Puistot ovat elämää ja kaikkia ihmisiä varten

g_penalosa_bikepark

Gil Penalosan intohimona on kaupunkien kehittäminen kaikille sopiviksi. Gil neuvoo päättäjiä ja kaupunkeja luomaan elinvoimaista ja terveellistä kaupunkirakennetta kaikille ihmisille riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan ja sosiaalisesta, taloudellisesta tai etnisestä taustastaan. Hänen päähuomionsa kiinnittyy puistojen ja katujen suunnitteluun ja käyttöön siten, että ne olisivat miellyttäviä julkisia paikkoja, joihin liittyy kestävän kehityksen mukainen liikkuminen: kävely, pyöräily, julkinen liikenne ja autojen uudet käyttötavat.
Gil Penalosa on perustaja ja hallituksen puheenjohtaja menestyneessä kanadalaisessa voittoa tavoittelemattomassa 8 80 Cities –järjestössä. Hän on puheenjohtaja myös World Urban Parks –järjestössä, joka on kaupunkien puistojen sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden toimijoiden kansainvälinen järjestö.

 – Puistot ja virkistysalueet tuottavat monia hyötyjä. Ne edistävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ympäristön laatua, talouskehitystä ja sosiaalista kestävyyttä. Hyödyt ovat paljon kustannuksia suuremmat. Kaikesta tästä huolimatta hienoimmat puistomme ja julkiset alueet ovat edelleen uhattuja. Puistojen merkitystä on edelleen korostettava, painotti Jyväskylässä pidettyjen Viherpäivien pääpuhuja kanadalainen Gil Penalosa.

–  Kaupunkilaistumisen lisäksi väestö ikääntyy. Koskaan ihmiskunta ei ole kokenut samanlaista ikääntyvän väestön nopeaa kasvua kuin nyt. Väestönkasvun ja muuttuvan väestörakenteen haasteiden lisäksi kaupungit kaikkialla kamppailevat ilmastonmuutoksen, lisääntyvän liikalihavuuden, liikenneruuhkien ja hitaan taloudellisen kasvun kanssa, sanoi Gil Penalosa. Hän korosti, ettei koskaan ole ollut tärkeämpää se, kuinka suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme tervettä kaupunkia kaiken ikäisille ja kuntoisille ihmisille sekä kaikille sosio-ekonomisille ryhmille.

Kaupunkirakentamisen mitoitus heikoimpien mukaan

Gil Penalosa esitteli yksinkertaisen ja tehokkaan ”8 80” -periaatteen kaikki asukkaat huomioivaan kaupunkirakentamiseen. 8 80 -kaupunkifilosofia perustuu ajatukselle, että rakennettaessa hyvä kaupunki 8-vuotiaalle ja 80–vuotiaalle saadaan hyvä kaupunki kaikille. Sekä 8-vuotiaat että 80-vuotiaat ovat todellisia ”indikaattorilajeja”, kun haetaan tapoja rakentaa hyviä kaupunkeja. Kaupunkeja täytyy arvioida sen mukaan, kuinka kohtelemme haavoittuvaisimpia asukkaita: lapsia, vanhuksia, köyhiä ja vammaisia.

– Olemme valitettavasti suunnitelleet kaupunkimme viimeisen 50 vuoden aikana pikemminkin autojen kuin ihmisten terveyden ja onnellisuuden ehdoilla. 8 80 -konsepti aloittaa keskustelun siitä, kuinka voimme muuttaa kaupunkimme paikoiksi, jotka asettavat ihmisen etusijalle, heijastavat sosiaalista tasa-arvoa ja rohkaisevat kaikkien ihmisryhmien kestävää ja terveellistä elämäntapaa.

Sirpa Pietikäinen esittää eurooppalaista Vihervuotta 2020

Sirpa-350x350

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen avasi eilen kansalliset Viherpäivät Jyväskylässä. ”Menestyksekkään valtakunnallisen Vihervuoden jälkeen Viherpäivät ovat edelleen kasvu-uralla. Tämä osaltaan kertoo Vihervuoden onnistumisista”, kiteyttää Pietikäinen.

”Vihervuoden yksi tärkeimmistä tehtävistä oli lisätä meidän kaikkien tietoisuutta viheralueiden merkityksestä ja siitä, että vaikka usein otamme lähimetsän tai -puiston itsestään selvyytenä, viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto ovat ympärillämme”, toteaa Pietikäinen.

”Suuri osa kaupunkiprojekteista toteutetaan julkisten hankintojen kautta ja siksi myös kaupunkien hankintasuunnitelmilla on strategista merkitystä – siitä, päätämmekö hankkia laadukasta ja viihtyisää vai halpaa ja rumaa?”

”Oma erityinen toiveeni Vihervuoden osalta oli se, että kansalaisyhteiskunnassa innostutaan laajalti viemään aloitetta eteenpäin, ja myös osaksi tämän kevään kuntavaalien agendaa. Kunnissa pitkälti päätetään, millaista elinympäristöä kaavoitetaan ja rakennetaan”, Pietikäinen lisää.

Kansallisen Vihervuoden aikana syntyi myös ajatus eurooppalaisesta Vihervuodesta. ”Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Siksi lähdimme ajamaan vuoden 2020 nimeämistä eurooppalaiseksi Vihervuodeksi”, sanoo Pietikäinen.

Tällä viikolla halataan puita! Puunhalausviikko muistuttaa viherympäristöjen merkityksestä maalla ja kaupungissa

vihervuosi_juliste_final

Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi. Puunhalausviikkoa vietetään ensimmäistä kertaa elokuun viimeisellä viikolla 22.–28.8.2016. Vihervuoden kampanja kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään. Puunhalausviikko on myös osa Suomen Luonnon päivän tapahtumia.

Teemaviikon tavoitteena on kiinnittää huomiota meille tärkeisiin arkisiin viherympäristöihin. Erityisesti kaupungeissa puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja. Puiden keskellä, vihreässä ympäristössä mieli rauhoittuu ja aistit heräävät. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu puistossa tai metsässä parantaa mielialaa. Vaikutukset ilmenevät muun muassa verenpaineen alenemisena ja sydämensykkeen tasoittumisena. Luontokontaktit parantavat myös ihmisten vastustuskykyä.

Rutista puuta ja jaa kokemuksesi somessa tunnisteella #puunhalausviikko

Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni, suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Ajankohdan voi jokainen päättää itse. Puita voi halata esimerkiksi juoksulenkillä, sieniretkellä, Pokémoneja metsästäessä tai kiireisen työpäivän päätteeksi.

Vihervuoden sivuilta (www.vihervuosi.fi) löytyy lisätietoa kampanjasta sekä vinkkejä puiden havainnointiin ja tutkimiseen sekä esimerkkejä erilaisiin luovuutta ja rauhoittumista tukeviin toimintoihin (mm. mielipaikan löytäminen, paljain varpain kävely). Tutkimustietoon perustuva Puun tarina sopii erinomaisesti esim. lapsille luettavaksi. Kannustammekin päiväkoteja, kouluja, kerhoja ja perheitä hyödyntämään materiaaleja puunhalausretkellään.

Kerro omasta puunhalauksestasi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko.

Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi Vihervuoden sivuilla: http://www.vihervuosi.fi/content/fi/1/22739/

Halaa puuta – arvosta lähiympäristöäsi Facebookissa: https://www.facebook.com/events/274808099566944/

Kampanjan on suunnitellut Vihervuoden johtoryhmän jäsenistä koostuva työryhmä, jossa ovat mukana Viherympäristöliitto ry, Luke, Suomen 4H-liitto ja Maa- ja kotitalousnaiset. Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi viihtyisämpien lähiympäristöjen puolesta. Vihervuoden pääteema on kestävä suomalainen maisema ja slogan ”Minun maisemani – maalla ja kaupungissa”. Lisää tietoa teemavuodesta ja tapahtumista osoitteessa www.vihervuosi.fi.

Viherympäristöliitto ry: Viherympäristöjen monialaiset merkitykset esillä perjantain SuomiAreenassa

img_6713_small

Kaupunkikeskustan viheralueet ovat tärkeitä. Kuvassa Porin kansallisen kaupunkipuiston vihreä keidas, Kirjurinluoto”. Kuva Heli Nukki

Tutkittu juttu – puistot, viherympäristöt ja luonto parantavat, mutta miten käy tärkeille henkirei’illemme tiivistyvässä kaupunkirakenteessa? SuomiAreenan Pori-pihassa keskustellaan perjantaina viherympäristöjen merkityksestä ja riittävyydestä.

Onko meillä riittävästi tilaa viherympäristöille ja luontokokemuksille? Entä, mikä painaa eniten vaakakupissa kaupunkia suunniteltaessa? Onko helpompi määrätä mielen ja kehon pahoinvointiin pilleri kuin tarjota riittävästi viheralueita lähellä asuin- ja elinympäristöjä? Miksi viheralueet ovat niin tärkeitä ihmisille rakennetussa ympäristössä?

Jokakesäinen SuomiAreena kerää Poriin keskustelujen ääreen sankoin joukoin kuulijoita. Porissa sijaitsee yksi Suomen kahdeksasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Kansalliset kaupunkipuistot ovat laajoja yhtenäisiä viheralueita, joilla on kansallisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriarvot. Samalla ne toimivat tärkeinä jokapäiväisinä arkiympäristöinä kaupunkilaisille.

Valtakunnallista Vihervuotta juhlistaakseen Porin kaupunki järjestää yhdessä Viherympäristöliiton kanssa keskustelun Kestääkö suomalainen maisema? Parantaako puisto vai pilleri? Tilaisuus järjestetään perjantaina 15.7.2016 klo 13–13.45 SuomiAreenan Pori-pihassa (Valtakatu 11).

Keskustelijat ovat oman alansa huippuja Suomessa. Mukana ovat emeritusprofessori Tari Haahtela Helsingin yliopistosta, maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen Turun yliopistosta, professori Kalevi KorpelaTampereen yliopistosta, puheenjohtaja/europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Viherympäristöliitto ry/Kokoomus, Suomen maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja maisema-arkkitehti Emilia Weckman. Keskustelun juontajana toimii Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Vihervuoden mitali tunnetulle allergiatutkijalle

SuomiAreena-keskustelun yhteydessä emeritusprofessori Tari Haahtelalle myönnetään Vihervuoden mitali viherympäristön hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Haahtela on vakuuttunut siitä, että elävä ja monimuotoinen ympäristö on terveytemme perusta. Ihmisen immuunipuolustus vauvasta vaariin tarvitsee edelleen maata, multaa, metsää ja luonnonvesiä. Mitalin myöntämisestä päättää mitalitoimikunta, jonka puheenjohtaja on presidentti Tarja Halonen.

Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, järjestöt, kunnat ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vihervuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema. Lisää tietoa teemavuodesta ja tapahtumista osoitteessa www.vihervuosi.fi.

www.vihervuosi.fi

www.vyl.fi

www.pori.fi

http://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/porinkansallinenkaupunkipuisto.html

http://suomiareena.fi/