Poikkeuskevät toi poikkeuksellisen paljon harrastajia puutarhaan

Nurmikonleikkuu ei ole kesän suosituin hyötyliikuntalaji

Poikkeuksellinen kevät muutti suomalaisten arkea ja vapaa-ajanviettoa. Omassa pihassa ja parvekkeilla puuhaillaan nyt huomattavasti enemmän. Biolanin tekemän tuoreen kuluttajakyselyn vastaajista 56 prosenttia kertoo, että puutarhaharrastukseen käytetty aika on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Puutarhanhoito on monelle rakas harrastus ja vastaajista vain pari prosenttia vääntäytyy hommiin pakkopullatunnelmissa. Biolan toteutti kyselyn huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Tänä keväänä puutarhanhoidon suosio on noussut huimasti. Biolanin kuluttajakyselyssä useampi kuin joka toinen ilmoittaa, että oma kiinnostus puutarhanhoitoon on lisääntynyt verrattuna edellisiin keväisiin. Kaikkein suurinta puutarhainnostuksen nousu on nuorten, 30-vuotiaiden tai sitä nuorempien, ikäryhmässä. Heistä peräti kolme neljästä kertoo kiinnostuksen puutarhaharrastukseen lisääntyneen edellisiin keväisiin verrattuna.

− Nuorten kiinnostus puutarhanhoitoon on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden, mutta nyt tuntuu, että se on suorastaan räjähtänyt! Koska nyt puutarhoissa, palstoilla ja parvekkeilla puuhailee aivan uusia harrastajia, myös neuvonnan ja kasvatusvinkkien tarve on kasvanut, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Myös puutarhanhoitoon käytetty aika on lisääntynyt: kaikista vastaajista 56 prosenttia kertoo käyttäneensä puutarhanhoitoon tänä keväänä enemmän aikaa kuin aikaisempina vuosina. Nuorista jopa 60 prosenttia on käyttänyt puutarhaharrastukseen enemmän aikaa kuin ennen.

Puutarhassa myllätään omaksi iloksi – ei naapureiden takia

Puutarhanhoito on monipuolinen harrastus ja syitä hoitaa puutarhaa on useita. Tärkeimmäksi motivaatioksi nousee kauneus ja viihtyisyys, jota hoidettu piha tai parveke antaa, kuten myös ilo, jota puutarhanhoidosta saa. Kyselyn vastaajat kertovat, että puutarhapuuhailua tehdään ensisijaisesti omaksi iloksi. Vain 10 prosenttia vastaajista miettii lähiympäristön yhtenäisyyttä tai naapuruston mielipiteitä. Alle pari prosenttia vastaajista toteaa puutarhahommien olevan pakkopullaa.  

– Yhdeksän kymmenestä kyselyn vastaajista pitää tärkeänä sitä, että puutarhanhoito tarjoaa myös hyötyliikuntaa ja pitää virkeänä. Tämä korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kokee, että puutarhassa oleilu rauhoittaa mieltä, mikä osaltaan saattaa selittää puutarhanhoidon lisääntymistä viime aikoina. Tänä keväänä vastauksissa nousee korkealle myös oman sadon arvostus. Vastaajista 86 prosenttia haluaa kasvattaa kasveja, joista saa omaa satoa, Kerttula kuvailee harrastuksen hyötyjä.

− On ymmärrettävää, että itsekasvatettu ja puhdas ruoka kiinnostaa aivan uudella tavalla. Kyselymme mukaan säästö ruokalaskussa ei ole se motivoiva tekijä kasvattamiseen, vaan ruoan alkuperä ja turvallisuus korostuvat nyt, Biolanin Riikka Kerttula toteaa.

Melkein kaikilla on nurmikko – eikä sen leikkuu tai kastelu ole kivaa

Parvekkeilla, kotipuutarhoissa ja mökeillä kasvatetaan eniten kesäkukkia. Kesäkukat ovatkin kiitollisia kasvatettavia, koska ne kukkivat taukoamatta koko kesän, kun vaan muistetaan riittävä lannoitus ja säännöllinen kastelu. Toiseksi suosituin kasviryhmä on perennat, eli monivuotiset kukat, jotka tuottavat iloa vuodesta toiseen. Kestävimmät perennat voivat talvehtia myös parvekkeella suuressa ruukussa. Kolmanneksi suosikkilistalla yltää nurmikko, jota löytyy 84 prosentilta pientalopihoja.

− On hieman yllättävää, että nurmikkoa löytyy edelleen lähes kaikilta omakotipihoilta, koska samaisen kyselyn mukaan kaikkien epämieluisimpien puutarhapuuhien top neljään mahtuu kaksi nurmikonhoitotoimenpidettä: nurmikon kastelu ja nurmikon leikkaus. Onneksi hyvin perustettu nurmikko ei juuri kastelua kaipaa ja leikkaamisenkin voi ulkoistaa robottiruohonleikkurille. Myös kunttapihat ja kukkivat nurmet ovat lisänneet suosiotaan perinteisen leikattavan nurmikon rinnalla. Mutta lasten leikkeihin ja pihapeleihin hyvin hoidettu nurmikko on kyllä erinomainen valinta, pohtii Riikka Kerttula.

− Jos pääosa pihoilla nyt kasvatettavista kasveista on koristekasveja, niin suunta on selvästi muuttumassa. Ne kasvit, joista haaveillaan, ovat syötäviä. Ja hyötykasvien kasvatus onnistuu myös pikkupihassa ja parvekkeella, jatkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Ne kasvit, joista haaveillaan, kasvattavat omavaraisuutta. Juurekset, tomaatti ja muut vihannekset, mansikka ja salaatti ovat kasveja, joita haluttaisiin kasvattaa.

Kotipuutarhojen suosikkikasvit

Mitä kasvatetaan Mistä haaveillaan Mistä nuoret haaveilevat
  1. Kesäkukat
  2. Perennat
  3. Nurmikko
  4. Marjapensaat
  5. Koristepensaat
  1. Juurekset
  2. Tomaatti
  3. Muut vihannekset
  4. Mansikka
  5. Salaatti
 

  1. Juurekset
  2. Mansikka
  3. Salaatti
  4. Muut vihannekset
  5. Tomaatti

Biolan toteutti kuluttajakyselyn puutarhanhoidosta huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Vältä joulukukkien lakastuminen – Joulukuusi tai takka voi olla kohtalokas kukille

Kukat juhlistavat joulukodin. Osaa kukista voi joulun jälkeen kasvattaa viherkasveina ja osan voi istuttaa keväällä puutarhaan. Kun osaa välttää muutamat vaaranpaikat, joulukukkien hoito on helppoa ja niistä on iloa pitkäksi aikaa.

Kukkien kuljetus kaupasta kotiin on kriittistä joulukukkien menestymiselle. Yhä enemmän kukkia myydään marketeissa, joissa kukkien pakkaaminen jää ostajan vastuulle. Kiusaus on suuri kiikuttaa kasvi muiden ostosten lomassa pakkaamatta autoon.

− Joulutähti ja joulukaktus ovat kaikkein herkimmät kylmälle ja vedolle. Niitä ei koskaan saa kuljettaa pakkaamatta eikä niitä saa pakattunakaan jättää autoon. Joulukaktus tiputtaa nuppunsa ja joulutähti nuupahtaa helposti kylmässä. Joulukukista hyasintti, sypressi ja tulppaani sietävät parhaiten kylmää, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Älä laita joulukukkia takan viereen

Sipulikukat, kuten hyasintti, ritarinkukka ja tulppaani, viihtyvät ja kukkivat pidempään viileässä. Samoin atsalea, jouluruusu ja syklaami viihtyvät viileässä. Näitä kasveja ei kannata laittaa lähelle takkaa, lämpöpumppua tai patteria. Lämpimässä kukinta on ohi nopeasti ja sipulikukat myös kasvattavat suhteettoman pitkän varren ja kaatuvat helposti.

− Lämmön lisäksi myös liika kastelu aiheuttaa sipulikukkien varren venymistä. Mutta ei hätää, jos ritarinkukka tai hyasintti venähtää liikaa, ne voi katkaista maljakkoon jatkamaan kukintaansa.  Täysin auennut hyasintti voidaan pakkasella siirtää myös ulos ja se jäätyy kauniiksi. Hyasinteista saa kauniin kimpun vaikka haudalle, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Joulukuusi lakastuttaa kukat

Harvalle tulee mieleen, että joulukuusi voi olla syynä joulunajan kukkien nopeaan nuupahtamiseen. Joulukuusi erittää huoneilmaan etyleeniä, joka saa monet kukat vanhenemaan nopeasti ja jopa nuput putoamaan.

− Etyleeni on normaali kasvin hengityksessä muodostuva kaasu, joka saa hedelmät kypsymään. Valitettavasti se nopeuttaa myös kukkien vanhenemista. Siksi kaikki kukkivat kukat kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi joulukuusesta ja hedelmistä. Erityisesti joulukaktus ja orkideat pudottavat herkästi nuppunsa etyleenin vaikutuksesta, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Mitä huonommin joulukuusi voi sitä enemmän se erittää etyleeniä huoneilmaan. Siksi on tärkeää huolehtia joulukuusen hyvinvoinnista.

Joulukukkavinkit

Pidä multa tasaisen kosteana

 

Kastele niukasti

 

Jatka kasvatusta huonekasvina Istuta puutarhaan
atsalea

jouluruusu

joulutähti

syklaami

hyasintti

mehiruusuke

ritarinkukka

tulilatva

joulukaktus

mehiruusuke

muratti

orkidea

atsalea

hyasintti

jouluruusu

kielo

Vinkit suosituimpien joulukukan hoitoon

Atsalea viihtyy parhaiten viileässä ja siksi se sopiikin hyvin samoihin asetelmiin joulun sipulikukkien kanssa. Atsalean multa ei saa milloinkaan kuivua täysin. Kastelun voi tehdä upottamalla ruukun pari kertaa viikossa veteen muutamaksi minuutiksi. Ruukkuatsalean lehtiä kannattaa sumuttaa päivittäin. Jos atsalea säilyy elinvoimaisena kevääseen, sen voi istuttaa puutarhaan jatkamaan kasvuaan.

Hyasintti on yksi suosituimmista joulukukistamme. Liika kastelu venyttää kukkavartta, mutta hyasintin voi leikata maljakkoon. Hyasinttia voi käyttää myös ulkona koristeluun – pakkasella aukinaiset kukinnot jäätyvät kauniisti. Hyasintin tuoksu saattaa aiheuttaa herkille allergiaoireita.

Joulukaktus on ihana, piikitön väripilkku joulun istutuksiin. Joulukaktus voi kuitenkin pudottaa nupunsa, jos se kuljetetaan liian kylmässä tai sijoitetaan kotona liian lähelle joulukuusta. Kukinnan ajan joulukaktusta kastellaan säännöllisesti, mutta pintamullan annetaan kuitenkin kuivahtaa välillä. Joulukaktus viihtyy huonekasvina ja on suhteellisen helppo kukittaa uudelleen seuraavina vuosina.

Joulutähti on herkkä vedolle ja kylmälle, joten se pitää pakata kuljetusten ajaksi huolellisesti. Joulutähti sijoitetaan huoneessa valoisaan ja vedottomaan paikkaan. Joulutähteä kastellaan huoneenlämpöisellä vedellä usein, mutta pieninä annoksina, niin ettei multa pääse koskaan täysin kuivumaan. Joulutähden värittyneet ylälehdet säilyvät jopa kuukausia ja sen jälkeenkin joulutähteä voidaan kasvattaa viherkasvina.

Jouluruusu viihtyy parhaiten viileässä, mutta kukkii pitkään myös huoneenlämmössä. Kukinta voi jatkua jopa kuukauden. Jouluruusu tykkää tasaisesta kosteudesta ja kastelu onkin helpompaa, jos kasvi vaihdetaan kotona hieman isompaan astiaan. Jos jouluksi hankittu taimi on tarkoitus siirtää puutarhaan, se viedään kukinnan jälkeen viileään kellariin tai varastoon. Jos maa on sula, jouluruusun voi istuttaa suoraan ulos.

Ritarinkukka viihtyy valoisassa, mutta ei ole arka vedolle tai lämpötilanavaihteluille. Kastelu saa olla hyvin niukkaa, koska liika kastelu venyttää kukkavartta. Pitkän kukkavarren voi tukea kepillä tai sen voi leikata maljakkoon. Kuminauhan kietominen leikatun varren tyveen estää onttoa vartta kihartumasta.

Tulppaanit voivat koristaa joulukotia joko leikkokukkina tai istutustulppaaneina jouluasetelmissa. Leikkotulppaanien varsiin leikataan uudet imupinnat terävällä veitsellä ennen maljakkoon laittamista. Maljakkoon laitetaan kylmää vettä 5–10 cm. Vesi vaihdetaan muutaman päivän välein ja samalla voidaan leikata varsiin uudet imupinnat.

Kysely: Joka toinen nainen unelmoi tomaatin kasvattamisesta

Biolanin teettämän kuluttajakyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut puutarhanhoidosta. Kotipuutarhurit kasvattavat eniten kesäkukkia, mutta haaveilevat syötävistä kasveista – erityisesti tomaatin kasvattamisesta unelmoidaan. Hyötykasvien kasvatus onnistuu myös pikkupihassa ja parvekkeella.

Enemmän kuin joka kolmas suomalainen nauttii puutarhanhoidosta ja joka kymmenes kertoo puutarhanhoidon olevan erittäin tärkeä harrastus. Kaikkein innokkaimpia puutarhahoitajia ovat 61‒70 -vuotiaat. Erilaisten kasvien kasvattamisesta haaveilevat erityisesti 20‒30 -vuotiaat. Tämä selviää Biolanin teettämästä kuluttajakyselystä, johon vastasi 1 000 suomalaista.

Kesäkukat ovat kotipuutarhureiden suosikkikasveja

Lähes joka toinen kasvattaa kesäkukkia, ja ne ovatkin kotipuutarhojen suosituimpia kasveja. Naiset ovat miehiä innokkaampia kesäkukkien istuttajia. Kaikkein eniten kesäkukkia kasvatetaan mökeillä.

– Kesäkukat viihtyvät ruukuissa parvekkeella ja terassilla, osa lajeista jopa valoisalla ikkunalaudalla. Kesäkukkien kasvatus ei ole riippuvainen asumismuodosta. Ja koska oikealla hoidolla kesäkukat kukkivat keväästä syksyyn, ei ole vaikea ymmärtää miksi ne ovat kasvisuosikkien kärjessä, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Toiseksi eniten kasvatetaan nurmikkoa. Koko vastaajajoukosta nurmikkoa on 45 prosentilla, omakotipihoista jopa 81 prosentilla ja mökkipihoistakin 65 prosentilla kasvaa nurmikko.

Tomaatista unelmoidaan – nurmikosta ei

Ne kasvit, joita haluttaisiin kasvattaa, ovat syötäviä. Naiset, 20–30 -vuotiaat ja kaupunkilaiset haaveilevat keskimääräistä enemmän syötävien kasvien kasvattamisesta.

Tomaatti ja muut vihannekset nousevat listan kärkeen. Naisista peräti joka toinen haluaisi kasvattaa tomaattia.

– Tomaatti herättää intohimoja. On hämmästyttävää, että niistäkin henkilöistä, jotka kokevat puutarhanhoidon olevan pakkopullaa, 46 prosenttia haaveilee omista tomaattikasvustoista! Samaan aikaan heistä vain 7 prosenttia haaveilee nurmikosta. Tomaattista on helppo povata seuraavaa hittikasvia, tulkitsee tuloksia Biolanin Kerttula.

Tomaatin jälkeen toiseksi eniten haaveillaan mansikoiden kasvattamisesta. Kolmannella sijalla ovat juurekset ja neljäntenä yrtit.

– Vaikka yrttien kasvatus on lisääntynyt viime vuosina valtavasti, niin edelleen yrteistä haaveilevia on enemmän kuin niitä kasvattavia. Tämä tarkoittaa sitä, että yrttibuumi ei ole katoamassa minnekään, summaa Kerttula.

Mikä estää kasvihaaveen toteuttamisen?

Kiinnostus syötävien kasvien kasvattamiseen on kova, ja siksi kysyimmekin onko olemassa syitä, jotka estävät niiden kasvattamisen.

Ajanpuute voi estää hyötykasvien kasvattamisen. Vanhemmat ikäluokat kokevat, että fyysinen kunto ei riitä kasvattamiseen, kun taas nuoremmat ikäluokat kaipaavat ohjeita ja vinkkejä kuinka kasveja kasvatetaan. Oman pihan puuttuminen on luonnollisesti yksi esteistä.

– Onneksi nykyään on helppoja kasvatusjärjestelmiä, jotka sopivat myös parvekkeille. Valmiit viljelysäkit ja kastelua helpottavat kastelualtaat mahdollistavat vaivattoman puutarhaharrastuksen niin parvekkeella, terassilla, kasvihuoneessa kuin mökilläkin. Kastelualtaasta riittää kasveille vettä jopa viikoiksi, joten kasvien kastelu ei sido kotipuutarhuria lomalla päivittäin. Säkkiviljelyssä säästyy myös kitkemisen vaivalta. Näissä kasvatusjärjestelmissä viihtyvät niin kukat, tomaatit, yrtit kuin salaatitkin, rohkaisee kokeilemaan Biolanin Riikka Kerttula.

Näitä kasvatetaanTop 5

  1. Kesäkukat
  2. Nurmikko
  3. Marjapensaat
  4. Koristepensaat
  5. Monivuotiset kukat                  
Näitä haluttaisiin kasvattaaTop 5

  1. Tomaatti ja muut vihannekset 
  2. Mansikka
  3. Juurekset
  4. Yrtit
  5. Salaatti

Biolanin teettämä kuluttajakysely puutarhanhoidosta toteutettiin sähköisesti marraskuussa 2018 ja siihen vastasi 1 000 suomalaista, joista 50 prosenttia oli naisia ja 50 prosenttia miehiä.

Vielä ehtii istuttaa kukkasipulit: Paranna tulppaanin kukintaa mykorritsalla

848b5a090c471730_org

Narsissin istutus

Useimmille syyskukkasipuleille sopivin istutusaika on syys-lokakuu, kun maa on viilentynyt alle 10 asteeseen. Pienikokoiset kukkasipulit, kuten helmililjat ja lumikellot, istutetaan ensin, mutta tulppaaneja ehtii istuttaa aina roudan tuloon asti. Kompostilla, mykorritsoilla ja biohiilellä saadaan uutta potkua sipulikukkien kasvuun.

– Kukkasipuleiden istutusaika on saattanut unohtua, kun sateisen loppukesän jälkeen olemme saaneet nauttia poutaisista syyspäivistä. Kukkasipuleiden olisi hyvä ehtiä juurtua ennen pakkasia, muistuttaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Kukkasipuleiden istutuspaikan mullan tulisi olla kuohkeaa ja vettä hyvin läpäisevää. Tiiviin savimaan ja karun hiekkapitoisen maan humuspitoisuutta on helppo lisätä kompostimullalla.

Ennen sipuleiden istutusta mullan pinnalle levitetään muutaman sentin kerros maatunutta kompostia. Istutuksen yhteydessä se käännetään mullan joukkoon. Komposti varastoi vettä ja ravinteita kukkasipuleiden tarpeisiin.

Myös biohiilen lisäys multaan parantaa savisten ja hiekkapitoisten kasvupaikkojen maata. Huokoinen hiili imee vettä 3‒5 kertaa painonsa verran ja luovuttaa sitä vähitellen kasvien käyttöön.

– Tulppaanien yleisin vitsaus on, että kukinta taantuu vuosien myötä. Tulppaanit muodostavat helposti symbioosin kasvua parantavan sienijuuren eli mykorritsan kanssa. Mykorritsan lisäys tulppaanien kasvupaikalle saa tulppaanit kasvamaan voimakkaammin ja kukkimaan aurinkoisella kasvupaikalla vuodesta toiseen. Biolan Istutusmullassa on sekä biohiiltä, kompostia että kasvutarmoa parantavaa mykorritsaa, vinkkaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Vältä yleisin istutusmoka

Sipulit istutetaan kärjet ylöspäin. Sopiva istutussyvyys on kolme kertaa sipulin oma korkeus.

– Yleisin virhe on jättää sipulit liian pintaan. Pienet sipulit istutetaan 4–5 sentin syvyyteen ja isot vähintään 10–12 sentin syvyyteen. Harvoin sipuleita istutetaan liian syvään, mutta liian pinnassa olevat sipulit kukkivat heikosti, kertoo Biolanin Kerttula.

Jos sipuleiden istutus jää myöhäiseen syksyyn, voi mullan pinnalle levittää vielä kunnon kerroksen puutarhan talvisuojaukseen tarkoitettua turvetta. Turvekerros toimii eristeenä ja sipulit saavat lisää juurtumisaikaa.

– Koska kukkasipulit ovat myyrien herkkua, kannattaa istutettujen sipulien väliin sinne tänne tehdä reikiä, joihin laitetaan kanankakkarakeita. Kanankakkarakeilla on myyriä karkottava vaikutus, opastaa Biolanin Kerttula.

Ampiaiset lisäävät omenoita piinaavaa muumiotautia

930a508d8d57b181_org

Tänä vuonna on kypsymässä runsas omenasato, mutta sen laatu saattaa jäädä odotettua heikommaksi. Muumiotauti on loppukesällä hedelmiin tarttuva sienitauti, joka pilaa sadon. Muumiotautia voidaan ennaltaehkäistä, mutta tänä vuonna ampiaiset lisäävät muumiotaudin esiintymistä.  

Muumiotaudiksi kutsutaan sienitautia, joka aiheuttaa omenaan pehmeitä ruskeita laikkuja. Laikut leviävät ja muuttavat pian koko omenan ruskeaksi. Myöhemmin muodostuu vaalean harmaita itiöpesäkkeitä, joiden turvin tauti talvehtii ‒ valmiina tartuttamaan uusia omenoita.

‒ Omenan kuoren rikkoutuminen avaa tauti-itiöille helpon reitin hedelmään. Nyt, kun ampiaiset käyvät maistelemassa satoa, muumiotauti näyttää leviävän nopeasti, harmittelee Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

‒ Kukkien väheneminen syksyä kohti saa ampiaiset etsimään ravintoa kaikkialta. Siksi syyskesällä ne syövät myös marjoja ja hedelmiä, jatkaa Biolanin Kerttula.

Muumiotaudin paras torjuntakeino on ennaltaehkäisy

Muumiotauti viihtyy muiden sienitautien tapaan lämpimässä ja kosteassa. Tällaiset olosuhteet säilyvät sateen tai aamukasteen jälkeen pitkään tiheässä omenapuun latvuksessa. Ajallaan tehdyt hoitoleikkaukset pitävät omenapuun latvuksen ilmavana ja ovat varmin tapa torjua myös muumiotautia. Leikatuissa puissa tulee myös vähemmän hankaumia, jotka altistavat kuoren rikkoutumiselle.

‒ Pieniä hedelmäpuita ja marjapensaita voi koittaa suojata ampiaisilta hyönteisverkoilla tai kasvuharsoilla. Suurten hedelmäpuiden suojaaminen on lähes mahdotonta, kertoo Biolanin Kerttula.

Omenalajikkeissa on eroa muumiotaudin esiintymisen suhteen. Samat lajikkeet, jotka ovat arkoja omenaruvelle, saavat helposti myös muumiotaudin, sillä muumiotauti iskeytyy helposti ruven tekemän vioituksen kautta.

Muumiotauti-itiöt leviävät tuulen mukana. Siksi jokaisen tulisi huolehtia tautisten omenoiden oikeasta hävittämisestä.

Taudin vahingoittamia omenoita ei kannata laittaa pihan perälle puutarhakompostiin, koska siellä tauti-itiöt eivät häviä. Varmimmat keinot muumiotautisten omenoiden hävittämiseen ovat polttaminen ja kompostointi lämpökompostorissa. Lämpökompostorissa kompostin lämpötila nousee riittävän korkeaksi itiöiden tuhoutumiselle. Pilaantuneita omenoita kannattaa kompostoida pieninä erinä muun jätteen joukossa.

Vesisammalta tarvitaan lisää: Harmaavesisuodattimien suosion kasvu lisää tarvetta

lampisirppisammal

Lampisirppisammal Warnstorfia trichophylla

Biolan käyttää kesämökkien Harmaavesisuodattimissaan vesisammalta biologisena suodatinmateriaalina. Viime vuosina vapaa-ajan asuntoihin asennettujen Harmaavesisuodattimien määrä on kasvanut ja näin myös vesisammaleen tarve on aikaisempaa suurempi. Rehevöityneiden järvien ongelmakasvi kierrätetään hyötykäyttöön suodattimissa ja samalla suojellaan vesistöjä jätevesiltä.

Järvet, jotka sijaitsevat maatalousalueella tai ojitettujen metsien läheisyydessä ovat todennäköisimpiä vesisammaleen esiintymispaikkoja. Mikäli järvi tai lampi on lisäksi matala ja heikkovirtauksinen, siinä usein kasvaa sammalta. Tänä vuonna vesisammaleen paras korjuuaika on jo käsillä. Kylmänä kesänä kukinta saattaa alkaa vasta elokuussa.

– Harmaavesisuodattimissa käytettävällä lampisirppisammaleella (Warnstorfia trichophylla) on tänä kesänä ollut hyvä tilanne. Aurinkoinen alkukesä lämmitti matalat järvet nopeasti ja vesisammal on jo noussut pintaan kukkimaan. Paras korjuuaika on tyypillisesti heinä-elokuussa , kertoo Biolan Oy:n hankintapäällikkö Mikko Leed.

Vesisammalella erinomainen puhdistuskyky

Markkinoilla olevissa  mökkipuhdistamoissa käytetään erilaisia suodatinaineita.  Biolan Oy:n käyttämä lampisirppisammal soveltuu ominaisuuksiensa puolesta erinomaisesti jätevesien puhdistukseen koska se on kehittynyt elämään nimenomaan runsasravinteisessa, rehevöityneessä järvessä.  Vesisammaleen käytön puolesta puhuu myös se, että korjuulla autetaan rehevöitynyttä järveä voimaan paremmin.

– Sen lisäksi, että otamme ongelmakasvin hyötykäyttöön, autamme vesilintuja. Vesisammal on nopeakasvuinen ja valtaa alaa linnuilta. Sammalen poistolla saadaan järveen lisää vesitilavuutta ja veden kierto helpottuu. Eikä kannata unohtaa mökkiläisten kesäsoutelua, joka saattaa loppua veneen airojen juuttuessa sammaleeseen, Leed toteaa.

Mökkiläiset ovat kiitettävästi heränneet suojelemaan omia kotivesiään. Vapaa-ajan asuntoihin on viime vuosina asennettu ahkerasti  Harmaavesisuodattimia jäteveden puhdistukseen. Suodattimessa oleva vesisammalsuodin suositellaan vaihdettavan kerran vuodessa, joten sammalen tarve lisääntyy vuosi vuodelta. Nyt etsitäänkin esiintymispaikkoja, joista sammalta voidaan tulla keräämään.

Vinkkaa sammaloituneesta järvestä Biolanille

Mikäli omassa rannassa havaitsee suuria ja järven käyttöä haittaavia sammalesiintymiä, kannattaa ryhtyä toimiin. Nostomahdollisuus selvitetään yhteistyössä alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Vesisammaleen keruulle ei tarvita erityislupaa, mutta ilmoitus on tehtävä.

– Vesisammalta ei kerätä Natura-alueella eikä lintujen pesimäaikaan. Mikäli vesisammalta on yhdessä kohteessa riittävästi ja korjuuedellytykset ovat muuten kunnossa, huolehtii Biolan sammalen korjuun kustannuksista. Meihin kannattaa olla yhteydessä, jolloin voimme selvittää tilanteen, Mikko Leed kehottaa.

Biolan kartoittaa parhaillaan vesisammalesiintymiä ympäri Suomea. Mikäli vesisammalta löytyy mökkijärvestäsi runsaita määriä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen info@biolan.fi tai Biolan Oy:n keskukseen puh. 02 5491600