Euroopan taimitarhajärjestö ENA:n 25-vuotisjuhlapuu istutettiin Hermanninpuistoon

pajunen_narhi_taulavuori

Euroopan Taimitarhajärjestö ENA:n 25-vuotisjuhlapuun istuttivat Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen,  Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi ja Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

European Nurserystock Association ENA juhlisti 25-vuotistaivaltaan istuttamalla 25 puuta eri puolille Eurooppaa samana päivänä 19.10. Järjestö halusi tällä tavoin tuoda esille puiden suuren merkityksen viheralueilla ja erityisesti kaupunkiympäristössä. Kaksikymmentäviisi puuta edustavat järjestön juhlavuotta ja kertoo samalla, kuinka monta miljardia tainta on kasvatettu Euroopan taimitarhoilla viimeisen 25 vuoden aikana.

Suomessa juhlapuu istutettiin rakenteilla olevaan Hermanninpuistoon Helsinkiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi, että on hienoa, että Helsinki on tällä tavoin mukana Euroopan-laajuisessa aloitteessa ja voituoda samalla esille, että Helsinki on Euroopan vihrein pääkaupunki. Kaupungin puistot ja viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeä osa Helsinkiä ja sen lähiluontoa.  Nyt istutettu metsälehmus tulee ilahduttamaan Hermanninpuiston nykyisiä ja tulevia käyttäjiä.

-Helsingin kaupungilla on pitkä ja merkittävä historia puistojen rakentajana. Kaupungista löytyy eri aikakausien puistotyylit ja suosikkikasvit. Helsingillä on merkittävä rooli näiden eri aikakausille tyypillisten puisto- ja muiden koristekasvien käytön ylläpitäjänä. Kaupunkipuut ovat merkittävä osa tätä perinteen säilyttämistä. Se on hieno tapa tuoda esille eri kaupunginosien omaa luonnetta, muistutti Jussi Pajunen.

Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi muistutti, että yhä useammat tutkimukset osoittavat, että kaupungistumisen edistyessä lähiviheralueiden merkitys kasvaa. Viheralueiden pitää olla saavutettavissa, korkeintaan kävelymatkan etäisyydellä kodista. Viheralueilla, virkistysalueilla, metsillä on vaikutusta henkiseen hyvinvointiin, henkiseen ja fyysiseen terveyteen, stressistä elpymiseen sekä mm. kaupunkien vetovoimaisuuteen.

Taimitarha-ala on suuri tekijä Euroopassa

Taimistoviljelijät ry on ollut Suomesta mukana ENA:ssa 2000-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä ENA:aan kuuluu 19 jäsenmaata. ENA:n jäsenjärjestöihin kuuluu Euroopassa 17 000 taimitarhaa, jotka kasvattavat monivuotisten kasvien taimia yli 100 000 hehtaarilla ja työllistävät yli 100 000 henkilöä. Suomessa on 100 päätoimista taimitarhaa, jotka kasvattavat monivuotisten hyöty- ja koristekasvien taimia 400 hehtaarilla. Taimitarhatuotannon arvo on 34 miljoonaa euroa ja alan työllistävä vaikutus on 480 henkilötyövuotta.

ENA:n jäsenet kunnioittavat juhlaistutuksellaan kaikkia taimistoviljelijöitä kautta aikojen alkaen muinaisista kulttuureista nykyajan huippuosaajiin. Taimitarhaviljelyn pitkän historian aikana ammattikunta on kokeillen kehittynyt nykyiselle tasolleen ja tuottaa kaikkialle viihtyisää ja terveellistä ympäristöä.

Jokaisella taimella on tarinansa. Kun pihaan tai puistoon istutetaan taimi, on siihen liittynyt taitoa, tietoa ja monen ammattilaisen työtä. Ketju on alkanut kasvinjalostajasta tai erikoismuodon löytäjästä ja jatkunut taimistoviljelijälle, joka on lisännyt ja kasvattanut taimia niin, että ne ovat valmiita toimitettavaksi istutuksiin ja selviämään avarassa maailmassa.

Metsälehmus ’Greenspire’

Juhlapuuksi istutetun metsälehmuksen, Tilia cordata ’Greenspire’ on kasvattanut Joroisissa Taimisto Huutokoski, joka lahjoitti sen Hermanninpuistoon. Greenspire-lajike on tavanomaista metsälehmusta kapeakasvuisempi. Sen oksat ovat  ylöspäin suuntautuneet ja latvus on muodoltaan kartiomainen. Greenspire-lehmus sopii erinomaisesti katupuuksi.

Uusi astiataimisato paikkaa kevään puutteita

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Puutarhamyymälöissä on elokuussa kotimaisten astiataimien valikoima runsaimmillaan. Kasvussa olevista taimista on helppo valita mieleisensä.

Puiden, pensaiden ja perennojen astiataimia voi istuttaa koko kesän ja syksyn ajan maan jäätymiseen saakka. Kesäistutuksissa käytetään astiataimia. Ne ovat valmiiksi juurtuneet kasvualustaansa ja jatkavat kasvuaan häiriintymättä istutuksen jälkeen. Tuuheista ja kasvussa olevista astiataimista saadaan pihaan nopeasti näyttäviä kasviryhmiä.

Poikkeuksellisen ankara viime talvi tuhosi runsaasti pihojen ja puistojen kasveja. Myös taimitarhoilla menetykset olivat suuria. Tämän vuoksi vilkkaan kevätsesongin aikana olivat monet suositut lajit loppuneet myymälöistä. Nyt uuden astiataimisadon myötä tarjonta on palautunut normaaliksi. Runsaiden sateiden ansiosta istutusolot ovat erittäin suotuisat.

Kotimaisten taimien valikoima runsaimmillaan
Pensaiden ja puiden astiataimet valmistuvat myyntikokoisiksi elokuun alussa. Juuri nyt on kotimaisten taimien valikoima runsaimmillaan, kun uusi taimisato on pihatarhureiden saatavilla. Puutarhamyymälöistä kannattaa etsiä erityisesti sellaisia kasveja, jotka olivat keväällä ehtineet loppua. Nyt istutettavat taimet lähtevät ensi keväänä varhain reippaaseen kasvuun ja ne voivat hyödyntää kevätkostean maan.

Astiataimet ovat ostohetkellä täydessä kasvussa, joten niiden ulkonäöstä saa helposti oikean kuvan. Kasvutapa, lehdistö ja jopa kukinta ovat nähtävissä. Tämä helpottaa pihan suunnittelua ja antaa varmuutta kasvivalintoihin. Kokematonkin istuttaja löytää mieleisensä kasvit.

Vaivatonta istutustyötä
Astiataimia käytettäessä perustustyöt tehdään samalla tavoin kuin perinteisessä kevätistutuksessa. Istutuskuoppien maa parannetaan huolellisesti. Loppukesällä peruslannoitukseen käytetään niukkatyppisiä tai typettömiä lannoitteita, jotta syksyn kasvu pysyy kurissa ja taimien talvehtiminen varmistuu. Tällä hetkellä maassa on runsaasti kosteutta sateisen heinäkuun jäljiltä. Riittävästä kastelusta pitää kuitenkin huolehtia, sillä loppukesällä voi olla yllättävän pitkiä kuivia kausia. Kosteassa maassa taimi juurtuu hyvin. Astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä.