Tomaatit vuoden 2022 vihanneksia

Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa. 

Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä. Tomaattien miellyttävä hapokkuus, makuaineet ja makeussopivat niin kasvis-, kala- kuin liharuokien joukkoon. Esimerkiksi tuoretomaattikastikkeella saadaan kevennettyä maukkaalla tavalla ruoka-annoksia.

Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa. Peruspyöreitä syömme edelleen eniten, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Naposteluun sopivat esimerkiksi eriväriset päärynänmalliset minitomaatit, kun tummanpunaiset lihaisemmat tomaatit maistuvat parhaiten grillattuina tai paistettuina.

Ei päivää ilman tomaattia?

Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Se on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kotimaisten tomaattien osuus kulutuksesta on jälleen kasvussa. Arvostus lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat niistä tärkeimpiä.

Meillä Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Pohjoisena maana olemme viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta maailman huippua. Samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi tomaatin viljelyssä hiili- ja vesijalanjälkiä. Kasvihuoneissa hyötyeliöt toimivat biologisina tuholaistorjuajina, ja ahkerat kimalaiset puolestaan pölyttävät kukat. Tärkein tuotantoalueemme on Vaasan eteläpuolella sijaitseva Närpiö, jossa punastuu tai muuten väriään vaihtaa yli 60 prosenttia suomalaisista tomaateista.

Ruohovartinen vihanneshedelmä

Tomaatti (Lycopersicum esculatum) on kasvitieteellisesti marja, jota yleisesti kutsutaan vihanneshedelmäksi sen käytön perusteella. Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin.  Käytännössä tämä monimetriseksi kasvava kasvi vaihdetaan vuosittain uusiin taimiin, mutta sopivissa oloissa samasta kasvista on mahdollista korjata satoa pitempäänkin. Viljelyssä tärkeää on hallita samanaikaisesti ilmankosteus, lämpötila, veden- ja ravinteiden saanti sekä kasvin hiilidioksidin saanti. Tomaatin kukat hedelmöittyvät varmimmin kimalaisten toimesta, kun lämpötila on 13 ja 32 asteen välillä ja ilmankosteus sopiva.

Tomaattifriikit kasvattavat erikoisuuksia

Tomaatit ovat myös yksi harrastajien suosikkikasveista, jota viljellään niin minikasvihuoneissa kuin lämpimillä kasvupaikoilla avomaalla. Tomaatit menestyvät esimerkiksi lasitetuilla parvekkeilla reilun kokoisessa ruukussa. Harrastajia motivoivat erikoislajikkeet ja kohtalaisen helppo kasvattaminen. Tomaatti rakastaa aurinkoa ja kestää myös hyvin ajoittaista kuivahtamista. Harrastajan lajikkeet voivat olla mustanpuhuvia, kirjavia tai monimuotoisia maatiaislajikkeita. Moni tomaattifriikki kertoo, että jo pelkästään tomaattikasvuston hyvä tuoksu tekee harrastuksesta mieleisen.

Tomaatit kuuluvat perunan tapaan koisokasveihin ja ovat kotoisin Etelä- Amerikasta, missä intiaanit ovat valikoineet parhaita villikantoja viljeltäväksi. Eurooppaan tomaatti levisi jo 1500-luvun alussa löytöretkien seurauksena. Aluksi sitä pidettiin eksoottisena koristekasvina Suomessakin, mutta myöhemmin siitä on tullut maailman eniten viljellyin vihannes. Tomaatin viljely Suomessa alkoi 1870-luvulla, ja on yleistynyt ja muuttunut ympärivuotiseksi selvästi 1990-luvulta lähtien.

Maailman suosituin vihannes

Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes. Erityisen paljon sitä kasvatetaan Pohjois-Afrikassa, Kanariansaarilla ja eteläisen Euroopan maissa, joista muun muassa Italian keittiö perustuu pitkälti tomaatin monipuolisiin ominaisuuksiin. Myös Väli-Amerikka ja Yhdysvaltojen eteläosat ovat on merkittäviä teollisuustomaatin viljelyalueita. Tomaatit ovatkin on yksi tärkeimmistä elintarviketeollisuuden raaka-aineista, minkä vuoksi myös kasvinjalostajat ja muut yritykset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita erilaisten lajikeominaisuuksien ja viljelytekniikan parantamisesta.

Maku kiinnostaa

Tomaatin maku on usein keskustelun aiheena. Varmin tapa nauttia maukkaista tomaateista on hankkia ne mahdollisimman kypsinä, tuoreina ja säilyttää ne huoneenlämmössä. Makutesti on helppo tehdä myös kotona. Kun laittaa toisen tomaatin jääkaappiin, ja antaa toisen vielä jälkikypsyä huonelämmössä, huomaa kuinka huoneessa säilytetyn tomaatin rakenne ja maku ovat jääkaappisäilytettyä paremmat. Valitettavasti myös osa ravintoloista ja kaupoista säilyttää tomaattejaan liian viileässä, sillä lämmössä viihtyvä hedelmä vetistyy ja sen maku heikkenee jo alle 13 asteen lämpötilassa.

Moni valitsee maun vuoksi myös erikoistomaatteja, joihin kertyy makeutta ja aromiaineita kasvun aikana peruspyöreää tomaattia enemmän. Niistä onkin tullut suosittuja napostelukasviksia. Suomessa on käynnistynyt hanke, jonka avulla pyritään kehittämään viljelyä ja lajikevalintoja tomaatin maun lisäämiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimellä varustettuja erikoislajikkeita, jotka muutoin jäisivät huomioimatta.

Tärkeimmät tomaatit tyypit ovat peruspyöreän klassikkotomaatin lisäksi tiivismaltoisemmat pihvitomaatit ja makeat, värikkäät kirsikkatomaatit. Lisäksi myynnissä on päärynä-, luumu-, cocktail-, Rooman-, terttu- ja grillitomaattinimikkeillä erilaisia tomaattityyppejä. Monet ovat myös tutustuneet esimerkiksi perinnetomaatteihin kuten häränsydäntomaatteihin.

 

Terveyspommiksi kutsuttu

Tomaatti on jo käyttömääränsä puolesta yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Tomaatin sisältämät vitamiinit, kuidut ja hivenaineet ovat hyödyllisiä, mutta erityisen siitä tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Sen on tieteellisestikin todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät myös masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.

Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto on aloittanut tämän perinteen jo viisikymmentä vuotta sitten. Tavoitteena on antaa lisätietoa kasviksesta niin kuluttajille, kaupalle kuin harrastajille ja edistää vihannesten menekkiä. Vuoden 2022 lisäksi on valittu jo vuoden 2023 vihannekseksi porkkanat. Vuonna 2024 juhlitaan puolestaan aromaattisten basilikoiden vuotta.

Puutarhaliitto: Lisätään kasvillisuutta kaupunkeihin

Kuva: Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein-kattopuutarha lisää luonnon biodiversiteettiä

Koko ajan tiivistyvään kaupunkiympäristöön tarvitaan lisää tilaa kasvillisuudelle. Yhteyttävä vihreä kasvillisuus on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta todetaan Puutarhaliitto ry:stä. Kaupunkirakentamisessa korostuvat liikaa rakennusten ja ulkoalueiden elottomat, kovat pintamateriaalit.

Suomi kuten muutkin maat kaupungistuvat vauhdilla. Asuinalueita tiivistetään, ja niin sanottu kova rakentaminen valtaa alaa kaupungeissa aikaisempaa enemmän. Kovalla rakentamisella tarkoitetaan tehostettua kaavoitusta ja kovia pintoja. Ilmasta katsoen kasvillisuuden osuus pienenee suhteessa rakennusten ja katettujen alueiden pinta-aloihin, arvioi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Sekä kaupunkisuunnittelussa että piharakentamisessa tulisi huomioida kasvien osuus ja niiden merkitys ihmisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus sekä vähentää että hidastaa muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kasvillisuus tasapainottaa

Katto- ja kansipihojen istutusten avulla voidaan selkeästi vähentää rankkasateiden ja myös kuumien jaksojen haittavaikutuksia. Hyvä kasvillisuuskerros toimii eristyksenä niin kuumaa kuin kylmääkin vastaan. Monimuotoinen kasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja ilman epäpuhtauksia sitoen niitä kasvi- ja maa-ainekseen. Tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin asumisviihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.

Ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio on selvittänyt Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle tehdyssä Kasvikattojen ohjauskeinot ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomessa – tapauksena Helsinki -pro gradu-työssään kirjallisuuden ja tutkimuksen pohjalta, että kaupungeissa tarvitaan lisää sekä kannusteita että ohjausta kasvikattojen ja kansipihojen edistämiseksi. Suomessa kasvikattojen rakentaminen on ollut hyvin vähäistä, joten myös osaamista ja neuvontaa olisi kehitettävä, toteaa Suonio. Meillä jopa pelätään kattopuutarhoja ja viherseiniä, koska osaamista ja kokemusta on ollut vähän.

Tulvien torjuntaan

Käytännössä hyvin suunniteltu ja perustettu elävä katto vähentää sekä lämmön, kylmän että auringon UV-valon haitallista vaikutusta rakennusten materiaaleille. Suurin hyöty saadaan kuitenkin elävien rakenteiden vedenpidätysominaisuuksista ja tulvavahinkojen vähentämisestä. Kaupunkien hulevedet kerääntyvät rankkasateiden jälkeen tulviksi, mitä voitaisiin vähentää olennaisesti vettä pidättävien ja veden kulkua hidastavien kasvillisuuspintojen avulla.

Monenlaisia kasvikattoja

Kasvikatot luokitellaan niiden rakenteiden ja kasvualustan paksuuden mukaan. Kevyimmillään katto on sammal-, maksaruoho- tai jäkäläkatto, jonka avulla kattopinta muuttuu jo olennaisesti luonnollisemmaksi. Tätä paksummassa, yli 15 sentin, kasvualustassa viihtyvät jo ruohot, perennat ja sipulikukat. Varsinaisen kattopuutarhan perustamiseen tarvitaan jo selkeästi enemmän multatilaa, mikä pitää huomioida kantavien rakenteiden suunnittelussa. Parhaimmillaan kattopuutarha voi toimia virkistys- ja viljelyalueena tai puistona.

Vihreiden kattojen vaikutukset ovat moninaiset. Niiden avulla saadaan aikaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia etuja asukkaille ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Vihreän ympäristön vaikutukset asukkaille ovat kiistattomia, sillä vihreä ympäristö vähentää stressitekijöiden vaikutuksia, kannustaa liikkumaan asuinympäristössä ja lisää yleistä tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä. Moni kaupunkilainen haluaa lisäksi tuottaa osan ruoastaan piha-tai kattopuutarhoissaan.

Ympäristönäkökulmasta kasvikattojen avulla voidaan lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta yhä tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä. Lisäämällä monipuolista ja erityisesti kotoperäistä kasvillisuutta kaupunkiin voidaankin luoda vihreitä reittejä ja asuinalueita lukuisille, jopa harvinaistuneille eläin- ja kasvilajeille, joiden elämä muuten on hyvin uhanalaista tiiviisti rakennetussa ympäristössä.

Taloudellisesti kasvikattojen avulla voidaan tasata muun muassa asuinrakennusten energiankäyttöä. Kasvikattojen avulla voidaan myös vaikuttaa niin sanottuun lämpösaarekeilmiöön eli viilentämällä ilman lämpötilaa kesäisin. Toisaalta ne toimivat eristävinä kerroksina asuinrakennuksissa talvisin, mikä olisi syytä huomioida rakennusohjeistuksissa nykyistä selkeämmin, toteaa Taina Suonio.

Linkki Pro gradu-työhön: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322553/Suonio_Taina_tutkielma_2020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Hunajainen kiitos Ylen kampanjalle Puutarhaliitolta!

Ylen tuottajat Ville Alijoki ja Maarit Puttonen vastaanottivat tiiminsä puolesta arvostuskirjan ja hunajaisen tervehdyksen pörriäisiltä.

Suomalaiset puutarhaharrastajat ja ammattilaiset kiittävät Pelastakaa pörriäiset -kampanjaa

Puutarhaliiton puutarhayhdistykset kiittävät Yleisradiota onnistuneesta Pelastakaa Pörriäiset -kampanjasta. Kampanjan näkyvyys ja vaikuttavuus ovat olleet laajoja, ja viestin ovat vastaanottaneet ja ottaneet omakseen sekä lapset että ikäihmiset. Perusteluissaan Puutarhaliitto korostaa sitä, että kampanjan sisältö on ollut positiivista ja selkeää. Se on  auttanut suomalaisia ymmärtämään hyönteisten rooleja osana luonnon ja puutarhojen monimuotoisuutta.

Ilman pörriäisiä kotimainen sato jäisi monen kasvin osalta olemattomaksi. Niin vihannes-, marja- kuin hedelmäkasvitkin tarvitsevat pörriäisiä, jotta kasvien satoaihiot pölyttyvät ja tuottavat satoa. Puutarhaliiton harrastajayhdistykset ovat myös tarttuneet aktiivisesti Ylen kampanjaan osana omaa kattoteemaansa Ekotekoja puutarhassa, kuvaa kampanjan vaikuttavuutta Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Moneen kotipuutarhaan on kevään ja kesän aikana istutettu hyönteiskasveja, perustettu puolivillejä rötypuutarhoja sekä rakennettu hyönteishotelleja. 

Moni suomalainen on ollut huolissaan pölyttäjien vähenemisen vuoksi. Erityistä huolta on maailmanlaajuisesti siitä, että ruokahuoltomme perustuu monen kasvin osalta suoraan pölyttäjien esiintymiseen ja niiden aktiivisuuteen. Tärkeää on se, että satoa varmistaville pörriäisille riittaä ravintoa ja suotuisia elinympäristöjä pellon pientareilla, kotipuutarhoissa, metsissä ja puistoissa myös keväästä syksyyn asti. Näin hyönteisten kanta vahvistuu, ja ne ovat valmiita kukinnan aikaan pölyttämään hyötykasvejamme. Hyvä kampanja ja selkeät vinkit ovat auttaneet pitämään huolta myös luonnon hyönteisten hyvinvoinnista.

 

Metsäpuutarha toteutetaan luonnon ehdoilla

Suomi on metsäinen maa ja metsän luonto on meille tuttua. Puutarha ja metsä mielletään erilaisiksi ympäristöiksi. Hyvin suunnittelemalla metsän luonnollisuuden ja puutarhan näyttävyyden voi yhdistää metsäpuutarhaksi. Metsäpuutarhasta syntyy aktiivinen tila, joka lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hoidettu piha tai yksipuolinen metsä. Etenemällä kolmessa vaiheessa tutkimisen, raivaamisen ja monipuolistamisen kautta, pääset parhaiten toimivaan lopputulokseen.

Ensin tutkitaan

Lähtökohtana on olemassa oleva kasvillisuus ja maaperä. Maan kosteus, kasvillisuus ja alueen mikroilmasto antavat viitteitä siitä, mitä kasveja kannattaa istuttaa. Menestyvätkö alueella eteläiset kasvit kuten jalopuut vai onko metsä kuivaa kangasta, jossa on vähän multavaa maata ja kosteutta. Pihan läheisyydessä voi olla jopa soistuva metsä, josta saa mielenkiintoisen osan puutarhaan.

Metsäpuutarhan suunnittelussa jalostetaan olemassa olevaa metsätyyppiä puutarhamaisemmaksi. Hoidettua puutarhaa muutetaan metsäisemmäksi ja luonnontilaista metsää toimivaksi piha-alueeksi. Hyvän suunnitelman avulla puutarha muuttuu liukuvasti luonnontilaiseksi metsäksi. Metsäpuutarhaan tutustuessa voi suunnitella paikkoja lasten leikkeihin, oleskeluun ja hiljentymiseen luonnon keskellä.

Sekametsä sopii kohteeksi

Suomalainen sekametsä sopii erittäin hyvin jalostettavaksi metsäpuutarhaksi. Metsä on usein tukossa ja vesakoitunut, jolloin harventaminen on tämän toisen, raivaamisvaiheen ensimmäinen työ. Tämän jälkeen valitaan säilytettävät puut. Usein reilu karsiminen on välttämätöntä, jotta maapohjaan saadaan valoa ja liikkumatilaa. Luontaiset polut ja kulkuväylät kannattaa säilyttää. Kosteilla alueilla niitä voi korottaa ja vahvistaa soran tai pitkospuiden avulla.

Puiden karsimisen jälkeen tarkastellaan näkymiä. Halutaanko jotain peittää tai paljastaa. Näkymät muodostavat metsäpuutarhan sielun. Avarat näkymät vesitöihin tai pelloille ovat arvokkaita. Kivet, purot, muurahaispesät ja kannot huomioidaan metsäpuutarhaa rikastuttavina tekijöinä.

Kolmannessa vaiheessa monipuolistetaan

Kolmannessa vaiheessa pohditaan, mitä halutaan lisätä. Suomalaisen metsän aluskasvillisuudessa on vähän kukkivia pensaita, puissa kiipeileviä köynnöksiä tai esimerkiksi keväisin kukkivia sipulikasveja. Näitä katseenvangitsijoita kannattaa istuttaa kulkuväylille tai lähelle metsän raja-alueita, jota ne näkyvät hyvin.

Luonnollisista metsän aluskasveista kuten varvuista, heinistä, sammalista ja jäkälistä kehittyy yleensä upeita kokonaisuuksia, kun niille raivataan kasvutilaa. Uusia, paikalla kasvavaan lajistoon sopivia kasveja istutetaan harkitusti ja maata parannetaan sen verran, että kasvit saadaan juurtumaan metsässä, jossa humuskerros on usein ohut ja ravinteita on niukasti. Happamaa suosiville alppiruusuille, havuille ja köynnöshortensioille riittää havuturpeen lisäys, mutta monet muut kasvit tarvitsevat noin 40 cm kalkittua puutarhamultaa viihtyäkseen kunnolla. Juurimaton avulla erityyppiset kasvustot voi pitää toisistaan erillään.

Metsäpuutarhaan kannattaa valita kestäviä ja luonnollisia kasvikantoja, jotka viihtyvät muun kasvillisuuden joukossa. Pitkälle jalostetut ja isokukkaiset kasvit istutetaan mieluummin puutarhan puolelle. Metsäpuutarhassa istutuspaikat naamioidaan niin, että kasvit näyttävät kasvavan luonnollisesti niille sopivilla paikoilla. Siellä on hyvä välttää suoria linjoja ja kukkapenkkimäisiä istutuksia. Istutusalueet voi kattaa luonnonmateriaaleilla: kävyillä, hakkeella tai vaikkapa sammalella, jolloin rikkakasvien torjunta on helpompaa.

Lopulta nautitaan

Metsäpuutarha on aina keskeneräinen, mutta se ei haittaa nautintoa. Päinvastoin puutarha muuttuu orgaanisesti koko ajan. Sinne syntyy uutta kasvua ja osa kasveista katoaa aikanaan. Puutarhurin tehtävänä on pitää kulkuväylät ja näkymät avoimina ja tuoda ajoittain uusia kasveja alueelle. Hyvä puutarhuri pitää huolta monipuolisesta eläimistöstä. Hän tuo linnuille pesäpönttöjä, rakentaa hyönteisille hotelleja ja seuraa ympäri vuoden muuttuvia maisemia ja kasvien kehitystä. Metsäpuutarhaa hoitaessa jokainen meistä hoitaa myös omaa hyvinvointiaan ja rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta.

Puutarhaviljely hidastaa ilmastonmuutosta

Puutarhatuotteilla, viheralueilla ja puutarhoilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ja ilmastotuhojen ehkäisemisessä. Ilmaston lämpeneminen on vakava uhka luonnolle ja myös meille ihmisille. Muun muassa ruoantuotanto vaikeutuu monilla maapallon alueilla joko kuumuuden, vedenpuutteen tai muiden ilmaston ääri-ilmiöiden vuoksi. Toisaalta Suomessa ilmaston lämpeneminen ja kasvukauden piteneminen tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia lisätä ammattimaista puutarhatuotantoa ja harrastustoimintaa.

Ilmastonmuutoksen eteneminen jatkuu. Alan tutkijoiden mukaan ilmasto lämpenee huolestuttavasti, vaikka saisimme vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä nykyisestä tasosta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo selvästi yli pitkäaikaisen tason. Maapallon lämpötilan ennustetaan nousevan parilla asteella, vaikka CO2-päästöt saataisiin kuriin. Lähes ainut keino sitoa ilman hiilidioksidi-pitoisuutta, on lisätä kasvikunnan biomassaa, joka yhteyttäessään poistaa ilman hiilidioksidia. Samalla kasvit sitovat vettä ja viilentävät ilmastoa.

Viherrytetään ja syödään kasviksia

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tärkein keino on viherryttäminen. Jokainen kasvava kasvi sitoo elinaikanaan aktiivisesti ilman hiilidioksidia muuttaen sitä biomassaksi. Tämä biomassa sitoutuu joko kasvualustaan humuksena tai se voidaan hyödyntää esimerkiksi ravintona tai tuotannon ja rakentamisen raaka-aineina.

Lisäämällä ruokavalioon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ja korvaamalla näillä eläinperäisiä raaka-aineita voi jokainen meistä hidastaa ilmastonmuutosta. Suosituksena on syödä päivittäin vähintään 800 grammaa monipuolisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja kerrotaan Puutarhaliitto ry:stä.

Meillä Suomessakin on mahdollisuuksia lisätä vihertuotantoa.  Hyötykasvien viljelyalaa voidaan lisätä ja ympäristöjämme voidaan viherryttää lisää esimerkiksi edistämällä viherkatto- ja seinäpintoja. Samalla kun ne puhdistavat ilmaa, ne myös sitovat lisääntyvien sateiden tuomaa kosteutta, ilmansaasteita ja vähentävät hulevesiongelmia. Pidentyvä kasvukausi ja ilman aikaisempaa korkeampi hiilidioksidipitoisuus lisäävät kaikkien viheralueiden kykyä sitoa hiilidioksidia myös meillä Suomessa.

Eteläisen Puolan olot?

Suomen ilmaston on ennustettu lämpenevän 1 – 2 asteella lähimpien kymmenien vuoden aikana, jolloin ilmastomme vastaisi eteläisen Puolan oloja. Tämä pidentää kasvukautta erityisesti syksyllä ja tekee talvistamme leudompia, jolloin myös uusien viljelykasvien menestyminen on mahdollista. Toisaalta ilmastonmuutos tuo haasteita puutarhayrittämiseen ja -harrastamiseen, sillä säätilojen ääri-ilmiöt tuovat kaikkialla maailmassa riskejä elintarviketuotantoon.

Ongelmilta ei vältytä

Puutarhatuotannon suurimmat ongelmat ovat kevään ja alkukesän hallat ja viileys, jotka haittaavat monien kasvien kasvuun lähtöä ja esimerkiksi pölyttävien hyönteisten aktiivisuutta. Kasvukauden pidentämistä voi varmentaa puutarhoissa kausihuoneilla ja erilaisilla katteilla, jotka suojaavat kasvukauden ääri-ilmiöiltä kylmyydeltä, tuulilta ja rankkasateilta.

Toinen suuri ongelma ovat runsaat sateet erityisesti kasvukauden jälkeen talvella. Kun maassa ei ole kasvillisuutta ja haihdutusta, huuhtovat sateet maaperän ravinteita ja humusta vesistöihin rehevöittäen niitä ja köyhdyttäen viljelymaata. Tärkeää on pitää maa kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja välttää maan syysmuokkauksia.

Kaupunkirakentamisessa pitäisi puolestaan välttää vettä imemättömiä laajoja ja katettuja pintoja. Niin sanottu kova rakentaminen ilman viheralueita lisää rankkasateiden haittoja. Viheralueet hidastavat aina sateiden haittoja, koska kosteus pidättäytyy niissä pitkään.  Suojaistutukset erityisesti rannoilla ehkäisevät veden, ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista vesistöihin.

Lähiruoka ja satokausiajattelu kunniaan

Tavallinen kuluttaja ja kotipuutarhuri voivat ehkäistä ilmastonmuutosta lisäämällä reilusti kasviksia ruokavalioonsa sekä edistämällä kaupunkiympäristöjen ja omien puutarhojensa viherryttämistä. Kasvukautta voidaan pidentää ja varmistaa puutarhoissa suojakattein ja pitämällä huolta viljelymaan kunnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Myös suosimalla lähialueiden ruuantuotantoa sekä satokauden tuotteita, voidaan hidastaa ilmastonmuutosta ja vähentää esimerkiksi kuljetusten aiheuttamia ilmastopäästöjä.

 

Elävöitä puutarhaa luonnon ehdoilla

avoimet-puutarhat2016-005

Vesiaihe elävöittää puutarhaa, kerää hulevesiä ja tuo puutarhaan biodiversitettiiä. Kuva Timo Taulavuori

Puutarhaliiton paikallisyhdistysten vuoden 2017 teemana on ”Puutarha luonnon ehdoilla”. Teeman avulla halutaan innostaa kotipuutarhureita rakentamaan ja hoitamaan pihaa mahdollisimman luonnollisesti ja kestävällä tavalla ympäristön näkökulmasta. Toimivassa puutarhassa sekä kasvit, eläimet että puutarhuri voivat mainiosti.

Vaali monimuotoisuutta

Kun kotipuutarhaa rakennetaan luonnon ehdoilla, tavoitteena on säilyttää ja rikastuttaa ympäristön monimuotoisuutta ja hyödyntää luonnon omia menetelmiä. Yksi tärkeimmistä periaatteista on oman pihan kiertotalous. Puutarha- ja kotitalousjätteiden sisältämät ravintoaineet kierrätetään pihassa. Maan humuspitoisuutta lisätään kompostoinnin ja katteiden avulla. Hyvä ja humuspitoinen kasvualusta edistää maan elävyyttä ja lisää hyödyllisiä pieneliöitä.

Myös pihan vesitaloudesta pidetään hyvää huolta niin, että sadevettä kerätään kastelua varten ja mahdollinen liika vesi kerätään joko pihan lampiin tai imeytetään painaumiin, joita voidaan myös rakentaa varta vasten tätä varten. Vesiaiheet pihassa tuovat eloisuuttaa puutarhaan ja niiden avulla saadaan lisää eliöstöä pihaan. Muun muassa sammakot ja vesiliskot syövät haitallisia hyönteisiä ahkerasti. Lainsäädännön mukaan jokaisen tontinomistajan pitäisi käyttää tai imeyttää pihalleen satanut vesi (hulevesi) omalla tontilla. Kookkaat kasvit ovat parhaita vedenkäyttäjiä ja ne ehkäisevät samalla myös eroosiota ja tulvia.

Rikkakasveista eroon

Rikkakasvien torjunnassa käytetään pääsääntöisesti mekaanisia menetelmiä. Maanpeitekatteiden ja tiheiden istutusten avulla voidaan vähentää rikkakasvien määrää olennaisesti. Rikkakasvien kitkemisen lisäksi niitä voi hyvin hävittää liekittämällä tai esimerkiksi kuuman veden tai vesihöyryn avulla alueilta, joilla ei ole muita kasveja. Kemiallista torjuntaa vältetään, koska sen tiedetään muuttavan maan mikrobistoa. Hyötykasvimaan hoitoa helpottaa esimerkiksi lavaviljely, jolloin kitkeminen on vaivatonta ja esimerkiksi etanoiden torjunta helppoa.

Tuholaisten ja kasvitautien torjunnassa tärkeintä on pihan monimuotoisuuden vaaliminen ja ennakoivat toimenpiteet. Esimerkiksi samettiruusut toimivat vihannesmaalla hyvinä karkottajakasveina ja linnunpöntöt lisäävät hyönteisiä syöviä lintuja pihapiirissä. Muutaman päivän välein tehtävä kasvinsuojelukierros on myös tehokas. Silloin voi havaita alkavat ongelmat ja poimia kasveista ensimmäiset kirvat, liljakukot ja haitalliset etanat. Tarvittaessa käytetään mahdollisimman luonnonmukaisia torjunta-aineita ja -menetelmiä. Esimerkiksi omenapuut ja marjapensaat voi tarvittaessa ruiskuttaa keväällä rypsiöljyseoksella, jotta kirvat, kempit ja punkit pysyvät loitolla.

Huolehdi hyvästä kasvukunnosta ja viihtyvyydestä

Luonnonmukaisessa puutarhassa kasvaa paljon erilaisia kasveja, mikä vähentää yksipuolisen puutarhan kasvinsuojeluongelmia. Puut toimivat parhaiten pihan hiilivarastojen rakentajina, koska ne sitovat ilmasta tehokkaasti hiilidioksidia ja estävät näin ilmastonmuutoksen etenemistä pienessä mittakaavassa. Istutuksia kalkitaan, kastellaan ja lannoitetaan tarvittaessa, jotta kasvukunto ja kasvien kestävyys kasvintuhoojia vastaan pysyy hyvänä. Muutoin vältetään liiallisia hoitotoimenpiteitä ja suositaan aina mahdollisimman luonnonmukaisia materiaaleja ja lannoitteita. Myös kasveista omaan pihaan valikoidaan ne lajit, jotka sopeutuvat sinne parhaiten.

Kotipuutarhan hoitoa helpottavat selkeät istutusryhmät ja kulkuväylät. Luonnonmukaisessa puutarhassa nurmialueet voidaan korvata pari kertaa kesässä niitettävillä kukkaniityillä tai metsänpohjakuntalla. Jos puutarhasta tehdään metsämäinen, lähiluonnon kasvillisuus viihtyy paremmin puiden ja pensaiden alla kuin huonosti kasvava nurmikko.

Hyvässä puutarhassa suositaan perhosia ja muita hyönteisiä houkuttelevia kasveja ja sinne rakennetaan sopivia koloja ja kantoja hyönteisiä varten. Suositut hyönteishotellitkin sopivat puutarhaan. Monipuolinen hyönteiskanta edistää kukkien pölyttymistä sekä tasapainoa hyvien ja ei toivottujen hyönteisten välillä. Esimerkiksi pehmeälehtiset puut kuten lehmus, raita, pähkinäpensas ja hevoskastanja ovat hyviä hyödyllisten petopunkkien koteja.

Ennen kaikkea puutarhaharrastaja viihtyy puutarhassa luonnon ehdoilla. Siellä riittää näkemistä, tekemistä ja koettavaa jokaiselle vuoden päivälle. Luonnon ehdoilla oleva puutarha lisää meidän kaikkien hyvinvointia, vähentää stressiä ja parantaa sekä henkistä että fyysistä hyvää oloa. Kun puutarhaa ajattelee kokonaisuutena, sen avulla oppii ymmärtämään paljon luonnon toiminnasta ja kiertokulusta.

Puutarhaliitolla on 35 paikallisyhdistystä, joiden yhteystietoja löytyy Puutarhaliiton sivuilta. Lisätietoa pihan luonnonmukaisuudesta:

Euroopan taimitarhajärjestö ENA:n 25-vuotisjuhlapuu istutettiin Hermanninpuistoon

pajunen_narhi_taulavuori

Euroopan Taimitarhajärjestö ENA:n 25-vuotisjuhlapuun istuttivat Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen,  Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi ja Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

European Nurserystock Association ENA juhlisti 25-vuotistaivaltaan istuttamalla 25 puuta eri puolille Eurooppaa samana päivänä 19.10. Järjestö halusi tällä tavoin tuoda esille puiden suuren merkityksen viheralueilla ja erityisesti kaupunkiympäristössä. Kaksikymmentäviisi puuta edustavat järjestön juhlavuotta ja kertoo samalla, kuinka monta miljardia tainta on kasvatettu Euroopan taimitarhoilla viimeisen 25 vuoden aikana.

Suomessa juhlapuu istutettiin rakenteilla olevaan Hermanninpuistoon Helsinkiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi, että on hienoa, että Helsinki on tällä tavoin mukana Euroopan-laajuisessa aloitteessa ja voituoda samalla esille, että Helsinki on Euroopan vihrein pääkaupunki. Kaupungin puistot ja viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeä osa Helsinkiä ja sen lähiluontoa.  Nyt istutettu metsälehmus tulee ilahduttamaan Hermanninpuiston nykyisiä ja tulevia käyttäjiä.

-Helsingin kaupungilla on pitkä ja merkittävä historia puistojen rakentajana. Kaupungista löytyy eri aikakausien puistotyylit ja suosikkikasvit. Helsingillä on merkittävä rooli näiden eri aikakausille tyypillisten puisto- ja muiden koristekasvien käytön ylläpitäjänä. Kaupunkipuut ovat merkittävä osa tätä perinteen säilyttämistä. Se on hieno tapa tuoda esille eri kaupunginosien omaa luonnetta, muistutti Jussi Pajunen.

Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi muistutti, että yhä useammat tutkimukset osoittavat, että kaupungistumisen edistyessä lähiviheralueiden merkitys kasvaa. Viheralueiden pitää olla saavutettavissa, korkeintaan kävelymatkan etäisyydellä kodista. Viheralueilla, virkistysalueilla, metsillä on vaikutusta henkiseen hyvinvointiin, henkiseen ja fyysiseen terveyteen, stressistä elpymiseen sekä mm. kaupunkien vetovoimaisuuteen.

Taimitarha-ala on suuri tekijä Euroopassa

Taimistoviljelijät ry on ollut Suomesta mukana ENA:ssa 2000-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä ENA:aan kuuluu 19 jäsenmaata. ENA:n jäsenjärjestöihin kuuluu Euroopassa 17 000 taimitarhaa, jotka kasvattavat monivuotisten kasvien taimia yli 100 000 hehtaarilla ja työllistävät yli 100 000 henkilöä. Suomessa on 100 päätoimista taimitarhaa, jotka kasvattavat monivuotisten hyöty- ja koristekasvien taimia 400 hehtaarilla. Taimitarhatuotannon arvo on 34 miljoonaa euroa ja alan työllistävä vaikutus on 480 henkilötyövuotta.

ENA:n jäsenet kunnioittavat juhlaistutuksellaan kaikkia taimistoviljelijöitä kautta aikojen alkaen muinaisista kulttuureista nykyajan huippuosaajiin. Taimitarhaviljelyn pitkän historian aikana ammattikunta on kokeillen kehittynyt nykyiselle tasolleen ja tuottaa kaikkialle viihtyisää ja terveellistä ympäristöä.

Jokaisella taimella on tarinansa. Kun pihaan tai puistoon istutetaan taimi, on siihen liittynyt taitoa, tietoa ja monen ammattilaisen työtä. Ketju on alkanut kasvinjalostajasta tai erikoismuodon löytäjästä ja jatkunut taimistoviljelijälle, joka on lisännyt ja kasvattanut taimia niin, että ne ovat valmiita toimitettavaksi istutuksiin ja selviämään avarassa maailmassa.

Metsälehmus ’Greenspire’

Juhlapuuksi istutetun metsälehmuksen, Tilia cordata ’Greenspire’ on kasvattanut Joroisissa Taimisto Huutokoski, joka lahjoitti sen Hermanninpuistoon. Greenspire-lajike on tavanomaista metsälehmusta kapeakasvuisempi. Sen oksat ovat  ylöspäin suuntautuneet ja latvus on muodoltaan kartiomainen. Greenspire-lehmus sopii erinomaisesti katupuuksi.

Puutarhaliitto: Puutarhat avautuvat ensi sunnuntaina

 

tt_pihanakyma

Elokuiseen kukkaloistoon ja satokauden parhaaseen alkuun pääsee tutustumaan ensi sunnuntaina 7. 8. klo 12 – 18. Silloin avautuu lähes 500 puutarhaporttia, joiden takaa löytyy mielenkiintoisia puutarhakohteita ihasteltavaksi. Innostusta omaan harrastamisen voi hakea eri puolilta Suomea. Mukana on omakotipihojen lisäksi myös mielenkiintoisia siirtolapuutarhoja ja viljelypalstoja, taimitarhoja, arboretumeja, mökkipuutarhoja, hautausmaita sekä yhdistysten ylläpitämiä puutarha-alueita.

Kuluvan kesän aikana sopivan lämmön ja sateiden jälkeen moni puutarha on nyt parhaimmillaan, jolloin niistä on helppo poimia hyviä ideoita oman pihan kasvivalintoihin tai puutarhan suunnitteluun ja hoitoon.

Toisaalta avoimet puutarhat tarjoavat myös mainion mahdollisuuden päästä retkeilemään ja kurkistamaan yksityisiin puutarhoihin. Siellä voi nauttia vaikka iltapäivän puutarhakahvit hyvässä seurassa ihastellen toisten uurastamisen aikaansaannoksia.

www.avoimetpuutarhat.fi  -sivujen avulla voi etsiä omalta alueeltaan sopivia kohteita ja miettiä jo etukäteen sopivaa reittiä iltapäivän tutustumiskierrokseen. Sivuilla on hyvät kuvaukset, osoite- ja lisätiedot kohteiden palveluista.

Avoimet puutarhat –tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden, Svenska Trädgårdsförbundetin ja Fiskars Oy:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa.

Puutarhaliitto: Avoimet puutarhat yllättävät elokuussa

hm_karin-bjorklund-rissanen_2720

Kuva Karin Björklund-Rissasen puutarhasta Inkoosta viime vuodelta. Kuvaajana Hanna Marttinen

Elokuussa avautuu lähes 500 puutarhaporttia!

Tänä vuonna ennätysmäärä puutarhoja on ilmoittautunut mukaan valtakunnalliseen Avoimet puutarhat –tapahtumaan, joka järjestetään jo viidennen kerran elokuisena sunnuntaina 7. 8. klo 12 – 18. Mukana on erilaisia ja mielenkiintoisia vierailukohteita ympäri Suomea. Kohteisiin voi käydä tutustumassa ennakkoon sivuillawww.avoimetpuutarhat.fi ja suunnitella päivän ohjelmansa niin, että ehtii vierailla useammassa kohteessa saman iltapäivän aikana. Useissa kohteissa on myös pop up-kahviloita, joten mukaan puutarhakahveille kannattaa houkutella tuttaviakin.

Päivä pursuaa ideoita

Mukana on rakkaudella hoidettuja kotipihoja, monipuolisia siirtolapuutarhoja ja kauppapuutarhoja sekä mielenkiintoisia kasvikokoelmia. Parasta päivässä on ehdottomasti se, että pääsee tapaamaan muita puutarhaharrastajia ja vaihtamaan ajatuksia niin kasveista, niiden hoidosta kuin pihan suunnittelustakin, kertooMiia Malinen Lintukodon puutarhalta Rantasalmelta. Heidän maalaistalon puutarha on avoinna jo viidettä kertaa ja vierailijoita on ollut joka vuosi enemmän kuin aiempina vuosina. Monet tulevat pitkien matkojen päästäkin, mikä ilahduttaa isäntäväkeä. Miia uskoo, että rehevä piha rakennelmineen ja kotieläimineen on se, mikä saa vieraat viihtymään.  Alkukesän lämpö ja sateet ennakoivat, että tänä vuonna puutarhat ovat todella vehreitä ja näyttäviä elokuussakin, jolloin myös sadonkorjuun aika alkaa olla parhaimmillaan.

Avoimet puutarhat –tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden, Svenska Trädgårdsförbundetin ja Fiskars Oy:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa.