Kaupunkien kasvilajistoa on monipuolistettava

Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä ulkomaiset luennoitsijat muistuttivat kaupunkien kasvilajiston monipuolisuuden tärkeydestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kasvituholaisten määrä tulee kasvamaan ja siitä syystä yksipuoliset kasvi-istutukset ovat vaarassa tuhoutua. Viherpäiville kokoontuu lähes 1500 ammattilaista kahdeksi päiväksi 12.-13.2. Jyväskylän Paviljonkiin.

– Kun puulajien määrä kaupungeissa on rajallinen, tautien ja tuholaisten kaltaiset häiriöt voivat olla vahingollisia kaupunkien ekosysteemipalveluille. Jatkossa kasvilajistoa on monipuolistettava kasvituholaisriskien sietokyvyn lisäämiseksi, tutkija Henrik Sjöman Ruotsin maatalousyliopistosta muistuttaa.

Ruotsissa on käynnissä tutkimuksia, joissa etsitään uusia lajeja kaupunkiympäristöön, erityisesti uusia puulajeja. Uusia lupaavia lajeja on löytynyt tutkimusmatkoilla Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Romaniassa, Azerbaidzanissa ja Georgiassa. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota puiden kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluja ja puiden kykyyn kasvaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä.

Istutussuunnittelu on välttämätöntä

Kasvien istutussuunnittelun ja kaupunkien viheralueiden hoidon professori Nigel Dunnett Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta kertoo villin luonnon inspiroivan häntä. Luonto herättää voimakkaita tunnereaktioita. Hän seuraa luonnon kiertokulkuja ja kasvien kasvuvoimaa.

– Kasvien istutussuunnittelu tulee mieltää taiteen kehykseen, usein istutussuunnittelu nähdään vain toiminnallisena ratkaisuna – tapana täyttää tyhjä tila. Istutussuunnittelu tulee nostaa samalla tasolle muiden taiteen lajien kanssa, Dunnett vaatii.

– Haluan avata uusia mahdollisuuksia luovalle ekologiselle suunnittelulle keskellä moderneja kaupunkeja.  Lähtökohtana, että jos haluamme puuttua kaupunkien laajenemiseen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, täytyy tuoda luonto, maaperä, kasvillisuus takaisin kaupunkeihin, Nigel Dunnatt jatkaa.

– Siksi etenkin kattoihin, seiniin, asfalttiin, pysäköintialueisiin, katuihin, yrityspuistoihin ja kaupalliseen kehitykseen pitää keskittyä.

Suomessa lajistoa on alettu laajentaa

Helsingissä katualueille on istutettu soveltuvia kaupunkipuulajeja kahteen ”katupuuarboretumiin”, Vartiokylän Vartioharjuntielle ja Laajasalon Reiherintielle. Vartioharjuntielle on istutettu 12 ja Reiherintielle 26 puulajia tai -lajiketta. Molemmissa kohteissa on lajeja, joita ei ole aiemmin kokeiltu.

–  Mustilan arboretumin kanssa on käynnistetty yhteistoimintahanke, jossa on istutettu noin 2000 tainta 25 näyttävästä puu- ja pensaslajista, joista Mustilassa on hyväksi havaitut lisäyslähteet, suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungilta kertoo.

– Dynaamisten perennaistutusten aalto on aiheuttanut kasvisuunnitteluun periaatteellisen muutoksen: kasvilajeja voidaan istuttaa runsaasti ja kerroksellisesti ja niin, että kasvilajeilla on erilaisia rooleja, Tegel jatkaa.

– Kasvitietämyksen kartuttaminen on nyt tärkeää ja siksi uusia kokeiluistutuksia seurataan ja niistä tehdään raportteja. Mukaan tarvitaan suomalaiset taimistot kasvattamaan tulevaisuuden taimia.

Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen Mustilan Arboretumista kertoo, että arboretumilla on 120 vuoden kokemukset eri puulajeista. Suuri osa vanhoista kasviaarteista on yhä kuitenkin jäänyt vain kasvikokoelmien ja asiaan vihkiytyneiden kasviharrastajien iloksi.

–  Kaikkien tulisi tiedostaa, että istutettavien taimien teknisen laadun lisäksi huomiota tulee kiinnittää taimien sisäiseen laatuun – kasvien perimään, joka ohjaa sen kasvua, rakennetta, terveyttä ja menestymistä koko kasvin elinajan, Reinikainen painottaa.

Lisätiedot

 

www.viherpaivat.fi

Tee huonekasvien määräaikaishuolto helmikuussa

Alokasia, juurakkovehka

Pilvinen ja sateinen talvi on koetellut huonekasveja. Vähäinen luonnonvalon määrä on aiheuttanut normaalia enemmän lehtien ruskettumista. Keväthuollolla ehostetaan huonekasvit uuteen kukoistukseen. Nyt on aika vaihtaa multa ja aloittaa lannoitus.

Huonekasvien kasvu alkaa kevättalvella, kun luonnonvalon määrä lisääntyy. Viimeistään helmi-maaliskuussa koko Suomessa on riittävästi valoa uuteen kasvuun. Sitä ennen kasvit tarvitsevat keväthuollon.

‒ Huonekasvien keväthuolto aloitetaan leikkaamalla talven aikana ruskettuneet lehdet pois. Talven pölyt huuhdotaan pois viemällä kasvi suihkuun. Puhtaat lehdet pyydystävät kaiken saatavilla olevan auringonvalon ja yhteyttävät tehokkaammin, muistuttaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Älä lintsaa mullanvaihdossa

Ruukun jääminen liian pieneksi on vain yksi syy vaihtaa multa. Vielä tärkeämpää on huolehtia mullan rakenteesta ja oikeasta ravinnepitoisuudesta.

‒ Ruukussa multa maatuu vähitellen ja samalla se tiivistyy. Tiivistyneessä mullassa kasvin juuret eivät saa ilmaa ja ne voivat tukehtua. Lisäksi kasteluvedestä ja lannoitteista multaan kerääntyy vähitellen haitallisia määriä kalkkia ja suoloja. Kun mullan suolapitoisuus nousee, kasvi ei enää saa riittävästi vettä ja alkaa nuutua, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Jokavuotinen mullanvaihto takaa, että kasvin juuret säilyvät elinvoimaisina. Mullanvaihto rasittaa kasvia vähiten, kun se tehdään heti kevättalvella uuden kasvun alkaessa.

Lannoittamalla vältät näivettymisen

Huonekasvit käyttävät ruukussa olevan mullan ravinteet nopeasti loppuun. Ilman säännöllistä lannoitusta kasvit kärsivät ravinteiden puutteesta ja alkavat vähitellen näivettyä.

‒ Aloittelevat viherkasviharrastajat laiminlyövät lannoituksen liian usein. Jos kasvilla ei ole käytössä ravinteita, kasvu pysähtyy ja alkaa henkiinjäämistaistelu. Huonekasvien lannoituksen voi hoitaa kasteluveteen lisättävillä ravinnenesteellä tai ruukun multaan kerran kuukaudessa lisättävillä ravinnepuikoilla. Laiskalle lannoittajalle suosittelen ravinnepuikkoja, koska niiden lannoitusvaikutus on pitkä, sanoo Biolanin Riikka Kerttula.

Huonekasviravinteiden annosteluohjeet kannattaa lukea aina pakkauksesta ja noudattaa niitä. Lannoitusta jatketaan helmikuulta aina lokakuun loppuun asti.  

Tämän kevään suosikkikasvit – näillä hoitovinkeillä onnistut

Alokasia, juurakkovehka

Kun kevätaurinko alkaa porottaa, siirrä alokasia pois eteläikkunalta. Se viihtyy paremmin ikkunalla, johon paistaa vain aamu- tai ilta-aurinko. Pidä multa tasaisen kosteana, mutta älä jätä vettä seisomaan aluslautaselle. Alokasia viihtyy tavallisessa kukkamullassa. Jos olet laiska kastelija, istuta alokasia kasvusammaleeseen, joka varastoi hyvin vettä. Aloita lannoitus nyt ja jatka sitä aina lokakuun loppuun asti.   

Kultaköynnös

Kultaköynnös on helppohoitoinen huonekasvi, joka viihtyy valossa, mutta myös hieman sisemmällä huoneessa. Lajikkeet, joilla on limenväriset tai valkokirjavat lehdet, tarvitsevat valoisamman kasvupaikan kuin vihreälehtiset yksilöt. Kultaköynnös kasvaa kauniisti amppelissa tai sen voi ohjata kasvamaan tukea vasten ylöspäin. Kultaköynnös viihtyy tavallisessa kukkamullassa, mutta tee ruukun pohjalle salaojitus kevytsorasta, jotta ylimääräinen kasteluvesi valuu pois ruukusta.

Peikonlehti

Peikonlehti kaipaa säännöllistä kastelua. Koska multa ei saa koskaan päästä täysin kuivaksi, vaihda mullaksi hyvin kosteutta pidättävä kasvusammal. Peikonlehti viihtyy itä- ja länsi-ikkunalla ja hajavalossa myös sisemmällä huoneessa. Pidä suuret lehdet puhtaana pölystä vuoden ympäri. Koska peikonlehti kasvaa nopeasti, se tarvitsee säännöllistä lannoitusta helmikuun alusta lokakuun loppuun.

Perhosorkidea

Kastele perhosorkidea kerran viikossa upottamalla ruukku huoneenlämpöiseen veteen noin 15 minuutiksi. Lannoita orkideaa lisäämällä kasteluveteen orkidearavinnetta. Kukinnan jälkeen vaihda tarvittaessa uusi kasvualusta. Perhosorkideaa ei saa istuttaa multaan, vaan se tarvitsee ruukkuun männynkaarnaa, hieman biohiiltä sekä kuitupitoista turvetta tai rahkasammalta. Kasvualusta vaihdetaan vähintään kolmen vuoden välein.

Rahapuu

Rahapuun voi tappaa liikakastelulla. Mehevät lehdet varastoivat vettä, ja kasvi kestääkin mullan kuivumisen kastelujen välillä. Ahkeran kastelijan kannattaa istuttaa rahapuu kaktusmultaan, joka kuivuu tavallista multaa nopeammin kastelun jälkeen. Rahapuu kasvaa hitaasti ja siksi sille riittää mullanvaihto parin vuoden välein. Rahapuu viihtyy perinteisessä saviruukussa.

Silkkimaija

Upealehtinen silkkimaija on viihtyessään nopeakasvuinen viherkasvi, joka tarvitsee vuosittaisen mullanvaihdon. Silkkimaija vaatii säännöllistä kastelua. Kun istutat sen altakasteluruukkuun tai laitat tavalliseen ruukkuun ilmavaa, mutta kosteutta pidättävää kasvusammalta, pääset kastelussa helpommalla. Pidä isot lehdet puhtaana pölystä suihkuttelemalla kasvia säännöllisesti. Aloita lannoitus nyt ja jatka sitä aina lokakuun loppuun asti.

Plantagen lanseeraa maatuvat muovittomat istutusruukut

Plantagen on tuonut myymälöihinsä ympäristöystävällisiä muovittomia istutusruukkuja, jotka ovat täysin biohajoavia. Kasvin voi istuttaa ruukussa suoraan maahan, sillä sen juuret kasvavat ruukun läpi. Plantagenin tämän vuoden valikoimassa on useita erilaisia kasveja, jotka myydään uusissa ruukuissa.

Plantagenin uudet istutusruukut ovat biohajoavia, sillä ne on valmistettu uusiutuvista ja täysin luonnollisista materiaaleista. Ruukku on ympäristöystävällinen vaihtoehto kasveille, joita kasvatetaan usein muoviruukuissa. Ruukku koostuu pääasiassa turpeesta ja puumassasta, mutta se sisältää myös kalkkia ja vettä. Ruukut ovat täysin lannoitteettomia.

”Meille Plantagenissa on tärkeää kehittää toimintaamme jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi ja vähentää muovijätettä. Jo olemassa olevan muoviruukkujen palautusjärjestelmämme lisäksi tuomme markkinoille tuotteita luonnonmukaisissa, biohajoavissa ruukuissa, jotka voidaan istuttaa suoraan maaperään. Se vähentää sekä muovin määrää että säästää aikaa istutettaessa”, Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg sanoo.

Sen sijaan, että ruukku poistettaisiin kasvin juurien ympäriltä ja heitettäisiin muovijätteeksi ennen istutusta, uusi biohajoava ruukku istutetaan yhdessä kasvin tai kukan kanssa suoraan maaperään, jossa juuret kasvavat ruukun läpi ja sitten ruukku hajoaa luonnollisesti.

”Muovin vähentämisen lisäksi ruukuilla on myös positiivinen vaikutus kasveihin, sillä bioruukkujen ansiosta kasvin juuret eivät vahingoitu kasvia istutettaessa. Usein kasvien juuristo heikkenee niin, että kasvu pysähtyy, kun muoviruukku poistetaan. Hajoavissa ruukuissa juuristoa ei kuitenkaan vahingoiteta, mikä johtaa terveellisempiin kasveihin”, Inberg sanoo.

Eri kasveja löytyy Plantagenista seuraavina ajanjaksoina:

vko 5-14 pistokkaat (mm. pelargoni, verenpisara, tähtisilmä, eukalyptus, isokirjopeippi)
vko 13-15 orvokit
vko 12-22 vihannekset
vko 18-25 tähtisilmä
vko 18-25 marketta
vko 18-25 muurikello
vko 18-25 daalia

:KATSO VIDEO: Orkidea on täydellinen kasvi ystävänpäiväksi – Näin sen saa kukoistamaan

Talvi on orkidean kulta-aikaa! Se on eksoottinen, monivuotinen kasvi, josta on olemassa lähes 25 000 eri lajiketta. Orkidean pystysuora varsi ja sen nippumaisesti kasvavat kukinnot erottavat sen muista kasveista helposti. Monet luulevat, että orkidea on vaativa ja vaikeasti hoidettava kasvi, mutta se on vain myytti. Tosiasiassa se on tavattoman helppohoitoinen kukka ja erinomainen lahja kasveista pitävälle ystävälle tai puolisolle.

Orkideoita kasvaa luonnossa Aasiassa ja Australiassa. Siellä orkideat kasvavat puihin tarrautuneina, jolloin ne voivat hyödyntää puista valuvaa sadevettä. Suomessa yleisin orkidealaji on perhosorkidea (phalaenopsis). Sitä löytyy monissa eri väreissä, ja se on helppo saada kukoistamaan kotona.

Sijoittaminen

Orkidea rakastaa valoa, mutta se ei viihdy suorassa auringonvalossa. Se menestyy parhaiten noin 18–25 asteen lämpötilassa eli huoneenlämpö on sille otollinen.

Multa

Orkideat tulee istuttaa erityiseen kasvualustaan, joka koostuu rakenteeltaan erilaisista kaarnan palasista. Orkidean juuret viihtyvät parhaiten tämän alustan tarjoamassa, huokoisen materiaalin muodostamassa kasvuympäristössä.

Kastelu

Kun juuret näyttävät harmaalta ja orkidea tuntuu kevyeltä, on kastelun aika. Kasteluväli on yleensä 5–12 päivää. Kukka tarvitsee vähemmän kastelua lepoaikana ja enemmän kasvukaudella.

1. Laita kukka ämpäriin, jossa on huoneenlämpöistä vettä, ja pidä sitä siellä, kunnes kasvualusta on täysin kastunut.

2. Nosta orkidea ylös ja anna ylimääräisen veden valua pois.

3. Ennen kuin asetat kukan takaisin ruukkuun, täytä ruukku koristekivillä ja sen jälkeen vedellä aina kivien reunaan asti. Kosteus ulottuu näin korkealle, mistä orkideat pitävät.

Ravinteet

Kukinnan aikana orkidealle annetaan ravinnetta kerran kuukaudessa kastelun yhteydessä. Orkideoille on oma erityinen ravinteensa, jota on saatavilla sekä nesteenä että puikkoina. Noudata pakkauksessa olevia ohjeita äläkä ylitä annosmäärää.

Orkidea tarvitsee säännöllistä kastelua, mutta sen seisottaminen vedessä liian pitkään ei ole sille hyväksi. Seuraavaksi viisi muuta vinkkiä, jotka auttavat orkideaasi menestymään – ja toivottavasti kukkimaan uudelleen.

1. Uudelleenistuttaminen
Orkidea tulee siirtää, jos se kasvaa ulos ruukusta tai kasvualustan maaperä on menettänyt ilmavuutensa.

2. Orkidean leikkaaminen
Jotta orkideasi jatkaisi kukkimistaan, leikkaa sen kuihtuneet ja kuivuneet varret. Varsi on valmis leikattavaksi, kun se on väriltään ruskea. Ilmajuuret keräävät vettä ja antavat kasville energiaa, joten älä leikkaa niitä tai muita vihreitä juuria.

3. Sijainnin vaihtaminen
Onko orkideasi lehtiin ilmestynyt pieniä mustia pisteitä? Silloin orkideasi saa liikaa aurinkoa. Siirrä kukka toisen ikkunan eteen tai sijoita se liialta auringonvalolta suojaavan verhon taakse.

4. Lisäkosteutus
Pidä lähistöllä suihkepulloa, jotta voit antaa kasvin lehdille lisäkosteutta kuivassa sisäilmassa. Älä suihkuta vettä suoraan kukkiin, sillä ne ovat herkkiä kosteudelle.

5. Oikea maaperä ja lannoittaminen
Jotta kukkasi menestyisi parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitset sen hoitoon oikeanlaista orkideamultaa sekä ravinteita.

Vuoden Hortonomi 2020 on Esko Karttunen

Esko Karttunen

Hortonomien Yhdistys ry on valinnut Vuoden Hortonomi 2020:ksi puistopäällikkö Esko Karttusen Seinäjoelta.

Karttunen on toiminut Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkönä vuodesta 1995 alkaen. Esko Karttunen on valmistunut hortonomiksi vuonna 1993 Lepaalta.
 
Karttunen on toiminut uransa aikana useissa seurakunta- ja viheralan luottamustehtävissä ja hänet tunnetaan työyhteisössään auttavaisena ja kuuntelevaisena kollegana. Karttunen on tuonut hortonomien ammattikuntaa esille julkisuudessa erittäin positiivisella tavalla.
 
Alueellista puutarhakulttuuria ja -tietoutta hän on edistänyt toimimalla Etelä-Pohjanmaan puutarhaseuran hallituksessa 1996-2002 sekä Seinäjoen kaupungin piha- ja puutarhatoimikunnassa vuosina 1995-2003. Lisäksi hän on perustanut Seinäjoen seurakunnan viheralueille kaikille avoimia näyteistutuksia.
 
Karttunen on toiminut Seurakuntapuutarhurit ry:n pitkäaikaisena rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenenä. Hän on osallistunut useasti valtakunnallisten koulutuspäivien suunnitteluun ja järjestelyihin. Lisäksi hän on toiminut useiden vuosien ajan aktiivisesti hiippakunnallisten ja alueellisten koulutuspäivien järjestäjänä kehittäen oman alansa erikoisammattiosaamista.
 
Karttunen on kehittänyt määrätietoisesti myös oman työalansa viranomaisyhteistyötä, josta esimerkkinä on Seinäjoella hautausten palvelupolku-hanke. Seinäjoen seurakunnan työsuojelupäällikkönä hän on kehittänyt työsuojeluasioiden osaamista. Hänet tunnetaan myös oman alansa ympäristötietoisuuden edistäjänä.
 
Vapaa-ajan harrastukset liittyvät liikuntaan ja musiikkiin sekä erilaisiin askareisiin vapaa-ajan asunnolla Saarijärvellä.

Suomalaisten suosivat yhä enemmän omatoimista hyötyviljelyä niin parvekkeella kuin puutarhassa – vuonna 2020 myös leikkokukkien kasvattaminen on nousussa

Tulppaanit tuovat suomalaisille kevään

Plantagenin trenditutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset pitävät tärkeänä, että kasvien kasvattamisella on jokin tarkoitus. Kasvien ei odoteta olevan pelkästään kauniita, vaan niistä tulisi myös saada hyötyä, kuten raaka-aineita ruoanlaittoon. Tänä vuonna pihojen suunnittelussa otetaan myös entistä vahvemmin huomioon ns. ”cutting gardens” -trendi eli omien leikkokukkien kasvattaminen.

Suomalaisten kiinnostus hyötykasvien viljelyyn on korkea, sillä joka toinen suomalainen on kiinnostunut kasvattamaan kasveja – naisista osuus on jopa 60 prosenttia. Kaikkein kiinnostuneimpia olivat lapsiperheet.

Plantagenin tuoreen trenditutkimuksen mukaan kasvien ei enää odoteta olevan pelkästään kauniita, vaan niistä tulisi myös saada jotain lisäarvoa tai hyötyä, mistä hyvänä esimerkkinä on yrittien ja muiden syötävien kasvien kasvattaminen parvekkeella, terassilla tai puutarhassa.

Leikkokukat halutaan nyt omasta puutarhasta

Plantagenin trenditutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuluttajat haluavat kasvattaa leikkokukkia omassa puutarhassa. Jopa 38 prosenttia vastaajista, joilla on käytettävissään puutarha, parveke tai terassi, antaa usein tai joskus itse kasvattamia kukkia tai kasveja lahjana. Kukkia halutaan myös poimia omaan kotiin maljakkoon.

– Kiinnostus niin kutsuttuja ”cutting gardens” -viljelmiä kohtaan kasvaa. Toisin sanoen halutaan poimia kukkia puutarhasta joko sisään kotiin tai lahjaksi muille. Se on monien romanttinen haave, ja puutarhoihin suunnitellaan yhä enemmän kauniita erivärisiä kukkapenkkejä, kertoo Plantagen Suomen aluemyyntipäällikkö Minna Inberg.

Yhdessä kasvattaminen houkuttaa

Suomalaisten keskuudessa pienet viljelypalstat ja siirtolapuutarhat ovat suosittuja, sillä 12 prosentilla vastaajista on sellainen ja joka neljäs vastaajista unelmoi semmoisesta.

Kasvattamista ja hyötyviljelyä harrastetaan myös yhdessä. Kuudella prosentilla vastaajista on yhteispalsta, jossa he voivat viljellä kasveja jonkun muun, usein naapurien tai ystävien, kanssa. Yhteisomistuksessa oleva viljelyalue on kuitenkin yllättävän monen toiveena, sillä joka viides vastaajista haluaisi sellaisen.

– Yhdessä kasvattaminen ja viljeleminen voi kaupungeissa olla sosiaalisesti erittäin tärkeää. Annamme marjoja naapureille ja kutsumme kylään syömään puutarhan antimia. Yhdessä tekemistä ja yhdessä nauttimista arvostetaan paljon, Inberg sanoo.

Tulppaani ja narsissi tuovat kevättunnelmaa

Plantagen tutki lisäksi, mitkä istutettavat kukat tuovat suomalaisten mielestä eniten keväistä tunnelmaa. Tulppaani ja narsissi olivat valinnassa ylivoimaisesti suosituimmat, sillä 31 prosenttia vastaajista valitsi tulppaanin ja 29 prosenttia narsissin. Kolmanneksi ja neljänneksi suosituimmat olivat krookus ja orvokki 13 prosentin osuudella. Luonnonkukista kevääseen yhdistetään ennen kaikkea leskenlehti ja vuokot.

Tulokset perustuvat Plantagenin joulukuussa 2019 tekemään kuluttajatutkimukseen, johon osallistui kansallisesti edustava otos suomalaisia eli 1 005 vastaajaa. Tämän lisäksi Plantagen haastatteli useita kasvien, trendien ja sisustamisen asiantuntijoita Pohjoismaissa.

Kekkilän trendiraportti 2020: Meaningful Green Life

Mitkä ovat merkittävimmät megatrendit, jotka tällä hetkellä vaikuttavat puutarhaharrastuksen? Mitkä asiat tekevät puutarhanhoidosta merkityksellistä? Miten puutarhaharrastus on muuttumassa? 

Kekkilän Trendiraportissa tarkastellaan puutarhaharrastusta globaalien megatrendien kautta. Haluamme kantaa vastuuta ja vaikuttaa ratkaisujen löytämiseen. Ihmiset ovat halukkaita tekemään kestäviä valintoja arjessaan, ja se näkyy niin luontopohjaisten harrastusten suosion kasvuna kuin kasvispainotteisen ruokavalion nopeassa omaksumisessa.

Trendiraporttia laatiessamme olemme käyttäneet eri tutkimuksiamme, tuoreimpina Kekkilä parveke- ja kompostoritutkimukset (2019) ja markki­nointitutkimukset. Olemme myös hyödyntäneet teettämäämme Milleniaalit puutarhassa -tutkimusta (Pentagon Insight, kevät 2018) ja analysoineet paljon muita tutkimuksia puutarhanhoidosta, yhteisöllisyydestä sekä eri sukupolvien käyttäytymisestä ja kulutustottumuksista.

Puutarhasta iloa ja merkitystä elämään

Yksi meistä parantaa maailmaa istuttamalla enemmän puita sitomaan hiilidioksidia, toinen kasvattaa itselleen ja perheelleen salaattia ja yrttejä. Innokas kotipuutarhuri luo kauniita, rentouttavia vihreitä ympäristöjä itselleen ja rakkailleen. Perehtynyt kasviharrastaja taas kerää harvinaisia lajikkeita tuleville sukupolville. Riippumatta siitä, mikä on puutarhanhoidon syy, nautimme siitä kukin omalla tavallamme – se luo merkityksen tunteen hektisessä ja jatkuvasti monimutkaistuvassa maailmassa.

Tavat harrastaa puutarhanhoitoa muuttuvat. Ikääntyneet tai kiireiset ihmiset muuttavat isoista taloista huoneistoihin ja paritaloihin, joissa puutarhalle on tilaa vain rajallisesti: parvekkeilla, pienillä takapihoilla ja terasseilla. Puutarhan muuttuessa pienemmäksi tarpeet muuttuvat. Yksi muutos on yhteisöllisyyden lisääntyminen; koska yksilöillä on vähemmän omaa tilaa, hyödynnetään kasvien kasvattamiseen enemmän yhteisiä paikkoja kuten taloyhtiöiden piha-alueita ja kattopuutarhoita. Myös digitalisaatio ja yhä stressaavampi arki koskettaa kaikkia, koululaisista vanhuksiin. Jokapäiväinen stressi saa yhä useammat ihmiset etsimään vetäytymispaikkaa omalta parvekkeelta tai viheralueilta.

Vuoden 2020 trendinä luonnon monimuotoisuus kaupungissa

Ilmastokriisi ja biodiversiteetin köyhtyminen on vakava uhka. YK:n mukaan 40% pölyttäjistä – etenkin mehiläisistä ja perhosista – uhkaa maailmanlaajuinen sukupuutto. Moni on jo huomannut, että voimme auttaa pölyttäjiä luomalla isoja ja pieniä niittyjä niin puutarhaan, patiolle kuin parvekkeelle. Kaupungit puistoineen, kasveineen ja laajoine niittyalueineen ovat itse asiassa tunnettua monipuolisempi ympäristö monille hyönteisille, linnuille ja muille lajeille.

Puutarhan tai piha-alueen ei tarvitse olla täydellisen siisti ja hallittu. Suosimalla luonnonlajeja ja jättämällä kuihtuneita kasvinosia maatumaan tuetaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan suojapaikkoja eläimille, parannetaan maata – ja helpotetaan myös puutarhurin omaa työtä. Raporttiin on koottu vinkkilistoja, mitä jokainen voi omassa ympäristössään helposti tehdä ja miten luontopiha toteutetaan.

Luonnonmukaisuuden trendiä tukee myös maineikkaan Chelsea Flower Shown vuoden 2019 teema ”Paluu luontoon”. Yrttejä ja luonnonkukkia yhdistellään perinteisiin puutar­hakasveihin ja erilaisia muotoja ja värejä yhdistelemällä saadaan aikaan kauniita, luonnollisia kokonaisuuksia.

Lataa koko raportti käyttöösi

Kekkilän Trendiraportti kattaa useita eri teemoja:

1. Puutarhasta iloa ja merkitystä elämään

2. Pienen tilan vihreät keitaat

3. Vanha tuttu pelargoni

4. Syötävää ja kaunista helposti

5. Kasvimaiden paluu kaupunkiin

6. Viherkasvit lemmikkeinä

7. Kutsu luonto kaupunkiin

8. Chelsea Flower Shown trendit

9. Elämän puut

10. Puutarhaharrastajat jakautuvat

Lataa koko raportti käyttöösi täältä: https://www.kekkila.fi/trendiraportti/

Vältä joulukukkien lakastuminen – Joulukuusi tai takka voi olla kohtalokas kukille

Kukat juhlistavat joulukodin. Osaa kukista voi joulun jälkeen kasvattaa viherkasveina ja osan voi istuttaa keväällä puutarhaan. Kun osaa välttää muutamat vaaranpaikat, joulukukkien hoito on helppoa ja niistä on iloa pitkäksi aikaa.

Kukkien kuljetus kaupasta kotiin on kriittistä joulukukkien menestymiselle. Yhä enemmän kukkia myydään marketeissa, joissa kukkien pakkaaminen jää ostajan vastuulle. Kiusaus on suuri kiikuttaa kasvi muiden ostosten lomassa pakkaamatta autoon.

− Joulutähti ja joulukaktus ovat kaikkein herkimmät kylmälle ja vedolle. Niitä ei koskaan saa kuljettaa pakkaamatta eikä niitä saa pakattunakaan jättää autoon. Joulukaktus tiputtaa nuppunsa ja joulutähti nuupahtaa helposti kylmässä. Joulukukista hyasintti, sypressi ja tulppaani sietävät parhaiten kylmää, opastaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Älä laita joulukukkia takan viereen

Sipulikukat, kuten hyasintti, ritarinkukka ja tulppaani, viihtyvät ja kukkivat pidempään viileässä. Samoin atsalea, jouluruusu ja syklaami viihtyvät viileässä. Näitä kasveja ei kannata laittaa lähelle takkaa, lämpöpumppua tai patteria. Lämpimässä kukinta on ohi nopeasti ja sipulikukat myös kasvattavat suhteettoman pitkän varren ja kaatuvat helposti.

− Lämmön lisäksi myös liika kastelu aiheuttaa sipulikukkien varren venymistä. Mutta ei hätää, jos ritarinkukka tai hyasintti venähtää liikaa, ne voi katkaista maljakkoon jatkamaan kukintaansa.  Täysin auennut hyasintti voidaan pakkasella siirtää myös ulos ja se jäätyy kauniiksi. Hyasinteista saa kauniin kimpun vaikka haudalle, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Joulukuusi lakastuttaa kukat

Harvalle tulee mieleen, että joulukuusi voi olla syynä joulunajan kukkien nopeaan nuupahtamiseen. Joulukuusi erittää huoneilmaan etyleeniä, joka saa monet kukat vanhenemaan nopeasti ja jopa nuput putoamaan.

− Etyleeni on normaali kasvin hengityksessä muodostuva kaasu, joka saa hedelmät kypsymään. Valitettavasti se nopeuttaa myös kukkien vanhenemista. Siksi kaikki kukkivat kukat kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauaksi joulukuusesta ja hedelmistä. Erityisesti joulukaktus ja orkideat pudottavat herkästi nuppunsa etyleenin vaikutuksesta, varoittaa Biolanin Riikka Kerttula.

Mitä huonommin joulukuusi voi sitä enemmän se erittää etyleeniä huoneilmaan. Siksi on tärkeää huolehtia joulukuusen hyvinvoinnista.

Joulukukkavinkit

Pidä multa tasaisen kosteana

 

Kastele niukasti

 

Jatka kasvatusta huonekasvina Istuta puutarhaan
atsalea

jouluruusu

joulutähti

syklaami

hyasintti

mehiruusuke

ritarinkukka

tulilatva

joulukaktus

mehiruusuke

muratti

orkidea

atsalea

hyasintti

jouluruusu

kielo

Vinkit suosituimpien joulukukan hoitoon

Atsalea viihtyy parhaiten viileässä ja siksi se sopiikin hyvin samoihin asetelmiin joulun sipulikukkien kanssa. Atsalean multa ei saa milloinkaan kuivua täysin. Kastelun voi tehdä upottamalla ruukun pari kertaa viikossa veteen muutamaksi minuutiksi. Ruukkuatsalean lehtiä kannattaa sumuttaa päivittäin. Jos atsalea säilyy elinvoimaisena kevääseen, sen voi istuttaa puutarhaan jatkamaan kasvuaan.

Hyasintti on yksi suosituimmista joulukukistamme. Liika kastelu venyttää kukkavartta, mutta hyasintin voi leikata maljakkoon. Hyasinttia voi käyttää myös ulkona koristeluun – pakkasella aukinaiset kukinnot jäätyvät kauniisti. Hyasintin tuoksu saattaa aiheuttaa herkille allergiaoireita.

Joulukaktus on ihana, piikitön väripilkku joulun istutuksiin. Joulukaktus voi kuitenkin pudottaa nupunsa, jos se kuljetetaan liian kylmässä tai sijoitetaan kotona liian lähelle joulukuusta. Kukinnan ajan joulukaktusta kastellaan säännöllisesti, mutta pintamullan annetaan kuitenkin kuivahtaa välillä. Joulukaktus viihtyy huonekasvina ja on suhteellisen helppo kukittaa uudelleen seuraavina vuosina.

Joulutähti on herkkä vedolle ja kylmälle, joten se pitää pakata kuljetusten ajaksi huolellisesti. Joulutähti sijoitetaan huoneessa valoisaan ja vedottomaan paikkaan. Joulutähteä kastellaan huoneenlämpöisellä vedellä usein, mutta pieninä annoksina, niin ettei multa pääse koskaan täysin kuivumaan. Joulutähden värittyneet ylälehdet säilyvät jopa kuukausia ja sen jälkeenkin joulutähteä voidaan kasvattaa viherkasvina.

Jouluruusu viihtyy parhaiten viileässä, mutta kukkii pitkään myös huoneenlämmössä. Kukinta voi jatkua jopa kuukauden. Jouluruusu tykkää tasaisesta kosteudesta ja kastelu onkin helpompaa, jos kasvi vaihdetaan kotona hieman isompaan astiaan. Jos jouluksi hankittu taimi on tarkoitus siirtää puutarhaan, se viedään kukinnan jälkeen viileään kellariin tai varastoon. Jos maa on sula, jouluruusun voi istuttaa suoraan ulos.

Ritarinkukka viihtyy valoisassa, mutta ei ole arka vedolle tai lämpötilanavaihteluille. Kastelu saa olla hyvin niukkaa, koska liika kastelu venyttää kukkavartta. Pitkän kukkavarren voi tukea kepillä tai sen voi leikata maljakkoon. Kuminauhan kietominen leikatun varren tyveen estää onttoa vartta kihartumasta.

Tulppaanit voivat koristaa joulukotia joko leikkokukkina tai istutustulppaaneina jouluasetelmissa. Leikkotulppaanien varsiin leikataan uudet imupinnat terävällä veitsellä ennen maljakkoon laittamista. Maljakkoon laitetaan kylmää vettä 5–10 cm. Vesi vaihdetaan muutaman päivän välein ja samalla voidaan leikata varsiin uudet imupinnat.

Valtakunnallinen huonekasviviikko syyskuussa 16. – 22. 9.

Viherkasvit ovat osa kotoilua, jolloin niiden avulla tehdään kotipesästä viihtyisää. Kuva Emma Pikkupirtti-Usano

Viikolla 38 vietetään ensimmäistä valtakunnallista huonekasviviikkoa

Vihertääkö sinun peukalosi?

Huonekasvien harrastamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisten elämää. Kiinnostus on kasvanut erityisesti nuorten aikuisten parissa. Huonekasviseura ry ja Puutarhaliitto ry järjestävät ensimmäisen valtakunnallisen Huonekasviviikon 16. -22.9.2019. Järjestäjien arvioiden mukaan ainakin joka toisessa suomalaisessa kodissa on useita huonekasveja, ja kiinnostus kasvaa edelleen.  

Huonekasviharrastus innostaa monista syistä. Huonekasvit parantavat asuntojen sisäilmaa, ja lisäksi kasvit tekevät asumisesta viihtyisämpää kuin kokonaan elottomassa huoneympäristössä. Myös toimistoja ja työpaikkoja on ryhdytty viherryttämään esimerkiksi sisäilmaa puhdistavien viherseinien avulla. Kasvit tuovat omistajilleen myös sopivasti konkreettista tekemistä ja haastetta arkeen. Esimerkiksi monelle ikäihmiselle kasvien hoitaminen ja niiden kasvun seuraaminen tuovat sopivaa arkirutiinia ja elämäniloa.

Kotoillaan kasvien seurassa

Kasvien hankkiminen ja hoitaminen on osa laajempaa ilmiötä -kotoilua. Ihmiset haluat luoda ympärilleen viihtyisän ympäristön, jossa on myös mielekästä tekemistä, kuvailee Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Maailmalla erityisesti nuoret miehet ovat kasvattaneet kiinnostustaan viherkasveihin, minkä voi huomata sosiaalisesta mediasta. Osa harrastaa huonekasveja laaja-alaisesti ja osa kiinnostuu keräämään vain tietyn tyyppisiä kasveja kuten hyötykasveja, mehikasveja tai luomaan kotiin pienen viidakon.

Kesä jatkuu syksyllä sisätiloissa

Valtaosa meistä valitsee huonekasvinsa varmoista ja helppohoitoisista lajeista, mutta yhä useampi harrastaja kokeilee vaativia kasveja ja on valmis panostamaan harrastukseensa myös taloudellisesti. Tyypillisimmillään syksyllä varaudutaan pimeään vuodenaikaan hankkimalla valoja ja minikasvatushuoneita. Uusin led-valotekniikka mahdollistaa kasvien kasvun myös kokonaan ilman luonnonvaloa. Samalla tällainen valaistus kuluttaa vähän energiaa ja tuo valoa syksyyn. Innokkaimmat harrastajat luovat kasvien avulla pieniä vihermaailmoja sisätiloihin ja kesä voi jatkua syksylläkin sisätiloissa.

Uusia tuttavuuksia huonekasviviikolla

Viikolla on luvassa erilaisia tapahtumia: kasvitreffejä, kursseja, Kukka&Mukula -sadonkorjuutapahtumaa, avoimia ovia kasviharrastajien kotiviidakoihin sekä kumppanuusliikkeiden tarjouksia, kertoo Paula Heino-Linnahalme Huonekasviseurasta. Teemaviikon avulla halutaan tuoda harrastajia lähemmäksi toisiaan ja oppimaan uutta, hän jatkaa. Nyt kodit saavat vihertää, sillä huonekasvit ovat trendikkäämpiä kuin koskaan! Löytyipä kotoasi viidakko tai juuri ”se ainokainen vihreä aarre”, niin nyt on loistava tilaisuus lähteä liikkeelle ja tavata muita huonekasveihin hurahtaneita.

Vihertääkö sinun peukalosi?
Pysy kuulolla, lisää tietoa löytyy
www.huonekasviseura.fi
Facebook Huonekasviseura ry

Huuhkajien kotinurmi uudistetaan juuri ennen huipputärkeitä EM-karsintaotteluja – avuksi historiallinen ratkaisu

Hollantilaisen nurmen paino ja suomalaiset lannoitteet mahdollistavat turvallisen pelaamisen 

Tampereella Ratinan stadionilla järjestettiin elokuussa Rammsteinin konsertti ja Blockfest-musiikkifestivaali. Syyskuun alussa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa siellä kaksi hyvin tärkeää ottelua. Yhtälö on hankala, sillä Rammsteinin käyttämät alumiinilevyt tappoivat stadionin kentän ruohon. Koska aikataulu on tiukka, nurmivainaa korvataan Hollannista tuotavalla siirtonurmella. Suomesta ei löydy riittävän painavia siirtonurmirullia. Juurtumista nopeutetaan suomalaiskehitteisillä lannoitteilla. Nurmen uusimisen hoitaa suomalainen Biolan Groupiin kuuluva Novarbo.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelaa syyskuun alussa kaksi keskeisen tärkeää ottelua Tampereella Ratinan stadionilla. Vastustajiksi matkustavat Kreikka ja Italia. Ottelut ovat osa Euroopan mestaruuskisoihin johtavia karsintoja. Otteluihin tuo oman twistinsä Ratinan nurmi, joka on uusittava täydellisesti ennen mittelöitä.

Uusiminen juontuu saksalaisen rockjättiläisen Rammsteinin elokuisesta konsertista, jossa käytetyt alumiinilevyt tappoivat stadionin kentän ruohon. Rammstein esiintyi Ratinassa 9. ja 10. elokuuta. Sen jälkeen stadionilla kaikui Blockfest-musiikkifestivaali 16.–17.8.  Jalkapalloilijoiden vuoro ottaa kenttä haltuun on 5.9. ja 8.9. Nurmen uusimisen hoitaa suomalainen Biolan Groupiin kuuluva Novarbo. Ratinan uusi nurmi tuodaan Hollannista.

– Kyse on jalkapalloilijoiden turvallisuudesta. Nurmeen kohdistuu pelaajien juoksussa, hypyissä ja käännöksissä iso paine, ja jos alusta liikkuu jalkojen alla, loukkaantumisriski on välitön. Olennaista ovat siirtonurmen paino ja juurtumisaika. Suomalainen nurmi tarvitsisi kuukauden juurtumisajan ennen kuin se olisi jämerä pelialusta. Se johtuu siitä, että suurimmatkin Suomesta saatavat siirtonurmirullat ovat niin kevyitä, että ne ovat jämeriä vasta juurruttuaan kunnolla. Täällä painavimmat rullat painavat noin 800 kiloa. Hollannista saamme noin 2000 kiloa painavia rullia. Painonsa ansiosta nurmi pysyy pelaajien alla paikallaan, vaikka ei ehtisikään täydellisesti juurtua, Novarbon nurmikonsultti Mika Nurminen kertoo.

Hollantilainen siirtonurmi ei siis juurru nopeammin kuin suomalainenkaan, mutta saatavilla olevien siirtonurmirullien paino tekee ratkaisevan eroavaisuuden. Suomesta saatavien siirtonurmirullien maksimileveys on 120 senttiä ja paksuus 25–30 milliä. Hollannista Ratinaan saadaan 240 senttiä leveää ja 35 milliä paksua nurmirullaa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään tällainen nurmen pikavaihdos ja tänne tuodaan tuollaista nurmea. Nyt tarve on selkeä. Suomesta ei löydy vastaavia nurmirullia, koska sellaisille ei ole täällä oikein menekkiä, Nurminen sanoo.

Rammstein kieltäytyi nurmentappajalevyistä luopumisesta

Syyskuun alun karsintaottelut ovat miesten jalkapallomaajoukkueelle eli Huuhkajille äärimmäisen tärkeitä, koska ryhmä on aloittanut karsinnat loistavasti ja pedannut itselleen hyvän mahdollisuuden päästä lopputurnaukseen. Se olisi Suomelle ensimmäinen kerta miesten jalkapallon arvokisoissa.

Tampereen kaupunki pyysi Rammsteinia luopumaan alumiinilevyistään, mutta bändi kieltäytyi. Kyse oli ennen kaikkea Rammsteinin logistiikasta ja lavan rakentamisesta. Sen kiertuesirkus karautti Tampereelle yhteensä 80 rekalla. Levyt olivat nurmen päällä 8–9 päivää. Ne peittivät noin kaksi kolmasosaa Ratinan nurmikentästä.

– Alumiinilevyt tukahduttivat ruohon. Kuolleella ruoholla pelaaminen vertautuisi suunnilleen hiekkakenttään. Ilman yllätystakaiskuja uskallan luvata, että jalkapallofanit voivat uuden nurmen asennuksen ansiosta nukkua yönsä rauhassa, Nurminen toteaa.

Suomalainen lannoitekeksintö nopeuttaa nurmen juurtumista

Vaikka käytettävissä oleva aika ei välttämättä riitä uuden siirtonurmen täydelliseen juurtumiseen, jalkapallo-otteluissa ei tarvitse pelätä nurmituppojen lentelyä.

– Ratinan uutta nurmea lannoitetaan Novarbo Green -tuotesarjalla, joka on kehitetty nimenomaan juurtumisen nopeuttamiseksi. Juurtuminen ei välttämättä ehdi täydelliseksi, mutta Suomessa kehitetyn lannoitteen ansiosta se ehtii varmasti hyvälle mallille. Nurmituppojen lentelyn – jollaista toisinaan jalkapalloareenoilla nähdään – estämisessä olennaista on myös hollantilaisen nurmimaton paksuus, Nurminen kertoo.

Samaa ruoholajiketta ja sen asennusryhmää on käytetty monilla Euroopan huippujalkapallokentillä; esimerkiksi Jari Litmasen entisen seuran Amsterdamin Ajaxin kotistadionilla.