Poikkeuskevät toi poikkeuksellisen paljon harrastajia puutarhaan

Nurmikonleikkuu ei ole kesän suosituin hyötyliikuntalaji

Poikkeuksellinen kevät muutti suomalaisten arkea ja vapaa-ajanviettoa. Omassa pihassa ja parvekkeilla puuhaillaan nyt huomattavasti enemmän. Biolanin tekemän tuoreen kuluttajakyselyn vastaajista 56 prosenttia kertoo, että puutarhaharrastukseen käytetty aika on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Puutarhanhoito on monelle rakas harrastus ja vastaajista vain pari prosenttia vääntäytyy hommiin pakkopullatunnelmissa. Biolan toteutti kyselyn huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Tänä keväänä puutarhanhoidon suosio on noussut huimasti. Biolanin kuluttajakyselyssä useampi kuin joka toinen ilmoittaa, että oma kiinnostus puutarhanhoitoon on lisääntynyt verrattuna edellisiin keväisiin. Kaikkein suurinta puutarhainnostuksen nousu on nuorten, 30-vuotiaiden tai sitä nuorempien, ikäryhmässä. Heistä peräti kolme neljästä kertoo kiinnostuksen puutarhaharrastukseen lisääntyneen edellisiin keväisiin verrattuna.

− Nuorten kiinnostus puutarhanhoitoon on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden, mutta nyt tuntuu, että se on suorastaan räjähtänyt! Koska nyt puutarhoissa, palstoilla ja parvekkeilla puuhailee aivan uusia harrastajia, myös neuvonnan ja kasvatusvinkkien tarve on kasvanut, kertoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Myös puutarhanhoitoon käytetty aika on lisääntynyt: kaikista vastaajista 56 prosenttia kertoo käyttäneensä puutarhanhoitoon tänä keväänä enemmän aikaa kuin aikaisempina vuosina. Nuorista jopa 60 prosenttia on käyttänyt puutarhaharrastukseen enemmän aikaa kuin ennen.

Puutarhassa myllätään omaksi iloksi – ei naapureiden takia

Puutarhanhoito on monipuolinen harrastus ja syitä hoitaa puutarhaa on useita. Tärkeimmäksi motivaatioksi nousee kauneus ja viihtyisyys, jota hoidettu piha tai parveke antaa, kuten myös ilo, jota puutarhanhoidosta saa. Kyselyn vastaajat kertovat, että puutarhapuuhailua tehdään ensisijaisesti omaksi iloksi. Vain 10 prosenttia vastaajista miettii lähiympäristön yhtenäisyyttä tai naapuruston mielipiteitä. Alle pari prosenttia vastaajista toteaa puutarhahommien olevan pakkopullaa.  

– Yhdeksän kymmenestä kyselyn vastaajista pitää tärkeänä sitä, että puutarhanhoito tarjoaa myös hyötyliikuntaa ja pitää virkeänä. Tämä korostuu etenkin vanhemmissa ikäryhmissä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kokee, että puutarhassa oleilu rauhoittaa mieltä, mikä osaltaan saattaa selittää puutarhanhoidon lisääntymistä viime aikoina. Tänä keväänä vastauksissa nousee korkealle myös oman sadon arvostus. Vastaajista 86 prosenttia haluaa kasvattaa kasveja, joista saa omaa satoa, Kerttula kuvailee harrastuksen hyötyjä.

− On ymmärrettävää, että itsekasvatettu ja puhdas ruoka kiinnostaa aivan uudella tavalla. Kyselymme mukaan säästö ruokalaskussa ei ole se motivoiva tekijä kasvattamiseen, vaan ruoan alkuperä ja turvallisuus korostuvat nyt, Biolanin Riikka Kerttula toteaa.

Melkein kaikilla on nurmikko – eikä sen leikkuu tai kastelu ole kivaa

Parvekkeilla, kotipuutarhoissa ja mökeillä kasvatetaan eniten kesäkukkia. Kesäkukat ovatkin kiitollisia kasvatettavia, koska ne kukkivat taukoamatta koko kesän, kun vaan muistetaan riittävä lannoitus ja säännöllinen kastelu. Toiseksi suosituin kasviryhmä on perennat, eli monivuotiset kukat, jotka tuottavat iloa vuodesta toiseen. Kestävimmät perennat voivat talvehtia myös parvekkeella suuressa ruukussa. Kolmanneksi suosikkilistalla yltää nurmikko, jota löytyy 84 prosentilta pientalopihoja.

− On hieman yllättävää, että nurmikkoa löytyy edelleen lähes kaikilta omakotipihoilta, koska samaisen kyselyn mukaan kaikkien epämieluisimpien puutarhapuuhien top neljään mahtuu kaksi nurmikonhoitotoimenpidettä: nurmikon kastelu ja nurmikon leikkaus. Onneksi hyvin perustettu nurmikko ei juuri kastelua kaipaa ja leikkaamisenkin voi ulkoistaa robottiruohonleikkurille. Myös kunttapihat ja kukkivat nurmet ovat lisänneet suosiotaan perinteisen leikattavan nurmikon rinnalla. Mutta lasten leikkeihin ja pihapeleihin hyvin hoidettu nurmikko on kyllä erinomainen valinta, pohtii Riikka Kerttula.

− Jos pääosa pihoilla nyt kasvatettavista kasveista on koristekasveja, niin suunta on selvästi muuttumassa. Ne kasvit, joista haaveillaan, ovat syötäviä. Ja hyötykasvien kasvatus onnistuu myös pikkupihassa ja parvekkeella, jatkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Ne kasvit, joista haaveillaan, kasvattavat omavaraisuutta. Juurekset, tomaatti ja muut vihannekset, mansikka ja salaatti ovat kasveja, joita haluttaisiin kasvattaa.

Kotipuutarhojen suosikkikasvit

Mitä kasvatetaan Mistä haaveillaan Mistä nuoret haaveilevat
  1. Kesäkukat
  2. Perennat
  3. Nurmikko
  4. Marjapensaat
  5. Koristepensaat
  1. Juurekset
  2. Tomaatti
  3. Muut vihannekset
  4. Mansikka
  5. Salaatti
 

  1. Juurekset
  2. Mansikka
  3. Salaatti
  4. Muut vihannekset
  5. Tomaatti

Biolan toteutti kuluttajakyselyn puutarhanhoidosta huhtikuussa 2020 ja siihen saatiin 5057 vastausta.

Seuraa tomaatin elämää – tomaattilive on avattu!

Kauppapuutarhaliitto on avannut tomaattiliven, jossa pääsee reaaliajassa seuraamaan tomaatin kasvua ja kehittymistä kasvihuoneessa. Liveä kuvaama kamera on sijoitettu eteläsuomalaisen kauppapuutarhan kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta katsojat saavat hyvän kokonaiskuvan tomaatin kasvuympäristöstä. 

– Kotimaisten vihannesten viljely kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan. Haluamme tomaattiliven välityksellä näyttää, kuinka kotimainen tomaatit kasvavat. Harvaa tietää, että aika kukinnasta poimintaan kestää lähes kaksi kuukautta, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Livessä nähdään pyöreän klassikkotomaatin kasvua. Klassikkotomaatti on Suomen yleisimmin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina. 

Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden. 

– Suomi on väkilukuunsa ja sijaintiinsa nähden tomaatin suurmaa. Näin laajaa omaa ympärivuotista tomaattituotantoa ei ole muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää esimerkiksi ruokaturvamme näkökulmasta, Jalkanen muistuttaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on tippunut 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki oli vuonna 2017 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonevihannesten osuus yhden henkilön hiilijalanjäljestä on noin 0,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 prosenttia.

Tomaattiliveä pääset seuraamaan Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilta. 

Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

Suomessa on jälleen kirjattu maailman korkeimmat kasvihuonekurkun sadot. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan suomalaiset viljelijät poimivat vuonna 2019 keksimäärin 93 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Lisäystä edellisvuodesta oli noin kahdeksan prosenttia.

– Tämä on huiman nopeaa kehitystä. Vastaavaan ei ylletä missään muualla maailmassa. Esimerkiksi tehokkaana pidetyn Hollannissa keskisato on FAO:n tilastojen mukaan noin 73, Norjassa 74, Islannissa 66 ja Ruotsissa 46 yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä vuodessa. Espanjassa sato jää alle kymmeneen kiloon neliömetriltä, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Maailman korkeimman keskisadon lisäksi myös yksittäisten yritysten huippusadot ovat maailman korkeimmat. Puutarhoilla on ylletty jopa 250 kilon neliösatoihin.

– Osaamme tämän Suomessa hyvin. Meillä on perheyrityksissä jo kolmas sukupolvi viljelmässä kurkkua ympäri vuoden. Yhdessä huipputeknologian kanssa satotaso on saatu huippuun, mutta samanaikaisesti myös tuotannon hiilijälki on Luken tutkimusten mukaan pudonnut kymmeniä prosentteja. Kuluttaja saa joka päivä tuoreita lähivihanneksia, ja varsin edullisesti, joten tässä yhtälössä on vain voittajia, Jyrki Jalkanen huomauttaa.

Kurkku on Suomen tärkein kasvihuonevihannes. Viime vuonna sato ylsi 50 miljoonaan kiloon, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kurkkua viljellään noin 170 kauppapuutarhalla kautta maan. Sadon tuottamiseen tarvitaan yhteensä noin 53 hehtaaria kasvihuoneita.

Puutarhakauppaa ihan pihalla – 200 S-ryhmän myymälään tulossa puutarhan pop up -myymälä

Kuva: Nina Kaverinen

Huhtikuusta alkaen noin 200 S-ryhmän myymälään on tulossa joko 25 tai 50 neliömetrin kokoinen puutarhan pop up -myymälä. Mukana on S-marketteja ja Saleja sekä kuusi Prismaa ja yhdeksän ABC:tä eri puolilla Suomea.

Kaikkein laajimpien Kodin Terrojen ja Prismojen Kesäpihojen lisäksi S-ryhmän myymälöihin nyt saatavat puutarhan pienet pop up -myymälät sijoitetaan pääasiassa myymälöiden parkkipaikoille.

– Ostaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Samalla, kun käy ruokakaupassa voi ostaa myös kesäkukat, mullat, lannoitteet ja vaikkapa oksasakset. Multasäkit voi lastata parkkipaikalla kätevästi suoraan autoon, ja kaikki ostokset maksetaan kerralla kaupan kassalla, esittelee valikoimapäällikkö Memmu Palander SOK:lta.

Valikoimassa perustuotteita

Pop up -myymälöiden valikoimassa tulee olemaan puutarhakaupan perustuotteita. Painotus on kesäkukissa. Isommista pop up -myymälöistä löytyy myös havuja ja maanpinnan katteita. Lisäksi myynnissä on multaa, lannoitteita, kompostikuivikkeita ja puutarhan työkaluja muun muassa.

– Valikoiman Rainbow-tuotteet ovat Suomessa valmistettuja Avainlippu-tuotteita. Lisäksi 15-kiloinen Puutarhan Kevät -lannoite on vain S-ryhmän pop up -myymälöiden valikoimassa, Memmu Palander kertoo. 

Pop up -puutarhamyymälän aukioloajat ovat samat kuin myymälällä.

S-ryhmän puutarhan pop up -myymälät

-Yhteensä 199:ssä S-ryhmän myymälässä.

-Aukioloajat samat kuin myymälöillä.

-Valikoimissa puutarhan perustuotteita.

-Avaukset huhtikuun puolivälistä alkaen, ensin Etelä-Suomessa ja myöhemmin Pohjois-Suomessa.

Ohjeita ja vinkkejä puutarhaan löytyy muun muassa Yhteishyvä.fi:stä hakusanalla kasviopas tai linkistä https://www.kodinterra.fi/fi/terra/ohjeet/kasvioppaat-123

Luonnonkukkien päivää vietetään kotipihoilla ja lähiluonnossa 14. kesäkuuta

Luonnonkukkien päivä järjestetään koronaepidemian takia tänä vuonna hajautetusti suomalaisten kotipihoilla. Perinteiset opastetut kasviretket on peruttu. Sen sijasta Luonnonkukkien päivän järjestäjät rohkaisevat luonnonystäviä pihakasvien tarkkailuun sunnuntaina 14. kesäkuuta 2020. Tapahtuma on kaikille avoin, ja siihen voi osallistua yksin tai yhdessä oman perheen kesken.

Pohjoismaiden suurimman kasvitapahtuman suomalaiset järjestäjät toivovat, että ihmiset nauttivat luonnonkukkien ja -kasvien kauneudesta sekä rohkaisevat kaikkia opettelemaan ja tunnistamaan oman pihan ja lähiluonnon kasveja. Kotipihalla retkeily onnistuu paremmin myös vanhuksille ja muille riskiryhmille, joiden on turvallista olla eristyksissä tai muuten liikkua maastossa ihmisjoukkoja välttäen. Luonnonkukkien päivällä halutaan levittää hyvää mieltä ja jaksamista järjestämällä mukava hetki luonnon parissa. Oma piha ja ympäristö voivat yllättää tarkemmalla katselulla.

Luonnonkukkien päivän koordinaattori Marja Haatanen aikoo retkeillä yhdessä lasten kanssa omalla pihallaan Turun Kastussa.

”Hallitusti hoitamaton vanha pihapiiri tarjoaa tarkkailtavaa kevään silmänilo sinivuokosta keskikesällä runsaana kukkivaan päivänkakkaraan ja yöperhosia houkuttelevaan nuokkukohokkiin. Hoidettua nurmikkoa ei ole juuri lainkaan”, Haatanen kertoo.

Luonnonkukkien päivän tarkoituksena on nauttia suomalaisesta lähiluonnosta, alkukesän kukkaloistosta sekä huomata, kuinka monipuolisia ja runsaslajisia kotien ja kesämökkien pihat ovatkaan. Kannustamme myös jakamaan kukkakuvia ja kokemuksia sosiaalisessa mediassa. Jaa omat kukka- ja kasvihavaintosi aihetunnisteilla #luonnonkukkienpäivä #oleluonnonvoima #luonnonsuojelu.

Luonnonkukkien päivän teemalaji vuonna 2020 on kaikille tuttu ja osin tuntematon pihlaja. Kiehtovan teemalajin esittelyn ja muita materiaaleja löydät osoitteesta www.sll.fi/luonnonkukat 

Luonnonkukkien päivän toteuttavat yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen biologian seura Vanamo ry, Societas pro Fauna et Flora Fennica rf, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.

Luonnonkukkien päivän kunniaksi Luonnonsuojeluliiton jäseneksi liittyvä voi valita liittymislahjaksi Kasveja Suomen luonnossa ja puutarhoissa -taskukirjan, josta saa lisää iloa kasvien tarkkailuun. Kasvikirjan voi valita liittymislahjaksi kun liittyy jäseneksi verkkosivuillamme 12.–14.6.2020. Tervetuloa Suomen vaikuttavimman ympäristöjärjestön jäseneksi! https://www.sll.fi/liity

Suomalaiset ostavat kukkia koronasta huolimatta

Vallitseva poikkeustilanne ei ole vähentänyt suomalaisten kevätkukkien ostamista. Yli puolet suomalaisista aikoo hankkia kevätkukkia saman verran tai enemmän kuin viime vuonna. Innokkaimpia kukkien ostajia ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka asuvat alle 50 000 hengen kaupungeissa tai maaseudulla. Koronaepidemia ei näytä vaikuttavan alkavaan ryhmäkasvien sesonkiin ainakaan kysynnän kautta.

– Kukat tuovat iloa arkeen. Ihmisillä on nyt myös aikaa hoitaa puutarhaa, jonka takia uskomme kukkamyynnin pysyvän ainakin edellisvuoden tasolla, kommentoi Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Tiedot kevätkukkien ostoaikomuksista perustuvat IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto.

Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, jonka takia vertailuaineistoa ei ole.

Marjapensaiden kevätleikkauksella on jo kiire

Perennapenkkiä ei tarvitse haravoida puhtaaksi. Lisää kuivien lehtien päälle lannoitetta ja kerros multaa

6 vinkkiä kotipuutarhaan

Leudot kevätpäivät houkuttelevat pihatöihin, ja puutarhanhoito antaakin energiaa ja iloa arkeen. Aikainen kevät mahdollistaa puutarhapuuhien aloittamisen keskimääräistä varhemmin. Nyt on korkea aika leikata puut ja pensaat. Seuraavaksi siistitään kukkapenkit helpoilla vinkeillä ja virkistetään nurmikko uuteen kasvuun.

Marjapensaiden ja omenapuiden leikkausaika on niin aikaisin keväällä, että silmut eivät ole lähteneet pullistumaan eli ne ovat vielä lepotilassa. Etelä-Suomessa leikkauksella on jo kiire.

− Lepotilassa olevat puut ja pensaat eivät vielä ole kuluttaneet energiaa lehtiensä kasvattamiseen ja toipuvat leikkaamisesta paremmin. Lämpimät päivät virittävät kasvit nopeasti kevääseen ja mustaherukka alkaa ensimmäisen joukossa avata silmujaan, muistuttaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Puiden ja pensaiden leikkauksilla pyritään pitämään kasvit elinvoimaisina ja satoisina. Keväällä poistetaan vähintään kuivat, katkennet ja toisiaan hankaavat oksat.

− Marjapensaita kannattaa leikata vuosittain vähän kerrallaan. Näin ne tuottavat jatkuvasti satoa. Herukkapensaan vanhat ja huonokuntoiset oksat leikataan maata myöten poikki, ja pensaaseen jätetään noin 20 vahvaa oksaa, opastaa Biolanin Riikka Kerttula.

Myös koristepensaita voidaan harventaa, eli leikata vanhimmat ja huonokuntoisimmat oksat maata myöten pois.

Jätä syksyn lehdet kukkapenkkiin

Syksyllä kukkapenkkiin jääneet kuivat lehdet saa jättää haravoimatta. Myös kukkapenkissä talven törröttäneet kuivat kukkavarret voi silputa kasvien tyvelle.

– Puutarhanhoito kannatta pitää mahdollisimman luonnonmukaisena. Kukkapenkkejä ei tarvitse haravoida puhtaiksi, sillä madot ja muut pieneliöt kyllä hajottavat kuivuneet kasvinosat humukseksi. Hajoamista voi nopeuttaa ripottelemalla kuivien lehtien ja silputtujen varsien päälle typpipitoista kevätlannoitetta tai kanankakkarakeita. Kun lannoituksen jälkeen kukkapenkin pinnalle levitetään vielä ohut kerros uutta multaa tai kompostia katteeksi, on istutusalue kerralla siisti ja maahan saadaan uutta humusta, vinkkaa Biolanin Riikka Kerttula.

Etelä-Suomen leuto talvi on villinnyt rikkakasvit kasvuun. Vaikka koskaan ennen et olisi keväällä kitkenyt rikkakasveja, nyt on aiheellista tarkistaa, onko pitkän syksyn aikana kukkapenkkeihin ilmestynyt rikkoja. Ne kannattaa kitkeä heti, kun maa on sulanut. Kitketyt rikkakasvit laitetaan kompostoriin.

Valtasiko sammal nurmikon?

Tänä keväänä sammalta on nurmikoilla enemmän kuin yleensä. Etelä-Suomen leuto talvi mahdollisti sammaleen kasvun, vaikka nurmiheinät olivat talvilevolla. Sammal ei kestä kulutusta samalla tavalla kuin nurmiheinät, siksi sammal yleensä halutaan pois nurmikosta.

− Helpoin vinkki sammaloituneen nurmikon virkistämiseen on lannoitus. Lannoittamatta jättäminen nimittäin aiheuttaa kituliasta kasvua ja nurmikko häviää vähitellen kilpailussa sammalta vastaan. Sammalsyöppö on sammaloituneelle nurmikolle tarkoitettu erikoislannoite, joka kuivattaa sammaleen pois samalla, kun ravitsee nurmiheinät vahvaan kasvuun, opastaa Biolanin Kerttula.

Ennen lannoitusta kannattaa odottaa roudan sulamista ja nurmikon kuivumista, ettei nurmikolla kulkeminen tiivistäisi turhaan maata. Tiiviissä maassa nurmiheinien juuret kärsivät ja sammal saa taas etumatkaa kilpajuoksussa nurmikon kanssa.

Aloita kompostointi ja säästät

Kompostoimalla pystyy kierrättämään keittiön biojätteet oman puutarhan kasvien hyödyksi. Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä.

− Kun biojäte ei päädykään sekajätteeseen, voidaan roska-astian tyhjennysvälejä harventaa ja säästää sitä kautta jätelaskussa. Laskelmieni mukaan kompostori maksaa itsensä takaisin alle viidessä vuodessa. Sen lisäksi saadaan ravinteikasta multaa omaan puutarhaan ja hyvä mieli ravinteiden lähikierrätyksestä, kannustaa Biolanin Kerttula.

Kevät on paras aika aloittaa kompostointi. Keittiön biojäte kompostoidaan kauttaaltaan lämpöeristetyssä kompostorissa. Kesäkäytössä olevalla mökillä voidaan kompostoida myös eristämättömässä kompostorissa, kunhan se on niin tiivis, että hiiret ja muut haittaeläimet eivät pääse sisään.

6 vinkkiä kotipuutarhan kevätkunnostukseen

  1. Leikkaa omenapuut ja marjapensaat ennen kuin silmut pullistuvat.
  2. Siisti kukkapenkki: silppua varret ja levitä päälle kompostia tai multaa.
  3. Kitke rikkakasvit heti maan sulamisen jälkeen.
  4. Virkistä lannoittamalla nurmikko uuteen kasvuun.
  5. Lannoita perennat, pensaat ja puut.
  6. Aloita kompostointi, säästät jätelaskussa ja saat omaa multaa.

EU:n komissio kielsi tiaklopridin käytön kasvinsuojeluaineena

 

EU:n komissio on päättänyt kieltää tuhoeläinten torjunnassa käytetyn tiaklopridin. Valmisteet Biscaya OD 240, Calypso SC 480 ja Maatilan Tiaklopi sisältävät tehoaineenaan tiaklopridia. Niiden käyttö on sallittua 3.2.2021 saakka ja myynti 20.6.2020 saakka.

Suomessa kasvinsuojeluainerekisterissä on kolme tiaklopridia sisältävää valmistetta Biscaya OD 240, Calypso SC 480 ja Maatilan Tiaklopi. Ne on hyväksytty käytettäväksi rapsikuoriaisen torjuntaan rypsiltä ja rapsilta, kirvojen torjuntaan perunalta, omenakääriäisen, -sahiaisen ja kirvojen torjuntaan hedelmäpuilta ja mansikalta sekä useiden tuhohyönteisten torjuntaan monilta vihanneksilta, juureksilta ja marjoilta kasvihuoneessa ja avomaalla.

EU:n komission täytäntöönpanoasetus tiaklopridin hyväksymättä jättämisestä on annettu 13.1.2020. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt asetuksen mukaiset päätökset tiaklopridia tehoaineenaan sisältävien Biscaya OD 240 , Calypso SC 480  ja Maatilan Tiaklopi -valmisteiden poistamisesta kasvinsuojeluainerekisteristä. Valmisteiden myynti on sallittua 20.6.2020 saakka ja käyttö 3.2.2021 saakka, jolloin valmisteet poistetaan kasvinsuojeluainerekisteristä.

Syyt hyväksymättä jättämiseen

Kaikkien kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksyttävyys arvioidaan EU:ssa tietyin väliajoin. Tiaklopridi on hyväksytty tehoaineeksi ensimmäisen kerran EU:ssa vuonna 2005. Sen uudelleenarviointi on saatu nyt valmiiksi eikä se tullut enää hyväksytyksi uudelleen.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) yhteenvedon mukaan tiaklopridin aineenvaihduntatuotteet ovat riski pohjavesien saastumiselle, ja riskinarviointia ei ollut mahdollista saattaa päätökseen vesieliö- ja mehiläisvaikutusten osalta. Lisäksi tiaklopridi on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi.

”Mäihä” voitti Imatran Ukonniemen toimintapuiston ideakilpailun

Maisemasuunnittelun opiskelijat Sanni Virjula ja Johanna Kuurila Hämeen ammattikorkeakoulusta voittivat Imatran kaupungin ja Lappset Group Oy:n järjestämän ideakilpailun ehdotuksellaan “Mäihä”. Voittajatyö palkittiin 3 000 euron tunnustuksella.

Imatran kaupunki ja Lappset Group Oy järjestivät yhteistyössä aluesuunnittelun ideakilpailun viime vuonna kohteena Ukonniemen taimitarhan alue. Palkintolautakunta valitsi voittajaksi Hämeen ammattikorkeakoulun kahden opiskelijan tiimin ehdotuksen ”Mäihä”. Yleisöäänestyksen voittajaksi selvisi ehdotus ”imatraLAINE”. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden varjoraadin valinta oli ”Voimala”. Kaikki palkitut kilpailutyöt olivat Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemiä ehdotuksia. Tulokset julkistettiin 12. helmikuuta 2020 Jyväskylässä pidetyillä Viherpäivillä.

Ideakilpailulla haettiin ehdotuksia Ukonniemen toimintapuiston kehittämiseen

Palkintoraadin mukaan voittajatyössä oli huomioitu monipuolisten toimintojen ja avoimeksi jäävien alueiden sijoittelu erinomaisesti. Maaston muotoilu, reitit ja kasvillisuuden valinnat olivat taiten suunniteltuja. Ideakilpailun voittanut työ nimeltään ”Mäihä” oli opiskelijoiden Sanni Virjulan ja Johanna Kuurilan laatima ehdotus, ja se palkittiin 3 000 eurolla.

Toiseksi sijoittunut ”Kipinä” palkittiin 1 800 euron tunnustuksella, ja se oli Sanna Agrillanderin, Eila Hannulan, Päivi Kokkolan ja Tiina Paalasmaan käsialaa. Palkintoraadin mielestä kilpailutyö oli tasaisesti suunniteltu ja monipuolisin toiminnoin varusteltu ehdotus, jossa oli huomioitu entisen taimitarhan historiaa puuston muodossa.

Kolmanneksi sijoittui kaksi ehdotusta: Riikka Lipsasen ”Virtaus” sekä Leea Purasen, Tanja Vaalivirran ja Miia Vehkaperän ”imatraLAINE”, joka sai kunniamaininnan ja voitti myös yleisöäänestyksen. Kolmanneksi sijoittuneet ehdotukset palkittiin molemmat 900 euron tunnustuksella. Imatran kaupungin nettisivuilla olleella yleisöäänestyssivustolla vieraili yli 1 200 kävijää, ja ääniä jätettiin 450. Yleisöäänestyksen voittaja sai 700 euron suuruisen tunnustuksen.

Liikuntatieteellisen opiskelijoiden varjoraati valitsi ”Voimalan”

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen alan opiskelijoiden varjoraati valitsi mielestään parhaaksi ehdotukseksi ”Voimalan”, joka oli opiskelijoiden Ella Kaakkolan ja Maria Ingströmin tekemä. Varjoraati painotti valinnassaan eri-ikäisille suunniteltuja monipuolisia liikunta-alueita sekä eri osa-alueiden haastavuutta ja yhteensopivuutta. Varjoraadin voittanut työ palkittiin 700 eurolla.

Maisema-arkkitehtuurin ja maisemasuunnittelun opiskelijoille suunnattuun kilpailuun jätettiin yhteensä 16 ehdotusta, joista esiraati valitsi kahdeksan palkintolautakunnalle esiteltäviksi. Voittajat valittiin suljetulla lippuäänestyksellä 15. tammikuuta pidetyssä palkintolautakunnan kokouksessa.

– Saimme paljon hyviä kilpailutöitä. Olemme siitä iloisia ja jopa yllättyneitä. Nyt katsomme, miten näitä suunnitelmia voimme hyödyntää pala kerrallaan. Voimme poimia parhaita paloja useista kilpailutöistä toteutukseen, Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen toteaa.

Lappset Group Oy on järjestänyt yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa aluesuunnittelun ideakilpailuja 44 vuoden ajan.

Ideakilpailu on osa Lappsetin yhteiskuntavastuullista toimintaa sekä asiakas- ja korkeakouluyhteistyötä.

Kaupunkien kasvilajistoa on monipuolistettava

Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä ulkomaiset luennoitsijat muistuttivat kaupunkien kasvilajiston monipuolisuuden tärkeydestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kasvituholaisten määrä tulee kasvamaan ja siitä syystä yksipuoliset kasvi-istutukset ovat vaarassa tuhoutua. Viherpäiville kokoontuu lähes 1500 ammattilaista kahdeksi päiväksi 12.-13.2. Jyväskylän Paviljonkiin.

– Kun puulajien määrä kaupungeissa on rajallinen, tautien ja tuholaisten kaltaiset häiriöt voivat olla vahingollisia kaupunkien ekosysteemipalveluille. Jatkossa kasvilajistoa on monipuolistettava kasvituholaisriskien sietokyvyn lisäämiseksi, tutkija Henrik Sjöman Ruotsin maatalousyliopistosta muistuttaa.

Ruotsissa on käynnissä tutkimuksia, joissa etsitään uusia lajeja kaupunkiympäristöön, erityisesti uusia puulajeja. Uusia lupaavia lajeja on löytynyt tutkimusmatkoilla Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Romaniassa, Azerbaidzanissa ja Georgiassa. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota puiden kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluja ja puiden kykyyn kasvaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä.

Istutussuunnittelu on välttämätöntä

Kasvien istutussuunnittelun ja kaupunkien viheralueiden hoidon professori Nigel Dunnett Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta kertoo villin luonnon inspiroivan häntä. Luonto herättää voimakkaita tunnereaktioita. Hän seuraa luonnon kiertokulkuja ja kasvien kasvuvoimaa.

– Kasvien istutussuunnittelu tulee mieltää taiteen kehykseen, usein istutussuunnittelu nähdään vain toiminnallisena ratkaisuna – tapana täyttää tyhjä tila. Istutussuunnittelu tulee nostaa samalla tasolle muiden taiteen lajien kanssa, Dunnett vaatii.

– Haluan avata uusia mahdollisuuksia luovalle ekologiselle suunnittelulle keskellä moderneja kaupunkeja.  Lähtökohtana, että jos haluamme puuttua kaupunkien laajenemiseen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, täytyy tuoda luonto, maaperä, kasvillisuus takaisin kaupunkeihin, Nigel Dunnatt jatkaa.

– Siksi etenkin kattoihin, seiniin, asfalttiin, pysäköintialueisiin, katuihin, yrityspuistoihin ja kaupalliseen kehitykseen pitää keskittyä.

Suomessa lajistoa on alettu laajentaa

Helsingissä katualueille on istutettu soveltuvia kaupunkipuulajeja kahteen ”katupuuarboretumiin”, Vartiokylän Vartioharjuntielle ja Laajasalon Reiherintielle. Vartioharjuntielle on istutettu 12 ja Reiherintielle 26 puulajia tai -lajiketta. Molemmissa kohteissa on lajeja, joita ei ole aiemmin kokeiltu.

–  Mustilan arboretumin kanssa on käynnistetty yhteistoimintahanke, jossa on istutettu noin 2000 tainta 25 näyttävästä puu- ja pensaslajista, joista Mustilassa on hyväksi havaitut lisäyslähteet, suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungilta kertoo.

– Dynaamisten perennaistutusten aalto on aiheuttanut kasvisuunnitteluun periaatteellisen muutoksen: kasvilajeja voidaan istuttaa runsaasti ja kerroksellisesti ja niin, että kasvilajeilla on erilaisia rooleja, Tegel jatkaa.

– Kasvitietämyksen kartuttaminen on nyt tärkeää ja siksi uusia kokeiluistutuksia seurataan ja niistä tehdään raportteja. Mukaan tarvitaan suomalaiset taimistot kasvattamaan tulevaisuuden taimia.

Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen Mustilan Arboretumista kertoo, että arboretumilla on 120 vuoden kokemukset eri puulajeista. Suuri osa vanhoista kasviaarteista on yhä kuitenkin jäänyt vain kasvikokoelmien ja asiaan vihkiytyneiden kasviharrastajien iloksi.

–  Kaikkien tulisi tiedostaa, että istutettavien taimien teknisen laadun lisäksi huomiota tulee kiinnittää taimien sisäiseen laatuun – kasvien perimään, joka ohjaa sen kasvua, rakennetta, terveyttä ja menestymistä koko kasvin elinajan, Reinikainen painottaa.

Lisätiedot

 

www.viherpaivat.fi