänä vuonna

Keltainen Yellow Flight on Suomen suosituin tulppaanilajike

Kotimaisten tulppaanien kovin sesonki on käynnissä, ja näitä tuoreita kotimaisia kukkia on saatavilla pienimpiäkin lähikauppoja myöten. Kotimaisten tulppaanien lähes puolen vuoden kausi kestää joulusta pääsiäiseen. Helmi-maaliskuussa ostetaan yli 70 posenttia koko talven kukista.

Tänä vuonna päästään ennätykseen tulppaanilajikkeiden määrässä, sillä niitä viljellään Suomessa tänä vuonna noin 500 erilaista. Lajikkeiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

– Lajikkeiston monipuolistaminen on ollut tavoitteellista, sillä aikaisemmin lajikkeiston kaventuminen uhkasi kukan suosiota. Tulppaanin yhtenä vahvuutena kun pidetään nimenomaan suurta värien kirjoa, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Aikaisemmin kymmenen eniten viljeltävää lajiketta on kattanut 35 prosenttia koko määrästä, nyt ne kattavat enää 22 prosenttia. Kaikkia lajikkeita ei ole tarjolla koko kauden ajan, ja myös määrät vaihtelevat muutamasta sadasta kukasta muutamiin miljooniin lajiketta kohden. Jotain harvinaisempaa lajiketta on siten tarjolla vain yhden ainoan kerran. Pisimmillään yhtä lajiketta on kauden jossakin vaiheessa kahden kuukauden ajan. Jouluksi on omat lajikkeensa, talvella toiset ja kevääksi kolmannet. Suomen suosituin tulppaanilajike on monta vuotta putkeen ollut keltainen yksinkertainen Yellow Flight. 

Tämän talven tulppaanien kokonaismäärä on noin 64 miljoonaa kukkaa. Se on vähemmän kuin vuosi sitten, sillä aikainen pääsiäinen sekä koronan aiheuttama varovaisuus ovat hieman hillinneet kokonaismäärää. Suomessa tulppaaneja viljelee noin 50 puutarhaa.

www.kauppapuutarhaliitto.fi
www.kauniistikotimainen.fi
www.puhtaastikotimainen.fi

Puutarhaliitto: Lisätään kasvillisuutta kaupunkeihin

Kuva: Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein-kattopuutarha lisää luonnon biodiversiteettiä

Koko ajan tiivistyvään kaupunkiympäristöön tarvitaan lisää tilaa kasvillisuudelle. Yhteyttävä vihreä kasvillisuus on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta todetaan Puutarhaliitto ry:stä. Kaupunkirakentamisessa korostuvat liikaa rakennusten ja ulkoalueiden elottomat, kovat pintamateriaalit.

Suomi kuten muutkin maat kaupungistuvat vauhdilla. Asuinalueita tiivistetään, ja niin sanottu kova rakentaminen valtaa alaa kaupungeissa aikaisempaa enemmän. Kovalla rakentamisella tarkoitetaan tehostettua kaavoitusta ja kovia pintoja. Ilmasta katsoen kasvillisuuden osuus pienenee suhteessa rakennusten ja katettujen alueiden pinta-aloihin, arvioi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Sekä kaupunkisuunnittelussa että piharakentamisessa tulisi huomioida kasvien osuus ja niiden merkitys ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus sekä vähentää että hidastaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kasvillisuus tasapainottaa

Katto- ja kansipihojen istutusten avulla voidaan selkeästi vähentää rankkasateiden ja myös kuumien jaksojen haittavaikutuksia. Hyvä kasvillisuuskerros toimii eristyksenä niin kuumaa kuin kylmääkin vastaan. Monimuotoinen kasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja ilman epäpuhtauksia sitoen niitä kasvi- ja maa-ainekseen. Tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin asumisviihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio on selvittänyt Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tehdyssä Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa – tapauksena Helsinki -pro gradu-työssään kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta, että kaupungeissa tarvitaan lisää sekä kannusteita että ohjausta kasvikattojen ja kansipihojen edistämiseksi. Suomessa kasvikattojen rakentaminen on ollut hyvin vähäistä, joten myös osaamista ja neuvontaa olisi kehitettävä, toteaa Suonio. Meillä jopa pelätään kattopuutarhoja ja viherseiniä, koska osaamista ja kokemusta on ollut vähän.

Tulvien torjuntaan

Käytännössä hyvin suunniteltu ja perustettu elävä katto vähentää sekä lämmön, kylmän että auringon UV-valon haitallista vaikutusta rakennusten materiaaleille. Suurin hyöty saadaan kuitenkin elävien rakenteiden vedenpidätysominaisuuksista ja tulvavahinkojen vähentämisestä. Kaupunkien hulevedet kerääntyvät rankkasateiden jälkeen tulviksi, mitä voitaisiin vähentää olennaisesti vettä pidättävien ja veden kulkua hidastavien kasvillisuuspintojen avulla.

Monenlaisia kasvikattoja

Kasvikatot luokitellaan niiden rakenteiden ja kasvualustan paksuuden mukaan. Kevyimmillään katto on sammal-, maksaruoho- tai jäkäläkatto, jonka avulla kattopinta muuttuu jo olennaisesti luonnollisemmaksi. Tätä paksummassa, yli 15 sentin, kasvualustassa viihtyvät jo ruohot, perennat ja sipulikukat. Varsinaisen kattopuutarhan perustamiseen tarvitaan jo selkeästi enemmän multatilaa, mikä pitää huomioida kantavien rakenteiden suunnittelussa. Parhaimmillaan kattopuutarha voi toimia virkistys- ja viljelyalueena tai puistona.

Vihreiden kattojen vaikutukset ovat moninaiset. Niiden avulla saadaan aikaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja asukkaille ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Vihreän ympäristön vaikutukset asukkaille ovat kiistattomia, sillä vihreä ympäristö vähentää stressitekijöiden vaikutuksia, kannustaa liikkumaan asuinympäristössä ja lisää yleistä tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä. Moni kaupunkilainen haluaa lisäksi tuottaa osan ruoastaan piha-tai kattopuutarhoissaan.

Ympäristönäkökulmasta kasvikattojen avulla voidaan lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta yhä tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Lisäämällä monipuolista ja erityisesti kotoperäistä kasvillisuutta kaupunkiin voidaankin luoda vihreitä reittejä ja asuinalueita lukuisille, jopa harvinaistuneille eläin- ja kasvilajeille, joiden elämä muuten on hyvin uhanalaista tiiviisti rakennetussa ympäristössä.

Taloudellisesti kasvikattojen avulla voidaan tasata muun muassa asuinrakennusten energiankäyttöä. Kasvikattojen avulla voidaan myös vaikuttaa niin sanottuun lämpösaarekeilmiöön eli viilentämällä ilman lämpötilaa kesäisin. Toisaalta ne toimivat eristävinä kerroksina asuinrakennuksissa talvisin, mikä olisi syytä huomioida rakennusohjeistuksissa nykyistä selkeämmin, toteaa Taina Suonio.

Linkki Pro gradu-työhön: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322553/Suonio_Taina_tutkielma_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

:MARJAT: Tämä marjavuosi muistetaan!

Poikkeuksellinen vuosi nosti vihdoinkin marjastuksen sille kuuluvaan arvoon. Loistava sato ja ennätyksellinen poimintainnostus sai pakastimet pullistelemaan marjoista. Marjoja ja marjastusta tarkastellaan Luonnosta Sinulle -verkkojulkaisun erikoisnumerossa monipuolisesti eri näkökulmista.

Poikkeukselliset olosuhteet synnyttivät ehkä jopa tavanomaista marjakesää vilkkaamman keskustelun marjanpoiminnasta ja sen sivuilmiöistä. Pitääkö paikkansa, että suurin osa marjasadoista mätänee metsiin? Entä tuhoaako poimuripoiminta marjakasvustot ja tulevat sadot? Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta tarkastelee marjastusmyyttejä.

Puhtaat ja terveelliset metsämarjamme kiinnostavat myös maailmalla, erityisesti luomuna. Ne eivät ole kuitenkaan ole automaattisesti luomua, vaan vasta sitten, kun se on luomusertifioitu. Sertifioinnilla voimme todentaa laatua ja alkuperää, ja luomukeruualueiden laajentaminen on tärkeä tavoite sekä hieno mahdollisuus. Anne Annala Suomen Metsäkeskuksesta kertoo, kuinka Luomua metsäluonnosta -hanke toimii tilanteen parantamiseksi.

On arvioitu, että terveellisellä, erityisesti marjoja sisältävällä ruokavaliolla, olisi mahdollista vähentää terveydenhoitokustannuksia jopa 20 % perustuen sairauksien ennaltaehkäisyyn ja parempaan hallintaan. Tutkijoiden erityisen kiinnostuksen kohteen on tällä hetkellä puolukka, runsassatoisin ja kerätyin marjamme. Tutkimustuloksista ja -tilanteesta puolukan vaikutuksista mm. lihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen sekä suun hiivan ja kariesta aiheuttavan bakteerin alentamiseen tarkastelevat Riitta Ryyti Kiantama Oy:stä ja Mari Jaakkola Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksiköstä.

Marja-annoksen lisääminen ruokavalioon voi parantaa huomattavasti esimerkiksi kuidun ja C-vitamiinin päivittäistä saantia. Tiina Sirkjärvi ja Heli Reinivuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertovat uusista marjojen ravintoarvotiedoista, ja neuvovat, kuinka Finelin ruokapäiväkirjaa täyttämällä voi tarkistaa, vastaako päivittäinen ravintoaineiden saanti tarvetta ja paljonko esimerkiksi marja-annos parantaa ravintoaineiden saantia.

Terveelliset luonnontuotteet tarjoavat virkistävän ja vastuullisen vaihtoehdon yhdistysten ja koululuokkien varainhankintaan sekä kerättävinä raaka-aineina, myös myyntituotteina. Varainhankinnasta ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, mikäli sitä ei tehdä säännöllisesti ja merkittävässä mittakaavassa. Niinpä esimerkiksi luokan tai seuran joulumyyntitempauksen tuotot kahisevat puhtaana kassaan. Useilla yrityksillä varainhankintaan on jo valmis ja helppo konsepti.

Vaikka tänä vuonna marjasatoa saatiinkin hienosti talteen, on menetelmiä, laitteita ja organisointia tarvetta kehittää. Huoltovarmuuden ja varautumisen kannalta on riskialtista olla ulkomaisten poimijoiden varassa. Arktiset Aromit ry ja Keksintösäätiö sr etsivät ratkaisuja talteenoton tehostamiseen. Idea- ja keksintökilpailuun, jossa parhaille on luvassa huomattavat palkinnot, voi osallistua helmikuun loppuun asti.

1/2020 Arktiset Aromit ry:n luonnontuotealan julkaisu teemana MARJAT

T:mi Puutarha Rauno Nieminen Honkajoelta on Vuoden 2020 kukkien laatutuottaja

T:mi Puutarha Rauno Niemisen yrittäjät Marjo (vasemmalla), Tuula ja Rauno Nieminen.

Honkajoella sijaitseva T:mi Puutarha Rauno Nieminen on palkittu vuoden 2020 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Yrityksen perustivat Rauno ja Tuula Nieminen vuonna 1980. Tätä nykyä yrityksen toiminnassa on mukana myös toinen sukupolvi, tytär Marjo Nieminen. Yritys työllistää sesonkiaikoina jopa 40 henkilöä.

Yrityksellä on kasvihuoneita noin 6 500 neliömetriä. Kokonsa puolesta yritys on selvästi suurempi kuin vastaavan kaltaiset lähikukkaviljelmät Suomessa. Kukkien lisäksi puutarha kasvattaa avomaavihanneksia ja marjoja.

Puutarhan kukkatuotannon pääpaino on keväässä. Kevätsesongin taimikylvöt käynnistyvät tammikuussa. Muualta ostettavat kukkien pikkutaimet ja pistokkaat saapuvat tammi-maaliskuussa. Kevään sesonki käynnistyy orvokeille maaliskuussa ja jatkuu heinäkuulle asti. Puutarhan yhteydessä oleva myymälä on avoinna ympäri vuoden. Syksyllä puutarha kasvattaa joulutähtiä. Vuotuinen kukkamäärä on noin 200 000 kukkaa.

Puutarhan kukat myydään suoraan puutarhalta sekä kukkakaupoille, puutarhamyymälöille, seurakunnille.

– Paikallisuus ja kotimaisuus ovat meille tärkeitä asioita. Haluamme omalta osaltamme pitää maaseudun elävänä ja tarjota lähiseudun asiakkaillemme monipuolisesti lähikukkia, mutta myös muita puutarhatuotteita, kertovat yrittäjät.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Hunajainen kiitos Ylen kampanjalle Puutarhaliitolta!

Ylen tuottajat Ville Alijoki ja Maarit Puttonen vastaanottivat tiiminsä puolesta arvostuskirjan ja hunajaisen tervehdyksen pörriäisiltä.

Suomalaiset puutarhaharrastajat ja ammattilaiset kiittävät Pelastakaa pörriäiset -kampanjaa

Puutarhaliiton puutarhayhdistykset kiittävät Yleisradiota onnistuneesta Pelastakaa Pörriäiset -kampanjasta. Kampanjan näkyvyys ja vaikuttavuus ovat olleet laajoja, ja viestin ovat vastaanottaneet ja ottaneet omakseen sekä lapset että ikäihmiset. Perusteluissaan Puutarhaliitto korostaa sitä, että kampanjan sisältö on ollut positiivista ja selkeää. Se on  auttanut suomalaisia ymmärtämään hyönteisten rooleja osana luonnon ja puutarhojen monimuotoisuutta.

Ilman pörriäisiä kotimainen sato jäisi monen kasvin osalta olemattomaksi. Niin vihannes-, marja- kuin hedelmäkasvitkin tarvitsevat pörriäisiä, jotta kasvien satoaihiot pölyttyvät ja tuottavat satoa. Puutarhaliiton harrastajayhdistykset ovat myös tarttuneet aktiivisesti Ylen kampanjaan osana omaa kattoteemaansa Ekotekoja puutarhassa, kuvaa kampanjan vaikuttavuutta Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Moneen kotipuutarhaan on kevään ja kesän aikana istutettu hyönteiskasveja, perustettu puolivillejä rötypuutarhoja sekä rakennettu hyönteishotelleja. 

Moni suomalainen on ollut huolissaan pölyttäjien vähenemisen vuoksi. Erityistä huolta on maailmanlaajuisesti siitä, että ruokahuoltomme perustuu monen kasvin osalta suoraan pölyttäjien esiintymiseen ja niiden aktiivisuuteen. Tärkeää on se, että satoa varmistaville pörriäisille riittaä ravintoa ja suotuisia elinympäristöjä pellon pientareilla, kotipuutarhoissa, metsissä ja puistoissa myös keväästä syksyyn asti. Näin hyönteisten kanta vahvistuu, ja ne ovat valmiita kukinnan aikaan pölyttämään hyötykasvejamme. Hyvä kampanja ja selkeät vinkit ovat auttaneet pitämään huolta myös luonnon hyönteisten hyvinvoinnista.

 

Valtakunnallinen huonekasviviikko alkaa 14.9.2020

Peikonkämmen (Philodendron sp.) on helppohoitoinen ja näyttävä viherkasvi

Huonekasvi-innostus on vienyt monen mukanaan kevään ja kesän aikana. Syksyn saapuessa siirrytään hiljalleen sisätiloihin, missä kesäkausi jatkuu viihtyvyyttä lisäävien -jopa trooppisten -kukkivien ja vihreiden kasvien avulla. Syksyn valtakunnallista huonekasviviikkoa vietetään 14. – 20. 9.

Tänä vuonna kodin viihtyisyys sekä ystävien että lähipiirin merkitys ovat korostuneet suomalaisten arjessa. Tätä tavoitellaan myös valtakunnallisella huonekasviviikolla, jonka järjestävät toista kertaa Huonekasviseura ja Puutarhaliitto. Molemmat tahot haastavat suomalaisia muistamaan ystäviään, naapureitaan, sukulaisiaan tai perheenjäseniään rakkaudella valitulla huonekasvilla.

Ilahduta kasveilla!

Huonekasvit tuovat pienen paratiisin kotiin ja syysparvekkeillekin. Moni nuori saa kotoa muuttaessaan viherkasveja tupaantuliaislahjaksi ensiasuntoonsa. Huolenpitoa on hyvä kohdistaa viherkasviin, joille on myös lupa jutella. Hektisessä elämänvaiheessa huonekasvit tuovat puolestaan vihreydellään mielenrauhaa, ja niiden lomassa lyhytkin hetki rentouttaa esimerkiksi työpäivän jälkeen. Samaan aikaan, kun toisilla on aikaa yllättäen aikaisempaa enemmän, saa kasveista seuraa. Kasviharrastamisen tuo päiviin kaivattuja rutiineja ja mielekkyyttä. Vaativimmat kasviryhmät kiehtovat monia tosiharrastajia ja niiden kartuttaminen on heille intohimo. Moni puolestaan nauttii helpoista ja näyttävistä peruskasveista.

Sopivia kasveja jokaiselle

Lahjaksi annettu kasvi kannattaa aina valita saajan kodin, harrastuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Graafiset anopinkielet, palmu- ja köynnösvehkat sopivat hyvin aloittelijalle, kun taas lehtevät unelmat ja kosteutta vaativat araliat tai hentolehtiset köynnökset sopivat jo kokeneelle kasviharrastajalle. Kasvien helppohoitoisuutta ja elinvoimaisuutta voi edesauttaa laadukkaan mullan, altakasteluruukkujen, sumutuksin ja lisävalon avulla. Talvea vasten kasvit menestyvät parhaiten, kun lannoitusta vähennetään ja ruukun pintamullan annetaan kuivahtaa aina ennen seuraavaa kastelua. Uudet kasvit on hyvä istuttaa tilavampaan ruukkuun, jolloin hoito on helpompaa. Useimmat kasvit syksyn saapuessa valoisammalle paikalle huoneistossa tai niille hankitaan lisävaloa.

Kasvit viestivät kodista

Huonekasvien historia Suomessa alkoi jo 1800-luvulla, ensin yläluokkaisena ajanvietteenä ja kodin edustavina elementteinä. Komea palmu salissa viesti perheen asemasta yhteiskunnassa. Pian kasvit valtasivat tavallisten mökkien ja kerrostaloasuntojen ikkunalaudat. Kasveista tuli kodin hengen ilmentymiä. Kun kaupungistumien voimistui 1960-luvulla, päätyi monen kaupunkilaisen kotiin tuttu isoäidin kasvi muistuttamaan perinteistä.

Parin viimeisen vuoden aikana viherkasvi-innostus on virinnyt uudelleen kaikkialla länsimaissa. Erityisesti nuoret aikuiset ovat innostuneet vihersisustamaan.  Pelkistetyn mustavalkoisen sisustusmaailman jälkeen asumukset ovat muuttuneet jälleen kodikkaiksi, joissa viihtyisyyttä lisäävät huonekasvit. Kasvit raikastavat kodinilmettä, mutta niillä on myös huoneilmaa puhdistavia ja kosteuttavia vaikutuksia, jolloin sekä toimistot että kodit ovat parempia paikkoja olla ja työskennellä.

Kysynnän kasvaessa myös myymälöissä on nyt laajempi huonekasvivalikoima kuin koskaan aikaisemmin. Jokaiselle kukkaruukun kastelijalle löytyy omaan makuun ja kasvatustyyliin sopiva kasvi. Kiinnostus perinteisiin kasveihin on kasvussa samalla, kun mielenkiintoisia uutuuksia putkahtaa esiin jatkuvasti. Tosiharrastajat ovat valmiita hankkimaan satoja euroja maksavia harvinaisuuksia, joista esimerkkeinä ovat monet valkokirjavalehtisen muunnokset. Toisaalta harrastus sopii mainiosti myös pienelle budjetille, sillä alkuun pääsee kympillä kahdella, jolla saa mieleisen kasvin ja ruukun.

Tänä vuonna Huonekasviseura yhteistyökumppaneineen järjestää tapahtumia eri paikkakunnilla. Lisäksi seuran uudessa videotallenteessa kasvitieteilijä Visa Lipponen kertoo kuinka ostokasvin kanssa kannattaa toimia sen menestyksen takaamiseksi. www.huonekasviseura.fi -sivuilta löytyy lisätietoja.