Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Kuvaaja: Mikael Lindholm.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Ulkopuutarhojen suosio nousujohteista

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on vuosien varrella tullut tutuksi ja vakituiseksi vierailukohteeksi yhä useammalle. Puutarha ja kahvila Kumpu, yhdessä kesä-elokuussa avoinna olleiden geologisten kokoelmien kanssa, houkuttelivat vieraakseen enemmän kasvi- ja kivimaailman ystäviä kuin koskaan ennen. Puutarhalla vieraili kävijöitä lähes 28 000, vaikka sen portit olivat poikkeusoloista johtuen avoinna kuukauden lyhempään kuin normaalisti. Erityinen vuosi kasvatti ulkoilmakohteiden suosiota, mikä näkyi myös Luomuksen puutarhoilla ja etenkin Kumpulassa.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla ja ulkopuutarhassa vieraili yhteensä noin 115 000 luonnon ystävää vuoden 2020 aikana, mikä on noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2019. Kasvihuoneiden kävijämäärä putosi lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna, mutta ulkopuutarhassa vieraili lähes 88 000 kävijää, mikä on vain hieman vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Luomuksen perinteisesti suosituin vierailukohde Luonnontieteellinen museo, koki kovan kohtalon koronavuotena. Museossa vieraili vuoden 2020 aikana vain noin 90 000 asiakasta. Kävijämäärä museossa putosi siis puoleen edellisvuoteen verrattuna, siitäkin huolimatta, että museoon oli muun muassa avattu uusi vaihtuva näyttely, Antarktika.

Koronan koettelemukset

Hyvästä alkuvuodesta huolimatta kokonaiskävijämäärät Luomuksen yleisökohteissa putosivat lähes 35 prosentilla edellisvuoteen verrattuna koronasta johtuneiden yleisökohteiden sulkujen ja kävijämäärien tyrehtymisen takia kevään ja syksyn aikana. Tammi-helmikuussa 2020 kävijämääräkehitys oli vielä nousujohteista. Luonnontieteellinen museo ja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet jouduttiin sulkemaan huhti-toukokuun ajaksi, ja jälleen joulukuun ajaksi. Epidemian laantuessa kesäkuukausina museo pystyi tarjoamaan vierailijoille muun muassa kissa- ja Antarktis- aiheisia tietoiskuja museolla ja yleisöopastuksia ja sienineuvontaa Kaisaniemen ulkopuutarhassa.

Koronavuosi näkyi myös Luomuksen opastustoiminnassa. Luomuksen yleisökohteissa järjestettiin vain 145 opastusta vuonna 2020, mikä on noin viidennes aiempiin vuosiin verrattuna. Luonnontieteellisen museon opastukset ovat olleet tavallisina vuosina suosittuja, varsinkin koulu- ja päiväkotiryhmien keskuudessa, mutta koronarajoitusten vuoksi ryhmien vierailut museoon jäivät ymmärrettävästi vähiin. Luomuksen oppaat ja ympäristökasvattajat ovatkin käyttäneet aikaansa kehittämällä yleisölle suunnattuja digitaalisia sisältöjä ja uusia etänä järjestettäviä opastuksia vuodeksi 2021.

”Mäihä” voitti Imatran Ukonniemen toimintapuiston ideakilpailun

Maisemasuunnittelun opiskelijat Sanni Virjula ja Johanna Kuurila Hämeen ammattikorkeakoulusta voittivat Imatran kaupungin ja Lappset Group Oy:n järjestämän ideakilpailun ehdotuksellaan “Mäihä”. Voittajatyö palkittiin 3 000 euron tunnustuksella.

Imatran kaupunki ja Lappset Group Oy järjestivät yhteistyössä aluesuunnittelun ideakilpailun viime vuonna kohteena Ukonniemen taimitarhan alue. Palkintolautakunta valitsi voittajaksi Hämeen ammattikorkeakoulun kahden opiskelijan tiimin ehdotuksen ”Mäihä”. Yleisöäänestyksen voittajaksi selvisi ehdotus ”imatraLAINE”. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden varjoraadin valinta oli ”Voimala”. Kaikki palkitut kilpailutyöt olivat Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemiä ehdotuksia. Tulokset julkistettiin 12. helmikuuta 2020 Jyväskylässä pidetyillä Viherpäivillä.

Ideakilpailulla haettiin ehdotuksia Ukonniemen toimintapuiston kehittämiseen

Palkintoraadin mukaan voittajatyössä oli huomioitu monipuolisten toimintojen ja avoimeksi jäävien alueiden sijoittelu erinomaisesti. Maaston muotoilu, reitit ja kasvillisuuden valinnat olivat taiten suunniteltuja. Ideakilpailun voittanut työ nimeltään ”Mäihä” oli opiskelijoiden Sanni Virjulan ja Johanna Kuurilan laatima ehdotus, ja se palkittiin 3 000 eurolla.

Toiseksi sijoittunut ”Kipinä” palkittiin 1 800 euron tunnustuksella, ja se oli Sanna Agrillanderin, Eila Hannulan, Päivi Kokkolan ja Tiina Paalasmaan käsialaa. Palkintoraadin mielestä kilpailutyö oli tasaisesti suunniteltu ja monipuolisin toiminnoin varusteltu ehdotus, jossa oli huomioitu entisen taimitarhan historiaa puuston muodossa.

Kolmanneksi sijoittui kaksi ehdotusta: Riikka Lipsasen ”Virtaus” sekä Leea Purasen, Tanja Vaalivirran ja Miia Vehkaperän ”imatraLAINE”, joka sai kunniamaininnan ja voitti myös yleisöäänestyksen. Kolmanneksi sijoittuneet ehdotukset palkittiin molemmat 900 euron tunnustuksella. Imatran kaupungin nettisivuilla olleella yleisöäänestyssivustolla vieraili yli 1 200 kävijää, ja ääniä jätettiin 450. Yleisöäänestyksen voittaja sai 700 euron suuruisen tunnustuksen.

Liikuntatieteellisen opiskelijoiden varjoraati valitsi ”Voimalan”

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen alan opiskelijoiden varjoraati valitsi mielestään parhaaksi ehdotukseksi ”Voimalan”, joka oli opiskelijoiden Ella Kaakkolan ja Maria Ingströmin tekemä. Varjoraati painotti valinnassaan eri-ikäisille suunniteltuja monipuolisia liikunta-alueita sekä eri osa-alueiden haastavuutta ja yhteensopivuutta. Varjoraadin voittanut työ palkittiin 700 eurolla.

Maisema-arkkitehtuurin ja maisemasuunnittelun opiskelijoille suunnattuun kilpailuun jätettiin yhteensä 16 ehdotusta, joista esiraati valitsi kahdeksan palkintolautakunnalle esiteltäviksi. Voittajat valittiin suljetulla lippuäänestyksellä 15. tammikuuta pidetyssä palkintolautakunnan kokouksessa.

– Saimme paljon hyviä kilpailutöitä. Olemme siitä iloisia ja jopa yllättyneitä. Nyt katsomme, miten näitä suunnitelmia voimme hyödyntää pala kerrallaan. Voimme poimia parhaita paloja useista kilpailutöistä toteutukseen, Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen toteaa.

Lappset Group Oy on järjestänyt yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa aluesuunnittelun ideakilpailuja 44 vuoden ajan.

Ideakilpailu on osa Lappsetin yhteiskuntavastuullista toimintaa sekä asiakas- ja korkeakouluyhteistyötä.