Suomalaisten suosivat yhä enemmän omatoimista hyötyviljelyä niin parvekkeella kuin puutarhassa – vuonna 2020 myös leikkokukkien kasvattaminen on nousussa

Tulppaanit tuovat suomalaisille kevään

Plantagenin trenditutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset pitävät tärkeänä, että kasvien kasvattamisella on jokin tarkoitus. Kasvien ei odoteta olevan pelkästään kauniita, vaan niistä tulisi myös saada hyötyä, kuten raaka-aineita ruoanlaittoon. Tänä vuonna pihojen suunnittelussa otetaan myös entistä vahvemmin huomioon ns. ”cutting gardens” -trendi eli omien leikkokukkien kasvattaminen.

Suomalaisten kiinnostus hyötykasvien viljelyyn on korkea, sillä joka toinen suomalainen on kiinnostunut kasvattamaan kasveja – naisista osuus on jopa 60 prosenttia. Kaikkein kiinnostuneimpia olivat lapsiperheet.

Plantagenin tuoreen trenditutkimuksen mukaan kasvien ei enää odoteta olevan pelkästään kauniita, vaan niistä tulisi myös saada jotain lisäarvoa tai hyötyä, mistä hyvänä esimerkkinä on yrittien ja muiden syötävien kasvien kasvattaminen parvekkeella, terassilla tai puutarhassa.

Leikkokukat halutaan nyt omasta puutarhasta

Plantagenin trenditutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuluttajat haluavat kasvattaa leikkokukkia omassa puutarhassa. Jopa 38 prosenttia vastaajista, joilla on käytettävissään puutarha, parveke tai terassi, antaa usein tai joskus itse kasvattamia kukkia tai kasveja lahjana. Kukkia halutaan myös poimia omaan kotiin maljakkoon.

– Kiinnostus niin kutsuttuja ”cutting gardens” -viljelmiä kohtaan kasvaa. Toisin sanoen halutaan poimia kukkia puutarhasta joko sisään kotiin tai lahjaksi muille. Se on monien romanttinen haave, ja puutarhoihin suunnitellaan yhä enemmän kauniita erivärisiä kukkapenkkejä, kertoo Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg.

Yhdessä kasvattaminen houkuttaa

Suomalaisten keskuudessa pienet viljelypalstat ja siirtolapuutarhat ovat suosittuja, sillä 12 prosentilla vastaajista on sellainen ja joka neljäs vastaajista unelmoi semmoisesta.

Kasvattamista ja hyötyviljelyä harrastetaan myös yhdessä. Kuudella prosentilla vastaajista on yhteispalsta, jossa he voivat viljellä kasveja jonkun muun, usein naapurien tai ystävien, kanssa. Yhteisomistuksessa oleva viljelyalue on kuitenkin yllättävän monen toiveena, sillä joka viides vastaajista haluaisi sellaisen.

– Yhdessä kasvattaminen ja viljeleminen voi kaupungeissa olla sosiaalisesti erittäin tärkeää. Annamme marjoja naapureille ja kutsumme kylään syömään puutarhan antimia. Yhdessä tekemistä ja yhdessä nauttimista arvostetaan paljon, Inberg sanoo.

Tulppaani ja narsissi tuovat kevättunnelmaa

Plantagen tutki lisäksi, mitkä istutettavat kukat tuovat suomalaisten mielestä eniten keväistä tunnelmaa. Tulppaani ja narsissi olivat valinnassa ylivoimaisesti suosituimmat, sillä 31 prosenttia vastaajista valitsi tulppaanin ja 29 prosenttia narsissin. Kolmanneksi ja neljänneksi suosituimmat olivat krookus ja orvokki 13 prosentin osuudella. Luonnonkukista kevääseen yhdistetään ennen kaikkea leskenlehti ja vuokot.

Tulokset perustuvat Plantagenin joulukuussa 2019 tekemään kuluttajatutkimukseen, johon osallistui kansallisesti edustava otos suomalaisia eli 1 005 vastaajaa. Tämän lisäksi Plantagen haastatteli useita kasvien, trendien ja sisustamisen asiantuntijoita Pohjoismaissa.

Kekkilän trendiraportti 2020: Meaningful Green Life

Mitkä ovat merkittävimmät megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat puutarhaharrastuksen? Mitkä asiat tekevät puutarhanhoidosta merkityksellistä? Miten puutarhaharrastus on muuttumassa? 

Kekkilän Trendiraportissa tarkastellaan puutarhaharrastusta globaalien megatrendien kautta. Haluamme kantaa vastuuta ja vaikuttaa ratkaisujen löytämiseen. Ihmiset ovat halukkaita tekemään kestäviä valintoja arjessaan, ja se näkyy niin luontopohjaisten harrastusten suosion kasvuna kuin kasvispainotteisen ruokavalion nopeassa omaksumisessa.

Trendiraporttia laatiessamme olemme käyttäneet eri tutkimuksiamme, tuoreimpina Kekkilä parveke- ja kompostoritutkimukset (2019) ja markki­nointitutkimukset. Olemme myös hyödyntäneet teettämäämme Milleniaalit puutarhassa -tutkimusta (Pentagon Insight, kevät 2018) ja analysoineet paljon muita tutkimuksia puutarhanhoidosta, yhteisöllisyydestä sekä eri sukupolvien käyttäytymisestä ja kulutustottumuksista.

Puutarhasta iloa ja merkitystä elämään

Yksi meistä parantaa maailmaa istuttamalla enemmän puita sitomaan hiilidioksidia, toinen kasvattaa itselleen ja perheelleen salaattia ja yrttejä. Innokas kotipuutarhuri luo kauniita, rentouttavia vihreitä ympäristöjä itselleen ja rakkailleen. Perehtynyt kasviharrastaja taas kerää harvinaisia lajikkeita tuleville sukupolville. Riippumatta siitä, mikä on puutarhanhoidon syy, nautimme siitä kukin omalla tavallamme – se luo merkityksen tunteen hektisessä ja jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa.

Tavat harrastaa puutarhanhoitoa muuttuvat. Ikääntyneet tai kiireiset ihmiset muuttavat isoista taloista huoneistoihin ja paritaloihin, joissa puutarhalle on tilaa vain rajallisesti: parvekkeilla, pienillä takapihoilla ja terasseilla. Puutarhan muuttuessa pienemmäksi tarpeet muuttuvat. Yksi muutos on yhteisöllisyyden lisääntyminen; koska yksilöillä on vähemmän omaa tilaa, hyödynnetään kasvien kasvattamiseen enemmän yhteisiä paikkoja kuten taloyhtiöiden piha-alueita ja kattopuutarhoita. Myös digitalisaatio ja yhä stressaavampi arki koskettaa kaikkia, koululaisista vanhuksiin. Jokapäiväinen stressi saa yhä useammat ihmiset etsimään vetäytymispaikkaa omalta parvekkeelta tai viheralueilta.

Vuoden 2020 trendinä luonnon monimuotoisuus kaupungissa

Ilmastokriisi ja biodiversiteetin köyhtyminen on vakava uhka. YK:n mukaan 40% pölyttäjistä – etenkin mehiläisistä ja perhosista – uhkaa maailmanlaajuinen sukupuutto. Moni on jo huomannut, että voimme auttaa pölyttäjiä luomalla isoja ja pieniä niittyjä niin puutarhaan, patiolle kuin parvekkeelle. Kaupungit puistoineen, kasveineen ja laajoine niittyalueineen ovat itse asiassa tunnettua monipuolisempi ympäristö monille hyönteisille, linnuille ja muille lajeille.

Puutarhan tai piha-alueen ei tarvitse olla täydellisen siisti ja hallittu. Suosimalla luonnonlajeja ja jättämällä kuihtuneita kasvinosia maatumaan tuetaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan suojapaikkoja eläimille, parannetaan maata – ja helpotetaan myös puutarhurin omaa työtä. Raporttiin on koottu vinkkilistoja, mitä jokainen voi omassa ympäristössään helposti tehdä ja miten luontopiha toteutetaan.

Luonnonmukaisuuden trendiä tukee myös maineikkaan Chelsea Flower Shown vuoden 2019 teema ”Paluu luontoon”. Yrttejä ja luonnonkukkia yhdistellään perinteisiin puutar­hakasveihin ja erilaisia muotoja ja värejä yhdistelemällä saadaan aikaan kauniita, luonnollisia kokonaisuuksia.

Lataa koko raportti käyttöösi

Kekkilän Trendiraportti kattaa useita eri teemoja:

1. Puutarhasta iloa ja merkitystä elämään

2. Pienen tilan vihreät keitaat

3. Vanha tuttu pelargoni

4. Syötävää ja kaunista helposti

5. Kasvimaiden paluu kaupunkiin

6. Viherkasvit lemmikkeinä

7. Kutsu luonto kaupunkiin

8. Chelsea Flower Shown trendit

9. Elämän puut

10. Puutarhaharrastajat jakautuvat

Lataa koko raportti käyttöösi täältä: https://www.kekkila.fi/trendiraportti/

Vältä joulukukkien lakastuminen – Joulukuusi tai takka voi olla kohtalokas kukille

Kukat juhlistavat joulukodin. Osaa kukista voi joulun jälkeen kasvattaa viherkasveina ja osan voi istuttaa keväällä puutarhaan. Kun osaa välttää muutamat vaaranpaikat, joulukukkien hoito on helppoa ja niistä on iloa pitkäksi aikaa.

Kukkien kuljetus kaupasta kotiin on kriittistä joulukukkien menestymiselle. Yhä enemmän kukkia myydään marketeissa, joissa kukkien pakkaaminen jää ostajan vastuulle. Kiusaus on suuri kiikuttaa kasvi muiden ostosten lomassa pakkaamatta autoon.

− Joulutähti ja joulukaktus ovat kaikkein herkimmät kylmälle ja vedolle. Niitä ei koskaan saa kuljettaa pakkaamatta eikä niitä saa pakattunakaan jättää autoon. Joulukaktus tiputtaa nuppunsa ja joulutähti nuupahtaa helposti kylmässä. Joulukukista hyasintti, sypressi ja tulppaani sietävät parhaiten kylmää, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Älä laita joulukukkia takan viereen

Sipulikukat, kuten hyasintti, ritarinkukka ja tulppaani, viihtyvät ja kukkivat pidempään viileässä. Samoin atsalea, jouluruusu ja syklaami viihtyvät viileässä. Näitä kasveja ei kannata laittaa lähelle takkaa, lämpöpumppua tai patteria. Lämpimässä kukinta on ohi nopeasti ja sipulikukat myös kasvattavat suhteettoman pitkän varren ja kaatuvat helposti.

− Lämmön lisäksi myös liika kastelu aiheuttaa sipulikukkien varren venymistä. Mutta ei hätää, jos ritarinkukka tai hyasintti venähtää liikaa, ne voi katkaista maljakkoon jatkamaan kukintaansa.  Täysin auennut hyasintti voidaan pakkasella siirtää myös ulos ja se jäätyy kauniiksi. Hyasinteista saa kauniin kimpun vaikka haudalle, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Joulukuusi lakastuttaa kukat

Harvalle tulee mieleen, että joulukuusi voi olla syynä joulunajan kukkien nopeaan nuupahtamiseen. Joulukuusi erittää huoneilmaan etyleeniä, joka saa monet kukat vanhenemaan nopeasti ja jopa nuput putoamaan.

− Etyleeni on normaali kasvin hengityksessä muodostuva kaasu, joka saa hedelmät kypsymään. Valitettavasti se nopeuttaa myös kukkien vanhenemista. Siksi kaikki kukkivat kukat kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi joulukuusesta ja hedelmistä. Erityisesti joulukaktus ja orkideat pudottavat herkästi nuppunsa etyleenin vaikutuksesta, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Mitä huonommin joulukuusi voi sitä enemmän se erittää etyleeniä huoneilmaan. Siksi on tärkeää huolehtia joulukuusen hyvinvoinnista.

Joulukukkavinkit

Pidä multa tasaisen kosteana

 

Kastele niukasti

 

Jatka kasvatusta huonekasvina Istuta puutarhaan
atsalea

jouluruusu

joulutähti

syklaami

hyasintti

mehiruusuke

ritarinkukka

tulilatva

joulukaktus

mehiruusuke

muratti

orkidea

atsalea

hyasintti

jouluruusu

kielo

Vinkit suosituimpien joulukukan hoitoon

Atsalea viihtyy parhaiten viileässä ja siksi se sopiikin hyvin samoihin asetelmiin joulun sipulikukkien kanssa. Atsalean multa ei saa milloinkaan kuivua täysin. Kastelun voi tehdä upottamalla ruukun pari kertaa viikossa veteen muutamaksi minuutiksi. Ruukkuatsalean lehtiä kannattaa sumuttaa päivittäin. Jos atsalea säilyy elinvoimaisena kevääseen, sen voi istuttaa puutarhaan jatkamaan kasvuaan.

Hyasintti on yksi suosituimmista joulukukistamme. Liika kastelu venyttää kukkavartta, mutta hyasintin voi leikata maljakkoon. Hyasinttia voi käyttää myös ulkona koristeluun – pakkasella aukinaiset kukinnot jäätyvät kauniisti. Hyasintin tuoksu saattaa aiheuttaa herkille allergiaoireita.

Joulukaktus on ihana, piikitön väripilkku joulun istutuksiin. Joulukaktus voi kuitenkin pudottaa nupunsa, jos se kuljetetaan liian kylmässä tai sijoitetaan kotona liian lähelle joulukuusta. Kukinnan ajan joulukaktusta kastellaan säännöllisesti, mutta pintamullan annetaan kuitenkin kuivahtaa välillä. Joulukaktus viihtyy huonekasvina ja on suhteellisen helppo kukittaa uudelleen seuraavina vuosina.

Joulutähti on herkkä vedolle ja kylmälle, joten se pitää pakata kuljetusten ajaksi huolellisesti. Joulutähti sijoitetaan huoneessa valoisaan ja vedottomaan paikkaan. Joulutähteä kastellaan huoneenlämpöisellä vedellä usein, mutta pieninä annoksina, niin ettei multa pääse koskaan täysin kuivumaan. Joulutähden värittyneet ylälehdet säilyvät jopa kuukausia ja sen jälkeenkin joulutähteä voidaan kasvattaa viherkasvina.

Jouluruusu viihtyy parhaiten viileässä, mutta kukkii pitkään myös huoneenlämmössä. Kukinta voi jatkua jopa kuukauden. Jouluruusu tykkää tasaisesta kosteudesta ja kastelu onkin helpompaa, jos kasvi vaihdetaan kotona hieman isompaan astiaan. Jos jouluksi hankittu taimi on tarkoitus siirtää puutarhaan, se viedään kukinnan jälkeen viileään kellariin tai varastoon. Jos maa on sula, jouluruusun voi istuttaa suoraan ulos.

Ritarinkukka viihtyy valoisassa, mutta ei ole arka vedolle tai lämpötilanavaihteluille. Kastelu saa olla hyvin niukkaa, koska liika kastelu venyttää kukkavartta. Pitkän kukkavarren voi tukea kepillä tai sen voi leikata maljakkoon. Kuminauhan kietominen leikatun varren tyveen estää onttoa vartta kihartumasta.

Tulppaanit voivat koristaa joulukotia joko leikkokukkina tai istutustulppaaneina jouluasetelmissa. Leikkotulppaanien varsiin leikataan uudet imupinnat terävällä veitsellä ennen maljakkoon laittamista. Maljakkoon laitetaan kylmää vettä 5–10 cm. Vesi vaihdetaan muutaman päivän välein ja samalla voidaan leikata varsiin uudet imupinnat.

Valtakunnallinen huonekasviviikko syyskuussa 16. – 22. 9.

Viherkasvit ovat osa kotoilua, jolloin niiden avulla tehdään kotipesästä viihtyisää. Kuva Emma Pikkupirtti-Usano

Viikolla 38 vietetään ensimmäistä valtakunnallista huonekasviviikkoa

Vihertääkö sinun peukalosi?

Huonekasvien harrastamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisten elämää. Kiinnostus on kasvanut erityisesti nuorten aikuisten parissa. Huonekasviseura ry ja Puutarhaliitto ry järjestävät ensimmäisen valtakunnallisen Huonekasviviikon 16. -22.9.2019. Järjestäjien arvioiden mukaan ainakin joka toisessa suomalaisessa kodissa on useita huonekasveja, ja kiinnostus kasvaa edelleen.  

Huonekasviharrastus innostaa monista syistä. Huonekasvit parantavat asuntojen sisäilmaa, ja lisäksi kasvit tekevät asumisesta viihtyisämpää kuin kokonaan elottomassa huoneympäristössä. Myös toimistoja ja työpaikkoja on ryhdytty viherryttämään esimerkiksi sisäilmaa puhdistavien viherseinien avulla. Kasvit tuovat omistajilleen myös sopivasti konkreettista tekemistä ja haastetta arkeen. Esimerkiksi monelle ikäihmiselle kasvien hoitaminen ja niiden kasvun seuraaminen tuovat sopivaa arkirutiinia ja elämäniloa.

Kotoillaan kasvien seurassa

Kasvien hankkiminen ja hoitaminen on osa laajempaa ilmiötä -kotoilua. Ihmiset haluat luoda ympärilleen viihtyisän ympäristön, jossa on myös mielekästä tekemistä, kuvailee Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Maailmalla erityisesti nuoret miehet ovat kasvattaneet kiinnostustaan viherkasveihin, minkä voi huomata sosiaalisesta mediasta. Osa harrastaa huonekasveja laaja-alaisesti ja osa kiinnostuu keräämään vain tietyn tyyppisiä kasveja kuten hyötykasveja, mehikasveja tai luomaan kotiin pienen viidakon.

Kesä jatkuu syksyllä sisätiloissa

Valtaosa meistä valitsee huonekasvinsa varmoista ja helppohoitoisista lajeista, mutta yhä useampi harrastaja kokeilee vaativia kasveja ja on valmis panostamaan harrastukseensa myös taloudellisesti. Tyypillisimmillään syksyllä varaudutaan pimeään vuodenaikaan hankkimalla valoja ja minikasvatushuoneita. Uusin led-valotekniikka mahdollistaa kasvien kasvun myös kokonaan ilman luonnonvaloa. Samalla tällainen valaistus kuluttaa vähän energiaa ja tuo valoa syksyyn. Innokkaimmat harrastajat luovat kasvien avulla pieniä vihermaailmoja sisätiloihin ja kesä voi jatkua syksylläkin sisätiloissa.

Uusia tuttavuuksia huonekasviviikolla

Viikolla on luvassa erilaisia tapahtumia: kasvitreffejä, kursseja, Kukka&Mukula -sadonkorjuutapahtumaa, avoimia ovia kasviharrastajien kotiviidakoihin sekä kumppanuusliikkeiden tarjouksia, kertoo Paula Heino-Linnahalme Huonekasviseurasta. Teemaviikon avulla halutaan tuoda harrastajia lähemmäksi toisiaan ja oppimaan uutta, hän jatkaa. Nyt kodit saavat vihertää, sillä huonekasvit ovat trendikkäämpiä kuin koskaan! Löytyipä kotoasi viidakko tai juuri ”se ainokainen vihreä aarre”, niin nyt on loistava tilaisuus lähteä liikkeelle ja tavata muita huonekasveihin hurahtaneita.

Vihertääkö sinun peukalosi?
Pysy kuulolla, lisää tietoa löytyy
www.huonekasviseura.fi
Facebook Huonekasviseura ry

Huuhkajien kotinurmi uudistetaan juuri ennen huipputärkeitä EM-karsintaotteluja – avuksi historiallinen ratkaisu

Hollantilaisen nurmen paino ja suomalaiset lannoitteet mahdollistavat turvallisen pelaamisen 

Tampereella Ratinan stadionilla järjestettiin elokuussa Rammsteinin konsertti ja Blockfest-musiikkifestivaali. Syyskuun alussa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa siellä kaksi hyvin tärkeää ottelua. Yhtälö on hankala, sillä Rammsteinin käyttämät alumiinilevyt tappoivat stadionin kentän ruohon. Koska aikataulu on tiukka, nurmivainaa korvataan Hollannista tuotavalla siirtonurmella. Suomesta ei löydy riittävän painavia siirtonurmirullia. Juurtumista nopeutetaan suomalaiskehitteisillä lannoitteilla. Nurmen uusimisen hoitaa suomalainen Biolan Groupiin kuuluva Novarbo.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa syyskuun alussa kaksi keskeisen tärkeää ottelua Tampereella Ratinan stadionilla. Vastustajiksi matkustavat Kreikka ja Italia. Ottelut ovat osa Euroopan mestaruuskisoihin johtavia karsintoja. Otteluihin tuo oman twistinsä Ratinan nurmi, joka on uusittava täydellisesti ennen mittelöitä.

Uusiminen juontuu saksalaisen rockjättiläisen Rammsteinin elokuisesta konsertista, jossa käytetyt alumiinilevyt tappoivat stadionin kentän ruohon. Rammstein esiintyi Ratinassa 9. ja 10. elokuuta. Sen jälkeen stadionilla kaikui Blockfest-musiikkifestivaali 16.–17.8.  Jalkapalloilijoiden vuoro ottaa kenttä haltuun on 5.9. ja 8.9. Nurmen uusimisen hoitaa suomalainen Biolan Groupiin kuuluva Novarbo. Ratinan uusi nurmi tuodaan Hollannista.

– Kyse on jalkapalloilijoiden turvallisuudesta. Nurmeen kohdistuu pelaajien juoksussa, hypyissä ja käännöksissä iso paine, ja jos alusta liikkuu jalkojen alla, loukkaantumisriski on välitön. Olennaista ovat siirtonurmen paino ja juurtumisaika. Suomalainen nurmi tarvitsisi kuukauden juurtumisajan ennen kuin se olisi jämerä pelialusta. Se johtuu siitä, että suurimmatkin Suomesta saatavat siirtonurmirullat ovat niin kevyitä, että ne ovat jämeriä vasta juurruttuaan kunnolla. Täällä painavimmat rullat painavat noin 800 kiloa. Hollannista saamme noin 2000 kiloa painavia rullia. Painonsa ansiosta nurmi pysyy pelaajien alla paikallaan, vaikka ei ehtisikään täydellisesti juurtua, Novarbon nurmikonsultti Mika Nurminen kertoo.

Hollantilainen siirtonurmi ei siis juurru nopeammin kuin suomalainenkaan, mutta saatavilla olevien siirtonurmirullien paino tekee ratkaisevan eroavaisuuden. Suomesta saatavien siirtonurmirullien maksimileveys on 120 senttiä ja paksuus 25–30 milliä. Hollannista Ratinaan saadaan 240 senttiä leveää ja 35 milliä paksua nurmirullaa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään tällainen nurmen pikavaihdos ja tänne tuodaan tuollaista nurmea. Nyt tarve on selkeä. Suomesta ei löydy vastaavia nurmirullia, koska sellaisille ei ole täällä oikein menekkiä, Nurminen sanoo.

Rammstein kieltäytyi nurmentappajalevyistä luopumisesta

Syyskuun alun karsintaottelut ovat miesten jalkapallomaajoukkueelle eli Huuhkajille äärimmäisen tärkeitä, koska ryhmä on aloittanut karsinnat loistavasti ja pedannut itselleen hyvän mahdollisuuden päästä lopputurnaukseen. Se olisi Suomelle ensimmäinen kerta miesten jalkapallon arvokisoissa.

Tampereen kaupunki pyysi Rammsteinia luopumaan alumiinilevyistään, mutta bändi kieltäytyi. Kyse oli ennen kaikkea Rammsteinin logistiikasta ja lavan rakentamisesta. Sen kiertuesirkus karautti Tampereelle yhteensä 80 rekalla. Levyt olivat nurmen päällä 8–9 päivää. Ne peittivät noin kaksi kolmasosaa Ratinan nurmikentästä.

– Alumiinilevyt tukahduttivat ruohon. Kuolleella ruoholla pelaaminen vertautuisi suunnilleen hiekkakenttään. Ilman yllätystakaiskuja uskallan luvata, että jalkapallofanit voivat uuden nurmen asennuksen ansiosta nukkua yönsä rauhassa, Nurminen toteaa.

Suomalainen lannoitekeksintö nopeuttaa nurmen juurtumista

Vaikka käytettävissä oleva aika ei välttämättä riitä uuden siirtonurmen täydelliseen juurtumiseen, jalkapallo-otteluissa ei tarvitse pelätä nurmituppojen lentelyä.

– Ratinan uutta nurmea lannoitetaan Novarbo Green -tuotesarjalla, joka on kehitetty nimenomaan juurtumisen nopeuttamiseksi. Juurtuminen ei välttämättä ehdi täydelliseksi, mutta Suomessa kehitetyn lannoitteen ansiosta se ehtii varmasti hyvälle mallille. Nurmituppojen lentelyn – jollaista toisinaan jalkapalloareenoilla nähdään – estämisessä olennaista on myös hollantilaisen nurmimaton paksuus, Nurminen kertoo.

Samaa ruoholajiketta ja sen asennusryhmää on käytetty monilla Euroopan huippujalkapallokentillä; esimerkiksi Jari Litmasen entisen seuran Amsterdamin Ajaxin kotistadionilla.

Varmista ensi kevään väriloisto puutarhassa jo nyt – Vinkit sipulikasvien syysistutukseen

Aikaisin keväällä kukkivat sipulikasvit, kuten tulppaanit, sini- ja pääsiäisliljat, narsissit sekä lumikellot kannattaa istuttaa kukkapenkkiin jo hyvissä ajoin syksyllä. Tällöin värikkäästä kukkaloistosta pääsee nauttimaan heti alkukeväästä.

Alkukevään väriloisto puutarhassa on taattu, kun kukkapenkkiin istuttaa syksyllä erilaisia sipulikasveja, kuten tulppaaneja, krookuksia, sinililjoja, lumikelloja ja helmihyasintteja. Kevään tullen useimmat näistä sipulikasveista kukkivat kauniisti jo ennen monia perennoja ja pensaita. Istuttamalla monia eri lajeja ja lajikkeita sipulikukkien kukinta-aikaa voi venyttää maaliskuusta heinäkuulle.

Sipulikasvien istutus

Sipulit saapuvat Plantagenin myymälöihin elokuun puolivälistä alkaen. Keväällä kukkivien sipulikasvien paras istutusaika on lajikkeesta riippuen syys–lokakuussa – joidenkin lajikkeiden kohdalla jopa vielä myöhempään. Sipulit kannattaa istuttaa maahan mahdollisimman nopeasti, sillä ne eivät saa päästä missään vaiheessa kuivumaan. Sipulikasvit menestyvät parhaiten kosteassa maaperässä, mutta liian märkää kasvualustaa ne eivät siedä.

– Mitä pienempi sipuli, sitä aikaisemmin se on suositeltavaa istuttaa maahan. Isoista sipulikukista narsissit voi istuttaa maahan hieman myöhemmin kuin pienet sipulikukat. Tulppaaneja sen sijaan voi istuttaa aina roudan tuloon saakka. Pikkusipulit istutetaan lajista riippuen noin 5 senttimetrin syvyyteen ja kukkasipulit 2–3 kertaa sipulin korkeuden verran mullan alle, kertoo Plantagenin päähortonomi Johan Orre.

Istutustyötä kannattaa myös suunnitella etukäteen. Istutuksessa on hyvä ottaa huomioon muun muassa mihin ajankohtaan kasvien kukinta ajoittuu sekä sipulikasvien korkeus. Sipulikasvit voi istuttaa kukkapenkkiin esimerkiksi perennojen sekaan, jolloin myöhemmin kukkivat perennat suojaavat niiden lehtiä, pensaiden juureen tai nurmikolle. Kun pienempiä sipulikasveja istuttaa suuremmiksi ryhmiksi, herättävät ne pitkän talven jälkeen koko puutarhan eloon puhjetessaan kukkaan. Kun sipulit on istutettu maahan, ne tulee kastella kunnolla, jos maaperä ei ole sateen jäljiltä jo märkä.

Sipulikasvien hoito

Kun sipulikasvien kukinta-aika on ohi, alkavat ne valmistautua ensi kevään kukintaan varastoimalla sipuliin ravintoaineita. Siksi on tärkeää antaa varren ja lehtien kuivua rauhassa, jotta sipuli ehtii hyödyntää niissä olevat ravintoaineet. Sipulikasvien kuivuneet kukat ja siemenkodat voi kuitenkin huoletta leikata pois, sillä ne vain kuluttavat paljon ravintoa.

Sipulikasvin lehtien kuivuminen on merkki siitä, että se on siirtynyt odottamaan seuraavan kevään kasvukautta. Jos kukkapenkissään ei halua katsella kuivuneita lehtiä, voi lehdet yrittää sitoa yhteen, jolloin ne jäävät piiloon muiden kasvien alle. Sipulit voi väliaikaisesti myös kaivaa ylös maasta ja istuttaa esimerkiksi pienempiin ruukkuihin. Kun lehdet ovat kuivuneet kokonaan, ne leikataan pois ja sipuli istutetaan takaisin maahan.

Sipulit kannattaa kerran keväässä lannoittaa esimerkiksi luujauholla tai sipulikasveille tarkoitetulla lannoitteella, jotta ne kestäisivät entistä paremmin.

Kolme vinkkiä kukkasipulien istutukseen

  1. Istuta kukkasipulit sopivaan maaperään ja käytä istutuksessa apuna sipulikoreja sekä sipulirautaa. Kori pitää sipulin paikallaan ja rauta nostaa sipulia oikealle tasolle sekä helpottaa kulkuasi täydessä kukkapenkissä.
  2. Jos haluat suojella kasvejasi jäniksien, peurojen ja jyrsijöiden aiheuttamilta tuhoilta, istuta kukkapenkkiisi myös sellaisia kasveja, joista eläimet eivät pidä. Hyviä vaihtoehtoja ovat muun muassa narsissit, sipulilaukka ja ruskolilja.
  3. Voit kasvattaa syyssipuleita myös ruukussa parvekkeella. Aseta sipulit ruukkuihin, joiden pohjassa on reikiä, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois. Kun ilmat kylmenevät, suojaa istutuksesi kylmyyttä vastaan esimerkiksi sanomalehdillä.

Hulevedet talteen kotipuutarhoissa

Yksinkertaisimmillaan hulevedet ohjataan tynnyreihin, joista vesi kulkeutuu kasvien käyttöön automaattisen kastelujärjestelmän avulla silloin, kun ruukkujen multa kuivuu. (Timo Taulavuori)

Heinäkuun sateet tuovat usein kaivattua kosteutta puutarhaan. Kuitenkin vettä tulee ajoittain yli tarpeen ja sen imeyttäminen tontin alueella ei aina ole helppoa. Erityisesti kovat kasvittomat pinnat sitovat huonosti vettä ja saattavat aiheuttaa paikallisia tulvia asuinalueilla. Kasvipeitteisyyden ja kätevien hulevesiratkaisujen avulla vesi voidaan varastoida ja ohjata oman pihan tarpeisiin.

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta pinnoilta, katetuilta piha-alueilta ja rakennusten katoilta, valuvaa luonnon vettä. Hulevesi voi tulla sateena tai olla lumien sulamisvettä. Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä tämä vesi omalla tontillaan niin, että sitä ei pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille. Viime vuosina on huomattu, että hulevesiongelmat ovat lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimmän rakentamisen myötä.

Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä oman pihan kasvien kastelussa. Vanha hyvin toimiva ratkaisu on kerätä sadevettä joko maan alaisiin tai päällisiin varastoihin ja käyttää sitä myöhemmin kuivina jaksoina pihan kasteluun, opastaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hyvien kokemusten kannustamana hän suosittelee, että sadevettä voi ohjata kasvien käyttöön esimerkiksi automaattisten kotipihaan tarkoitettujen kastelujärjestelmien avulla.

Vesi on arvokas resurssi

Kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa ja myös edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi. Maan alle voi tehdä isojakin vesisäilöjä, joista vettä pumpataan tai imeytetään kasvien käyttöön. Myös imeytyskentät, avo- tai salaojat toimivat hyvinä puskureina silloin, kun vettä sataa reilusti.

Moni haaveilee oman pihan vesiaiheesta. Hulevedet saa hyvin ohjattua pihan omaan kosteikkoon, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja. Imeytysalueen voi tehdä voi tehdä karkeista maa-aineksista ja koristella näyttävien kivien avulla. Pohja voi olla läpäisevä, jolloin se toimii luonnollisena puskurina. Toinen vaihtoehto on tehdä oma vesiaihe, jossa pohja on pääosin läpäisemätön ja vesi vaihtuu altaassa sateiden myötä. Ylivuotava vesi imeytetään pikkuhiljaa reunojen kautta ympäröivään maahan ja kasvien käyttöön.

Kasvit tehokkaita hidastajia ja haihduttajia

Kolmas tapa vähentää hulevesiongelmia on lisätä kasvillisuutta piha-alueella. Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilman, että vesi päätyy hulevedeksi. Täysikasvuinen lehtipuu voi haihduttaa jopa yli sata litraa vettä vuorokaudessa.

Kovien pihakatteiden sijasta kannattaa käyttää vettä imeviä pintoja ja suosia esimerkiksi hulevesikiveytyksiä ajoteillä ja pihoilla asfaltin sijasta. Myös nurmet, hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut tai laajat terassimaiset alueet.

Kattopuutarhat ja muun köynnökset ovat tehokkaita veden virtauksien hidastajia. Sadevesi viipyy kasvipeitteisillä alueilla pitempään matkalla maahan kuin paljailla kattopinnoilla. Nankkakin sadekuuro ei aiheuta nopeita tulvia maan ja kasvien hidastaessa veden kulkua. Kasvit lisäksi viilentävät erityisesti helteellä pihoja ja taloa samalla, kun ne haihduttavat ja kosteuttavat kuivaa ilmaa.

Plantagen lopettaa kritisoidun torjunta-aine Roundupin myynnin kaikissa Pohjoismaissa

Plantagen on päättänyt tämän kevätsesongin aikana lopettaa kiistanalaisen, glyfosaattia sisältävän Roundup-rikkakasvimyrkyn myynnin myös Norjassa ja Suomessa. Päätös tukee Plantagenin pitkän aikavälin kestävän kehityksen suunnitelmaa ja sitä, että yritys haluaa toiminnallaan auttaa pölyttäviä hyönteisiä ja tukea keinoja, jotka parantavat niiden selviytymismahdollisuuksia.

Plantagen on lopettanut torjunta-aine Roundupin myynnin Ruotsin markkinoilla jo vuonna 2015, ja tästä kevätsesongista alkaen tuotteen myynti loppuu myös Suomessa ja Norjassa. Tuotetta ei siis enää ole saatavilla mistään Plantagenin pohjoismaisista myymälöistä.

Roundup sisältää kiistanalaista glyfosaattia, jonka on todistettu vaikuttavan mehiläisten suoliston bakteerikantaan. Glyfosaatti muun muassa altistaa mehiläisiä taudille, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Glyfosaattia sisältävät tuotteet eivät kuitenkaan ole yleisesti kiellettyjä, ja useilla muilla pohjoismaisilla jälleenmyyjilllä on niitä valikoimissaan.

”Kestävä kehitys ja ympäristön suojelu ovat Plantagenille tärkeitä. Olemmekin poistaneet valikoimistamme kaikki tuotteet, jotka sisältävät glyfosaattia, koska haluamme suojella mehiläisiä sekä niiden merkitystä ympäristölle ja luonnolle”, sanoo Plantagenin yhteiskuntavastuujohtaja Malin Bjurvald.

Plantagen haluaa suojella ihmisiä ja ympäristöä, ja se pelaa varman päälle poistamalla tuotteen valikoimistaan. Plantagen on jatkossa päättänyt myydä vain sellaisia torjunta-aineita, jotka sisältävät luonnostaan luonnossa esiintyviä ainesosia ja jotka myös hajoavat luonnossa.

Pihan monivuotiset kasvit hidastavat ilmastonmuutosta

Kivikkoiseen rinteeseenkin saadaan vihreyttä pengerrysten ja köynnösten avulla. (Timo Taulavuori)

Kun Pohjolan kevät koittaa, havaitaan tämä maailmanlaajuisesti hiilidioksidipitoisuuden laskuna. Monivuotiset kasvit ryhtyvät keväisiin töihin sitomalla hiilidioksidia ja tuottamalla happea ilmakehään. Jokainen kotipuutarhuri voi omilla kestävillä kasvivalinnoillaan hidastaa ilmastonmuutosta.

Rehevä piha on helppo ekoteko ja siihen kannattaa valita ensisijaisesti monivuotisia kasveja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä. Ne yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia koko kasvukauden ajan.  Hiili sitoutuu monivuotisten kasvien maanpäällisiin ja -alaisiin osiin vuosiksi, mikä myös parantaa maan kasvukuntoa sen humuspitoisuutta lisäämällä. Kuutiossa puuainesta voi olla sitoutuneena 0,9 tonnia hiilidioksidia.

Kerroksellisuus toimii

Kestävässä pihassa on kerroksellisuutta ja runsautta. Siellä suositaan erilaista aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Jokainen kasvikerros tuo pihaan omanlaista näyttävää vihreyttä. Eri kasvityypit sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta -havupuut jopa myöhään syksyllä ja ensimmäiset kukkivat perennat jo varhain keväällä. Myös pienillä pihoilla on mahdollista hyödyntää seiniä ja kattopintoja viherryttämisessä. Monet monivuotiset ruohovartiset kasvit ja pensaat sopivat pieneenkin pihaan – jopa ruukuissa tai viljelylaatikoissa kasvatettaviksi.

Useimmiten pitkäikäiset kasvit ovat helppohoitoisia juurruttuaan kunnolla. Ne selviävät ilman suuria hoitotoimenpiteitä niin kuumina kuin sateisinakin kesinä. Tippuneet lehdet ja karsitut oksat hyödynnetään joko katteina tai ne kompostoidaan maanparannusaineiksi. Piha kannattaa pitää kasvukuntoisena myös niin, että sitä uudistetaan säännöllisesti. Nuoret ja hyvässä kasvukunnossa olevat puut ja pensaat ovat tehokkaita hiilinieluja.

Vihreää katoille ja seinille

Katto- ja seinävihreys toimii lisäksi energian käyttöä hillitsevänä ratkaisuna. Kasvillisuus viilentää kesällä ja vähentää talvella rakennusten lämmitystarvetta. Kesän kuumuutta vastaan kasvillisuudella on omat keinonsa. Haihduttaessaan vettä kasvillisuus laskee ilman lämpötilaa ja tuo lisäksi varjoja pihamaille.

Monivuotinen kasvillisuus rikastuttaa koko lähiekosysteemiä tarjoamalla pieneliöille, hyönteisille, matelijoille, linnuille ja nisäkkäille ruokaa ja elintilaa. Pihaan kannattaa myös valita hyötykasveja: marjapensaita ja hedelmäpuita, joiden sato on lähi- ja superruokaa parhaimmillaan.

Tärkeintä pihan viherryttämisessä on kuitenkin asumisviihtyisyyden kohentaminen, jota kasvillisuus tuo asukkaille. Luonnon kiertokulun seuraaminen ja kasvun ihmeen kokeminen ovat yhä tärkeämpiä ympäristöissä, joissa rakennetaan ja asutaan tiiviisti.

Ennätysmäärä puutarhoja avaa porttinsa 7. 7.

Kasvitieteelliset puutarhat löytyvät Puutarhamatkailukohteista. Kuva Ruissalon kasvitietteellisestä puutarhasta. (Timo Taulavuori)

Innostus puutarhaharrastamiseen kasvaa koko ajan, mikä näkyy myös kiinnostuksena avata oma puutarha yleisölle. Jo kahdeksannen kerran järjestettävään tapahtumaan on ilmoittautunut yli 650 puutarhakohdetta. Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään sunnuntaina 7. 7. 2019 klo 12 – 17.

Puutarhakohteisiin voi tutustua jo ennakkoon www.avoimetpuutarhat.fi -sivuilla, missä puutarhoja esitellään kuvin ja lisätiedoin. Sivujen kohdasta Selaile puutarhoja voi valita joko Puutarhamatkailukohde- tai Osallistuu teemapäivään-vaihtoehdon. Merkinnät löytyvät myös puutarhan omilta sivuilta.

Mukana myös puutarhamatkailukohteita

Avoimetpuutarhat.fi toimii mainiona hakukoneena esimerkiksi kesälomamatkalaisille. Tänä vuonna mukana on ennätysmäärä 125 puutarhamatkailukohdetta. Ne ovat auki myös muulloin kuin teemapäivänä -osassa voi vierailla erikseen sovitusti ja toisiin aukioloaikojen puitteissa. Tutustumiskohteita on kasvitieteellisisä puutarhoista arboretumeihin.

Tapahtuman teemana on Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen. Parasta antia ovat puutarhat, joissa näkyy omistajien persoonallinen käden jälki ja puutarhaharrastamisen ilo! Puutarha on aina omistajiensa peili, josta heijastuu heidän kiinnostuksensa kohteet. Yksi on intohimoinen pioniharrastaja, toinen hyötykasviviljelijä ja kolmas on luonut puutarhastaan luonnonmukaisen kukkivan keitaan.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppanina ovat lisäksi Biolan Oy ja Fiskars Oyj sekä Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan.

www.avoimetpuutarhat.fi

www.oppnatradgardar.fi

Intagram: #avoimetpuutarhat

Facebook: avoimetpuutarhat